Stubb itärajalla, Moskovan terrori-isku ja muuta sota-aiheista jännää

Lännen Venäjänvastaisen sotaintoilun takana näyttäisi olevan taloudellinen lama ja umpikuja. Kun halvan energian tuonti Venäjältä on estetty, ei Euroopan taloudella ole juurikaan selviytymismahdollisuuksia. Länsi haluaisi päästä ryöväämään Venäjän luonnonvaroja, tässä esteenä on Putin ja hänen Venäjän itsemääräämisoikeutta korostava politiikkansa. (kuva: Wikimedia Commons)

Jonathan Widell 28.3.2024

Alexander Stubb, joka nyt on valitettavasti ollut Suomen presidenttinä kohta kuukauden, kävi näyttävästi itärajalla tällä viikolla. Ottikohan hän vielä vaimonsakin mukaan nyt kun toinen englantilaisprinsessa Catherine on poissa kuvioista)?

Tuosta tulee mieleen tarinat, joita kerrotaan saksalaispropagandasta toisen maailmansodan aikana: valtavista sotamenestyksistähän kerrottiin. Ainoa vain, että nuo valtaisat menestykset olivat järjestään aina lähempänä Berliiniä.

Nythän on niin, että nämä toista maailmansotaa vuonna 2024 pelaavat ilveilijät ovat varmaan saaneet kuulla senkin, että sellaisten pienehköjen mutta merkittävien ukrainalaiskaupunkien kuin Avdejevka ja Bakhmut jatkoksi tulee nyt sellainen isompi paikka kuin Harkova. Ainakin venäläisjoukoilla ovat elkeet nyt vahvasti siihen suuntaan. Harkova liippaa Suomenkin historiaa läheltä sikäli, että se oli Eugen Schaumanin syntymäkaupunki – hänen, joka ampui Suomen kenraalikuvernöörin Nikolai Bobrikovin kuoliaaksi vuonna 1904.

Suomen valtamedian SUMUTIN

Ilveilijöistä on pakko puhua jo senkin vuoksi, että tuo presidenttimme vierailu rajalla tuo elävästi mieleen taannoisen vierailun Yhdysvaltain etelärajalla, johon ryhtyivät Donald Trump ja Joe Biden vieläpä samaan aikaan. Ilveilyä tässä Stubbin vedossa on se, että siinä, missä USA:n etelärajan yli on tullut Bidenin presidenttikauden aikana miljoonia (sananmukaisesti useita miljoonia), Stubbin huolenaiheena ovat nyt kymmenkunta somalia polkupyörineen.

Näin kuitenkin Suomessa saadaan lyötyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Voivotellaan koko muun ”läntisen” maailman mukana maahanmuutto-ongelmaa. Ja saadaan se sitten Venäjän (korjaus: Putinin) syyksi. Ja näinhän Stubb sitten julistaakin tämänpäiväisissä lööpeissä, että se ja se on Putinin aikomus Suomen suhteen. Milloinkahan herra tasavallan presidentti on Putinin kanssa puhunut, kun hän sen näin tarkkaan tietää? Ettei vain juksaisi tuo Stubbin mokoma…

Tuosta on pakko sanoa vielä se, että äskettäin suomennetussa Jaron Lanierin teoksessa ”10 syytä tuhota kaikki sometilit nyt” puhutaan sellaisesta möröstä kuin SUMUTIN. Se merkitsee kirjan suomennoksen mukaan akronyymiä ”Sinun Uskomuksesi Mukautetaan Ulkopuolisten Intressien Noudattamiseen”.

Varsinainen SUMUTIN taitaa olla kuitenkin tuo leukailu itsessään: se antaa nimittäin sen kuvan, että sometilit ovat se ainoa SUMUTIN, eikä muualla sitten mitään sumutusta esiinnykään. Tuon Stubbin lausunnon perusteella on kyllä pakko ajatella toista. Onkohan Putininkin aikeet Suomen suhteen selvitetty jollakin gallupilla, jossa otos oli 1000 henkeä?

Stubb – provokaation mestari

Mistä onkin sitten pakko sanoa puolestaan se, että tuota aikeiden selvittämistä ei varsinaisesti auta se, että kaikki yhteydet Venäjälle alkavat olla katkaistu. Aina RT:ää ja Sputnikia myöten. Ja on kai niitä muitakin.

Tuohon tyhjiöön onkin sitten lännen asiantuntijoiden, jollainen Stubbkin on, hyvä tulla mesoamaan ja panemaan omiaan. Kuviteltakoon kuitenkin vain, mitä siitä seuraisi, että Putin kävisi tuossa Suomen itärajan tuntumassa ja selittäisi Venäjän medialle, mitkä ovat Stubbin aikeet Venäjän suhteen.

Tuolta puolelta kun asiaa ajattelee, että tämä Stubbin vierailu on niin selvä provokaatio, ettei Putinin eikä kenenkään Venäjällä tarvitse enää edes julkisesti selittää, mitkä ovat Stubbin suhteen. Otetaan huomioon siis vielä sekin, ettei Stubb ole ollut presidenttinä edes kuukautta.

Tyhjät tynnyrit

Ja kuten olemme Kansan äänessä esimerkiksi viime viikolla todenneet, jo se, ettei mitään puheyhteyksiä tunnuta Venäjän suuntaan enää pidettävän ja kuitenkin julistetaan, että Putin haluaa sitä ja Putin haluaa tätä, osoittaa, ettei tällä ”lännellä” ole mitään hyvää aikomusta Venäjän suhteen.

Tässä onkin nimittäin vinha perä, kun ajattelee, että konfliktien ehkäisemiseen on hyvä keino vanhastaan ollut pitää jotakin puheyhteyttä. Sellaisestakaan ei nyt ole ollut kyse, puhumattakaan siitä, että jotakin rauhanneuvotteluita olisi käyty. Ne neuvottelut, jotka Ukrainan ja Venäjän välillä nyt on rajoitetussa mitassakin käyty, ovat kaatuneet lännen johtajien torppaukseen.

Tämähän tiedetään jo varsin hyvin Boris Johnsonin osalta, joka kävi torpedoimassa Venäjän ja Ukrainan välisen sopimuksen (jos ei nyt joku tahdo tätä välttämättä salaliittoteoriaksi enää tässä vaiheessa kutsua). Mitä tätä ikävää tosiasiaa enää peittelemään muu kuin tyhjien tynnyrien kolina?

Saksan talous laskusuuntauksessa – ja sen ”velkajarru” kovilla

Ja mikäpä on lännen hinku sotaan? No siitäkin on ollut pikkuisen puhetta. Vastaus on lyhykäisesti se, että taloudelta alkaa muuten olla lännessä puhti poissa. Amerikassakaan se ei tahdo pahemmin pyristellä eteenpäin kuin ”liittolaisia” sabotoimalla.

Niistä ”liittolaisista” taloudellisesti merkittävin on tietysti Saksa. Ihmeeksemme tällä viikolla sitten Saksan talouden kasvuennustettu veivattiin reippaasti alaspäin 0,1 prosenttiin. Siihen sitten Saksan valtamedia päivittelemään, että jo on aikoihin eletty. Saksanhan piti olla Euroopan talousveturi jne.

Mutta ei siinä vielä kaikki. Saksan Die Welt –lehdessä ehdotettiin, että Saksan liittolaisia risoo ”velkajarru”. Saksan perustuslaissahan on sellainen pykälä, ettei Saksa saa velkaantua tietyn määrän yli. Nyt kun Emmanuel Macron penää EU:n velkaunionia ja Saksan taloustilanne synkkenee, Judith Mischke sanoi suoraan, että tuollainen velkaunioni voisi olla hyvä ajatus, kun on sota tuolla idässä ja sitten on tuo ilmastonmuutos. Eikä tämä ole suinkaan Mischken omaa pajunköyttä: juuri tätä velkajarrun poistamista oli ehdottanut sikäläisten sosialidemokraattien johtaja Lars Klingbeil.

Tässä on tuolla rapakon takanakin sen verran nostetta, että Trumpin luottostrategi Steve Bannon on jo kauan arvostellut tuota Saksan heittäytymistä hankalaksi perustuslakinsa nojalla. Bannonilla on ollut jopa otsaa sanoa, ettei siihen perustuslakiin voi vedota amerikkalaisia vastaan, sillä amerikkalaisethan sen kirjoittivat! Ehkä hänen mielestään tämä on suoraan toisen maailmansodan jälkimaininkien perua, vaikka tuo velkajarru otettiin periaatteena käyttöön vasta 2009.

Tämän hän sanoi vielä siinä vaiheessa, kun mitään Ukrainan-sotaa ei ollut edes alkanut – siis tässä nykyisessä vaiheessaan. Konteksti oli kuitenkin jotakuinkin sama: Bannonin lausunto viittasi Trumpin vaatimuksiin siitä, että kaikkien Nato-maiden on maksettava sovittu oma osansa noista yhteisistä ”puolustusmenoista” (vai millä nimellä niitä nyt ehkä vielä enemmän sievistellen kutsutaan).

Moskovan terrori-iskusta

Suuri osa näissä Saksan talousvaikeuksissa on ollut tuon kuuluisan Nord Streamin posautuksessa. Puolitoista vuotta myöhemmin eivät lännen viisaat vieläkään muka tiedä, kuka siinä oli takana.

Huomiota herättää, että kun tuolla Moskovassa nyt sattui tämä terrori-isku, niin siihen lännen asiantuntijat löysivät heti syyllisen, kun tuskin uutinen oli Moskovasta kantautunut. Mikä tekee asiasta mielenkiintoisen, on se, että Petteri Orpo sanoi, että Suomellekin oli tuosta iskusta annettu etukäteen tieto.

Tai tuohonhan tuo Orpon sanoma vahvasti viittaa. Hänhän sanoi, että Naton puitteissa Suomella oli se sama tieto iskusta kuin USA:llakin. Mitä hän tuolla sitten tarkalleen ottaen tahtoo sanoa. Mitä Nato tähän kuuluu, voisi joka tapauksessa kysyä.

Mielenkiintoinen on – vielä tätä asiaa hiukan sivuten – se TASSin julkaisema uutinen, että Venäjän presidentinvaaleihin oli suuntautunut lännestä häirintää. Yksi näistä päätekijöistä oli sen uutisen mukaan Suomi. Jos tässä on perää, mielissämme tietysti kangastelee sellainen skenaario, että Suomi on tuohon puuhaan ryhtynyt selitellen sitä Venäjän hybridiuhkien torjumisella tai jollakin muulla ylevällä ja vierasperäisiä sanoja vilisevällä perustelulla. Onhan hybridikeskuksen Jukka Savolainen ollut aikoinaan kovasti uutisissa varoittaessaan Venäjältä tulevasta hybridivaikuttamisesta, joksi ovat sittemmin paljastuneet pakkasessa hytisevät somalipolkupyöräilijät.

Maahanmuuttopolitiikasta meillä ja muualla

Ja jotenkin tässä vielä talousongelmia ollaan korjailevinaan maahanmuuttoa entisestäänkin lisäämällä. Englannissa uutisoitiin tällä viikolla, että Englannin kanaalin ylittävä maahanmuuttovirta oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä sananmukaisesti ennätyslukemissa. Tämä on sillä tavalla vähän merkillinen väite, että Brexitiä myytiin kansalle juuri sillä väitteellä, että maahanmuuttoa tullaan rajusti rajoittamaan. Konservatiivit tätä ajatusta markkinoivat. He ovat edelleen tällä hetkellä myös hallituksessa.

Suomessakin tuo maahanmuuttokeskustelu on tiukasti oikeisto-vasemmisto-jaon mukainen. Mitenkään välttämättä tämän asian ei tarvitse näin olla. Eikä tässä tarvitse edes Saksan Sahra Wagenknechtiä mainita. Onhan Tanskassakin sosialistihallitus ja siellä maahanmuuttopolitiikka on tiukkaa.

Saas nähdä, miten vasemmisto Suomessa tulee pärjäämään, niin kauan kuin ei tuohon tabuun uskalleta tarttua. Vaikka mitäpä siihen tarttumaan? Taloudellinen tosiasiahan on kuitenkin se, että väestö on nyt niin jyrkässä laskussa, että vararikko koittaa, jos ei väkeä saada revittyä. Eikä sitä tarvitse edes repiä: kyllä tulijaa on tarjolla.

Valtakunnassa kaikki hyvin

Eli kokoavasti tämän viikon katsauksesta todettakoon: sotaan ollaan menossa, mutta muuten valtakunnassa kaikki hyvin. Niin ja hyvää pääsiäistä. Loppu meneekin tyhjiä tynnyreitä kuunnellessa.