Kun perustuslaillinen oikeusvaltio lopetettiin
Matti Laitinen, vanhukainen ja rauhaveteraani 23.4.2024
Ihmisen perusoikeuksiin lukeutuvat mm. vapausoikeudet ja oikeusturva, osallistumisoikeudet eli poliittiset oikeudet, yhdenvertaisuusoikeudet ja hyvinvointioikeudet. Ne ovat perustavanlaatuisia oikeuksia, jotka on kirjattu Suomen tasavallan perustuslakiin. Julkisen vallan tehtävä on turvata näiden oikeuksien toteutuminen ja voimassa pysyminen. Kun perustuslaillinen oikeusvaltio lopetettiin, nato-Suomi lakkasi olemasta täysivaltainen tasavalta. Asevarustelu syrjäytti jokaiselle kuuluvan kelvollisen perusturvan.
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, pitäisi olla kapitalistisessa Suomessa perustuslaillinen oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Tämä on hurskastelua! Asumistuen ja perusturvan sinimustat leikkaukset loitontavat pienituloisia ihmisiä yhä entistä kauemmaksi ihmisarvoisesta elämästä. Lapsiperheköyhyys kasvaa nopeammin kuin talous. Eriarvoistuvassa Suomessa seitsemällä suomalaisella on varallisuutta jo saman verran kuin 40 % köyhimmistä ihmisistä yhteensä.
Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu Suomessa kaikille. Jos valtio ja sen hallitseva eliitti eivät kanna vastuuta näistä asioista, tämäkin periaate menettää merkityksensä. Sinimusta leikkaa kulttuurimäärärahoja. Kaivostoiminnan ympäristötuhot, merten ja maiden muovijätteistyminen sekä Helsingin puistoalueisiin kohdistuvat toimet, kertovat keiden ulosteammentimia päättäjät nuolevat. Maailmanmitassa missään ei pitäisi pyrkiä enää taloudellisen kasvun nimissä luonnonvaroja tuhlaaviin kulutusyhteiskuntiin.
Kapitalistiset yhteiskunnat vetoavat usein ihmisoikeuksiin, yksilön vapauteen ja demokratiaan, vaikka ne ovat itse asiassa näiden olotilojen toteutumisen pahimpia esteitä maailmassa. Kuinka julkinen valta pystyy edistämään yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon, jos yksityisellä kansalaisella ei ole oikeutta edes osallistua yhteiskunnan taloudelliseen päätöksentekoon? Kun perustuslaillinen oikeusvaltio lopetettiin, kansanäänestyksistä luovuttiin ja maamme rooli rauhan ja ihmisoikeuksien turvaajana hyytyi. Gazan kansanmurha on yhä tuomitsematta.
Kuinka julkinen valta kykenee huolehtimaan työvoiman suojelusta, jos se on kapitalistien valvonnassa? Suomen sinimusta oikeistohallitus ei edistä työllisyyttä Se ei pyri myöskään turvaamaan jokaiselle työtä.
Se lakkauttaa sairaaloita. Se tuhoaa sosiaali- ja terveydenhuollon. Se erottaa ihmisiä viroistaan. Sinimusta suo pääomalle verohelpotuksia ja turvaa sille halvan työvoiman saannin. Se on valjastettu kansallisen ja kansainvälisten suuryritysten palvelukseen – ei ihmisten hyvinvoinnin palvelukseen. Kapitalistinen yksityisomistus nauttii perustuslain suojaa. Työvoiman riisto on lain sallimaa ja suosittamaa toimintaa maassamme. Kapitalismi ei katoa, jos sen tuotantosuhteisiin ei kajota.
Kapitalismi ei ole luonnollinen olotila. Se on kapitalistien tietoisen tahtotoiminnan tulosta. Nämä eivät ole luoneet luonnonvaroja eivätkä ihmisen kykyä tehdä työtä. He ovat valjastaneet työvoiman, tuotantovälineet ja raaka-aineet omaan hyötykäyttöönsä. He ovat itse asettuneet omatoimisesti yhteiskunnassa muiden yläpuolelle. Heidän valtansa perustuu tuotantovälineiden omistuksesta ja työvoiman riistosta perustuvaan yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen valtaan. Heidän säätämänsä lait eivät ole luonnonlakeja. Heidän mielipiteensä ja kyselytutkimuksiensa tulokset eivät ole totuuksia.
Markkinoiden ulottaminen kaikille yhteiskuntaelämän aloille – työ-, raha-, asunto-, raaka-aine- ja tavaramarkkinat, asevarustelu, ihmissuhteet, pörssi, viihde, kulttuuri sekä sosiaali- ja terveysmarkkinat – edistävät viime kädessä kapitalistien asiaa. Tämä on johtanut yhteiskunnallisen yritys- ja palvelutuotannon ja omaisuuden yksityistämiseen sekä tuotannon keskittymiseen. Markkinoiden vallitessa työvoiman tavaraluonne ei katoa minnekään. Mihin markkinoita tarvittaisiin, jos laadukkaita hyödykkeitä ja palveluita tuotettaisiin ensisijaisesti ihmisten käyttöä varten?
Saamme tietää vasta lähivuosina, paljonko maamme liittäminen sotilasliitto Natoon todella maksoi. Mitkä lienevät asevarustelun todelliset vaikutukset sosiaali- ja terveyspolitiikkaan? Vahva ja välittävä, sinimusta Suomi välittää vain vahvoista ja varakkaista. Se on kiinnostunut näiden natosuomalaisten elintason ja ostovoiman parantamisesta sekä näitä edustavien tulevien sukupolvien palveluiden turvaamisesta. Kun perustuslaillinen oikeusvaltio kuoli, jäljelle jäi sinimusta peräsuoli.
