Suomalaismedia syyttää Venäjää terrori-iskusta

Venäjällä on kiristetty turvatoimia Moskovan terrori-iskun jälkeen. Suomen mediassa on enemmän tai vähemmän suoraan syytetty Venäjää ja Putinia iskun järjestäjäksi, aivan kuten taannoin syytettiin Venäjää omien Nord Stream -putkiensa räjäyttämisestä, korkeinta valtiojohtoa myöten. Suomessa ei enää ole itsenäistä journalismia, ns. toimittajat ainoastaan toistavat lännen propagandaa ilman kriittistä tarkastelua. (kuva: Kosti Heiskanen / Moskova)

Naapuriseuran Sanomat / toimitus 28.3.2024 (artikkeli julkaistu alunperin Naapuriseuran Sanomat -verkkolehdessä)

Perjantaina 22. päivänä maaliskuuta Moskovan alueella pidettyyn suureen konserttiin tehty terrori-isku on vaatinut jo 143 ihmishenkeä. Vakavasti loukkaantuneita on yhä sairaassa 80. Heistä osa on lapsia. Kuolonuhrien määrä saattaa siksi vielä nousta.

Iskusta on pidätetty 11 henkilöä. Heistä neljä on varsinaiseen tekoon todistetusti syyllistyneitä Tadzikistanin kansalaista, jotka ovat tunnustaneet tehneensä iskun rahapalkkiota vastaan.

Venäjän viranomaiset jatkavat iskun taustojen ja ennen kaikkea iskun tilaajan selvittämistä.

Venäjän viranomaiset selvittävät parhaillaan myös läntisten tiedustelupalvelujen ja ennen kaikkea Yhdysvaltain, Britannian ja Ukrainan tiedustelupalvelujen toimia ja mahdollisia kytköksiä terrori-iskuun ja sen tekijöihin. Yhteistyötä tehdään mm. Tadzikistanin ja Turkin viranomaisten kanssa. 

Suomalaisessa mediassa on voimakkaasti paheksuttu Venäjän viranomaisten selvityksiä, jotka kohdistuvat muun muassa iskun tehneiden mahdollisiin yhteyksiin Ukrainaan ja siihen, miksi he olivat pakenemassa kohti Ukrainan rajaa. 

Samanaikaisesti lähes tulkoon kaikki keskeiset suomalaiset tiedotusvälineet – Helsingin Sanomat, Yleisradio, MTV, Iltasanomat, Iltalehti ja myös uutistoimisto STT ja sen asiakaslehdet – ovat julkaisseet syytöksiä, joissa väitetään Venäjän turvallisuusviranomaisten tehneen Moskovan terrori-iskun. Mediassa on myös väitetty Venäjän presidentin Vladimir Putinin olleen henkilökohtaisesti vastuussa iskua koskevista päätöksistä.

Syytökset on julkaistu suomalaismedioissa ikään kuin vahvistettuina tosiasioina. 

Helsingin Sanomat syytti Putinia ”joukkoampumisesta ja tulipalosta”

Helsingin Sanomat julkaisi Moskovan terrori-iskusta myöhään lauantai-iltana 23.3. jutun, jossa maan johtava lehti kertoi Ukrainan puolustusministeriön keskustiedusteluviraston syyttävän Venäjän turvallisuuspalveluja ja ”maan itsevaltaista presidenttiä” Vladimir Putinia  tehdystä ”joukkoampumisesta ja tulipalosta”.

Lehden mukaan Ukrainan tiedusteluelin kertoi Telegrammisssa, että ”isku junailtiin presidentti Putinin määräyksestä”. Motiiviksi kerrotaan Ukrainan ”sodan laajentaminen ja eskalaatio”.

Helsingin Sanomien julkaiseman jutun oli kirjoittanut STT:n toimittaja Elisa Airasvirta. Lehti ei sanallakaan kyseenalaista Ukrainan puolustusministeriön väitettä eikä kommentoi sen paikkansa pitävyyttä. Se julkaistiin totuutena.

Suurlähettiläs Himanen: Veriteon organisoijat voivat löytyä Venäjän turvallisuuspalveluista

Iskun jälkeen suomalaismedia löysi haastateltavakseen ””asiantuntijoita”, jotka syyttivät suoraan Venäjän viranomaisia ja presidentti Putinia iskusta.

Suomalaismedia käyttää ”asiantuntijana” usein muun muassa entistä Suomen Moskovan suurlähettilästä Hannu Himasta, joka lausunnoillaan on luonut mielikuvaa Venäjän osallistumisesta Moskovan terrori-iskun suunnitteluun ja toteutukseen.

Ylen aamussa 25.3. haastateltu Himanen sanoi pitävänsä ”täysin mahdollisena”, että veriteon ”organisoijat löytyvät Venäjän turvallisuuspalveluista”. Pari päivää aikaisemmin MTV:n uutisten haastattelema Himanen sanoi, ettei itse spekuloi nyt tehdyn iskun tekijöillä, mutta sanoo että kaikki on mahdollista. 

Myös Ulkopoliittisen instituutin ”vieraileva johtava asiantuntija” Olli Ruohomäki heitti Iltasanomissa 25.3. epäilyksen Venäjän osallistumisesta Moskovan iskuun. Hänen mukaansa on olemassa se mahdollisuus, että isku olisi Venäjän false flag -operaatio. Eli ”väärän lipun operaatio”, jolla Ruohomäki viittaa siihen, että iskun suorittajat olisivat aivan muita kuin mitä Venäjän turvallisuspalvelut ovat kertoneet.

Ruohomäki epäilee Iltasanomien haastattelussa myös sitä, ovatko kiinniotetut miehet iskun todellisia tekijöitä. Ruohomäki toisti epäilynsä samana päivänä myös Ylen haastattelussa.

Yle julkaisi 25.3. myös Viron puolustustutkimuskeskuksen tutkijatohtorin Igor Gretskyin haastattelun, jossa tämä piti mahdollisena, että joku Venäjän turvallisuuspalvelussa ”saattoi toivoa tai jopa ohjailla sitä” eli terrori-iskua. Hän ei sulkenut pois myöskään sitä, että ”turvallisuuspalvelu FSB suunnitteli iskun”.

Tutkijatohtorin mielestä se, että tekijät onnistuivat pakenemaan Moskovasta aina Brjanskiin saakka samalla autolla, jolle he olivat tulleet tekopaikalle, viittaa siihen, että jotkut turvallisuuspalvelusta ”tiesivät terroristeista ja iskusta etukäteen ja sallivat sen tapahtua”.

Yle julkaisi myös 24.3. uutisen, jonka mukaan Ukrainan sotilastiedustelu syyttää Venäjän hallintoa iskun järjestämisestä omia kansalaisiaan vastaan oikeuttaakseen rajummat sotatoimet Ukrainassa.

Professoritkin nolaavat itsensä

Myöskään Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ei pidä Venäjän osallisuutta mahdottomana. 

Hän sanoo Iltalehdessä 23.3., että mikäli Venäjällä on osallisuutta iskuun, todennäköisempää on, että Venäjä olisi antanut iskun tapahtua kuin se, että Venäjä olisi tilannut iskun. Myös Iltasanomat julkaisi Teivaisen haastattelun 25.3. Professori ei tässäkään haastattelussa sulje pois sitä mahdollisuutta, että iskuun kytkeytyisi myös Venäjä tavalla tai toisella. 

”Siinähän vaihtelevat ne mahdolliset tulkinnat siitä, että Putinin hallitus olisi järjestänyt tämän, sellaiseen, että on ollut tiedossa, että jotain tällaista saattaisi olla tulossa”, sanoo Teivainen.

Teivaista haastateltiin jälleen myös Iltalehdessä 27.3. Nyt professori arvioi, että isku voi vahingoittaa Putinin mainetta, toisaalta hän voi kääntää iskun jälkimainingit hyödykseen. Professori kuitenkin toistaa myös mahdollisuuden Venäjän osallistumisesta ”jollakin tapaa” iskuun.

”Ei ole täysin pois suljettua, että [venäläinen] viranomaistaho olisi jollakin tapaa auttanut tai mahdollistanut iskun, mutta mitään merkkejä siitä en ole nähnyt”,  sanoo Teivainen.

Teivainen kertoo myös, että Putin voi käyttää iskun aiheuttamaa huolta perusteena opposition tukahduttamiselle. 

”Putin voi pyrkiä löytämään keinoja hyödyntää iskua myös Ukrainan vastaisessa sodassa, vaikka kovin uskottavia esimerkkejä ei olekaan nostettu esiin”. 

Myös Aleksanteri-instituutin professori Marianna Muravyena pitää mahdollisena jopa sitä, että esimerkiksi Venäjän turvallisuuspalvelu FSB olisi ollut järjestämässä iskua. ”En sano, että niin kävi, mutta se on mahdollisuus”.

”Olen kyyninen ja uskon jopa, että Venäjä salli tämän tapahtua”, sanoi Iltasanomissa 24.3. haastateltu Muravyena.

Iltalehti ja Iltasanomat aktiivisia Venäjän syyllistämisessä

Iltapäivälehdet ovat olleet terrori-iskun jälkeen poikkeuksellisen aktiivisia sellaisten ”asiantuntijoiden” haastattelemisessa, jotka olivat halukkaita ottamaan esille Venäjän mahdollisen osallistumisen iskun toteuttamiseen tai suunnitteluun. 

Iltalehden toimittaja Anne Salminen löysi 24.3. tällaisen ”asiantuntijan” Ruotsin Afronbladet-lehdestä. Ruotsalaislehdessä haastateltu ”Terrorismin tutkija” Hans Brun pitää yhtenä vaihtoehtona ns. väärän lipun -operaatiota.

”Se tarkoittaa Venäjän viranomaisten itse toteuttamaa operaatiota kenties siksi, että saadaan oikeutus massiiviselle mobilisaatiolle. Tällaista on tapahtunut aiemmin”, sanoo Brun. Ruotsalaislehti kysyy tutkijalta, onko vaihtoehto uskottava. Brun sanoo sen olevan mahdollista.

”Kuulostaa kauhealta, mutta vuosisadan alussa näimme sarjan sellaisia iskuja. Oli vuokra-asuntoihin kohdistuneita pommi-iskuja, joissa murhattiin paljon venäläisiä siviilejä”, sanoo Brun.

Iltasanomien Seppo Varjus kantoi hänkin kortensa spekulointikekoon 25.3. julkaisemassaan kommentissaan. Hänen mukaansa ensimmäinen mahdollisuus oli, että kyseessä olisi lavastus. ”Tarkoituksena olisi, että Putin voisi syyttää teosta Ukrainaa ja kiihdyttää sotaa siellä”.

Toisena mahdollisuutena oli Varjuksen mukaan se, että ”isku oli aito, mutta Venäjän turvallisuusviranomaiset antoivat sen tapahtua. Tarkoituksena olisi, että Putin voisi syyttää teosta Ukrainaa ja kiihdyttää sotaa siellä.

Ja kolmantena mahdollisuutena Varjus pitää sitä, että Isis teki iskun omia aikojaan ilman, että turvallisuusviranomaiset havaitsivat sitä. ”Putin syyttää silti teosta Ukrainaa ja kiihdyttää sotaa siellä”.

Myös Iltasanomien toimittaja Ina Kauppinen kertoi melko pian iskun tapahtumisen jälkeen (22.3. klo 21.30), että ”Vapaan Venäjän legioona” syyttää ”Vladimir Putinia ja Venäjän turvallisuustoimijoita lavastetusta hyökkäyksestä”.

Sama toimttaja jatkoi klo 21.51 uudella uutisella, että Ukrainan tiedustelupalvelun mukaan kyse on Putinin turvallisuuspalvelujen tarkoituksellisesta provokaatiosta. Toimittaja siteerasi Ukrainan sotilastiedustelun edustajaa Andrei Jusovia, joka oli kommentoinut tapahtumia Ukrainan Pravdalle.

”Tämä on Putinin turvallisuuspalvelujen tarkoituksellinen provokaatio, josta kansainvälinen yhteisö varoitti. Kremlin tyranni aloitti uransa tällä ja haluaa päättää sen samoihin rikoksiin omia kansalaisiaan vastaan”, totesi Jusov.

Iltasanomat tai sen toimittaja eivät millään tavoin kyseenalaistaneet uutisoimaansa väitettä. Sitä kohdeltiin kuin totuudenmukaista uutista. Ja uutinen julkaistiin vielä samana iltana useamman kerran uudelleen.

Iltasanomien toimittaja Iina Niskanen julkaisi 23.3. klo 20.04 jutun, jossa hän antaa laajasti palstatilaa Ukrainan sisäministerin neuvonantajalle Anton Herashtshenkolle.

Neuvonantaja heittää epäilyjä siitä, etteivät konserttitilan vartijat vastustaneet hyökkäystä eikä heitä ollut kuolleiden ja loukkaantuneiden joukossa, hyökkääjiä ei tarkastettu sisääntullessa ja metallinpaljastimet oli muka suljettu ennen hyökkääjien tuloa.

Kokoomuskansanedustaja: Emme voi olla varmoja, ettei iskujen takana olisi Putinin oma hallinto

Median ohella myös eräät poliitikot – pääosin kokoomuksesta – vierittävät vastuuta terrori-iskusta Venäjälle. Osa taas syyttää jo etukäteen Venäjää siitä, että se aikoo käyttää terrori-iskua terrori-iskua verukkeena Ukrainan sodan laajentamiselle.

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen sanoo, ettemme voi olla varmoja siitäkään ettei iskun takana lopulta olisikin Putinin oma hallinto ja Kreml. Venäjällä kaikki on mahdollista. 

Heinosen mukaan maasta on tullut vaarallinen ulkomaalaisten lisäksi myös omalle kansalleen. ”Venäjä on enää vain valehtelun suurvalta”, sanoo kokoomuskansanedustaja 26.3. omilla nettisivuillaan.

Hän kyllä myöntää, että ”tällä hetkellä kaikki merkit viittaavat aitoon islamistiseen terroristi-iskuun, mistä myös Yhdysvallat Venäjää etukäteen varoitti”.

”Nyt näyttää siltä, että Moskovan iskua käytetään samalla tavalla entistä kovempien otteiden oikeuttajana Ukrainaa”, totesi Heinonen.

Hänen mukaansa näyttää selvältä, että Venäjällä ote omasta kansasta kovenee. ”Liikekannallepano on varmasti seuraavia askelia. Yhä useampi venäläisnuorukainen lähetetään kuolemaan Ukrainaan. Ja vain ja ainoastaan Putinin hulluutta”. 

Kansanedustaja Jarmo Limnell (kok) katsoo Venäjän terrori-iskuilla olevan useita seurauksia maan sisäisiin turvallisuusjärjestelyihin sekä Ukrainan sotaan.

”Moskovan iskujen seurauksena Kreml todennäköisesti perustelee uuden mobilisaation tarvetta Ukrainan sotaan, korostaa turvallisuustilanteen vakavuutta ja kiristää sisäisiä turvallisuusjärjestelyitä”, väittää Linmell.

Moskovassa viikonloppuna tapahtunut terroriteko voi vaikuttaa presidentti Putinin asemaan, arvioi kokoomuksen kansanedustaja. Isku maan sydämeen osoitti hänen mukaansa Venäjän nykyhallinnon ja tiedustelun haavoittuvuuden. 

”Uskoisin, että Venäjällä sisäinen kuri, tällaiset poliisivaltion toimet, tulevat entisestään tiivistymään tämän kautta”, sanoi Limnell MTV:n uutisten haastattelussa 25.3.

Kolmas kokoomuksen kansanedustaja Pekka Toveri arveli, että iskusta ”pidätetyt varmaan aika pian tunnustavat olevansa Ukrainan palkkalistoilla, mutta tosiasia on se, että päivä venäläisessä vankilassa, niin kerrot ja tunnustat ihan mitä tahansa”.

”Demokraattisessa maassa poliisit eivät pahoinpitele”

MTV Uutiset kertoi keskiviikkona 27.3. näyttäneensä Moskovan terrori-iskuun liittyviä pidätysvideoita Karhuryhmän kahdelle entiselle poliisille, joista toinen oli Harri Gustafsberg.

”Ei demokraattisessa valtiossa poliisi toimi tilanteessa niin, että pahoinpidellään kiinnioton jälkeen. Ei missään nimessä, vaikka olisi tapahtunut kuinka kauheita tekoja”, väitti Gustafsberg.

”Mutta tämä maa on irtisanoutunut tämmöisestä demokraattisesta tavasta ajatella jo kauan aikaa sitten”, sanoo entinen poliisi.

Karhuryhmän entinen poliisi näyttää olevan täysin tietämätön esimerkiksi siitä, mitä pidätetyille tapahtui Ranskassa ns. keltaliivien osoittaessa mieltään maan hallituksen politiikkaa vastaan. Tai kymmenissä muissa maissa, joita entinen poliisi todennäköisesti pitää demokraattisina maina.

Muun muassa Yhdysvalloissa poliisit ovat pahoinpidellet kymmeniä tuhansia pidätettyjä ja myös tappaneet monia. Ja kuinka entinen poliisi voi olla täysin tietämätön esimerkiksi George Floydin kuolemasta?

Floyd tukehdutettiin kiinnioton yhteydessä, ja pidätetyn murha johti maanlaajuisiin mielenosoituksiin kaikissa Yhdysvaltain osavaltioissa. Yksi poliisi tuomittiin murhasta yli 22 vuoden vankeuteen. 

MTV:n jutun oli tehnyt toimittaja Juho Lauri, jolla ei ole ollut mitään huomautettavaa Gustafsbergin puheisiin.

Suomen Tietotoimisto sylttytehtaana

Huomattava osa syytöksistä, jonka mukaan Venäjän viranomaiset ja presidentti Putin itse ovat syypäitä Moskovan terrori-iskun suunnitteluun ja totetukseen, ovat lähtöisin STT:ltä eli Suomen Tietotoimistosta. STT:n asiakaslehdet ympäri maata julkaisevat jutut sellaisinaan.

STT:n tuotosta oli esimerkiksi juttu Ukrainan puolustusministeriön keskustiedusteluviraston syytöksistä, jossa Venäjän turvallisuuspalveluja sekä maan presidenttiä syytettiin joukkoampumisista ja tulipalosta. Alkuperäinen uutisjuttu haastatteluineen oli julkaistu ukrainalaisessa The Kiew Independent-julkaisussa.

Ukrainan sotilastiedustelu on julkaissut perättömät väitteensa Telegramissa, josta ukrainalaislehti oli ne poiminut. STT:ssa juttu oli huomattu – julkaistiinhan se englanniksi – ja siitä tehtiin uutinen, jonka asiakaslehdet sitten joko julkaisivat sellaisenaan tai muutettuna. Yksikään suomalaismedia, joka STT:n jutun julkaisi joko kokonaan tai lyhennettynä, ei vaivautunut selvittämään, pitääkö juttu paikkansa vai ei.

Yksittäisten suomalaislehtien käytäntö näyttää nykyisin olevan se, että vastuu jutun todenperäisyydestä on sillä, joka on alunperin tehnyt jutun, eikä sillä, joka sen julkaisee.