Arktinen neuvosto toimii jälleen

Jääkarhut kärsivät ilmastonmuutoksesta ja muista ympäristöhaitoista kun ääpeitteen sulaminen vaikeuttaa ravinnonhankintaa sekä erilaiset Arktikselle kulkeutuvat myrkyt kerääntyvät jääkarhuihin ravinnon kautta.

Kirj. Unto Nikula, Rovaniemi, julk. 9.4.2024

Vuonna 1996 perustettu Arktinen neuvosto on valtioiden välinen elin, johon kuuluvat kaikki Pohjoismaat, Kanada, Venäjä ja Yhdysvallat. Lisäksi neuvoston pysyvinä jäseninä ovat alueen alkuperäiskansoja edustavat järjestöt. Neuvoston korkein päättävä elin on jäsenvaltioiden hallitusten, käytännössä ulkoministeritason, kokous. Tämä kokoontuminen tapahtuu kerran kahden vuoden rytmissä kier­tävän puheenjohtajuuden vaihdoksen yhteydessä.

Arktisen neuvoston alkuidea on Suomen aloite vuodelta 1991, jolloin käynnistettiin arktisiin ympäristökysymyksiin keskittynyt Rovaniemi-prosessi. Arktisen neuvoston tehtäväksi määriteltiin sitä perustettaessa arktisen alueen ympäristökysymykset, kestävä kehitys, ilmastonmuutos, ja muut mahdolliset alueen elinolosuhteisiin liittyvät kysymykset ja niiden edellyttämät toimet. Alkuperäiskansojen oikeudet ovat myös olleet neuvoston agendalla sen perustamisesta läh­tien.  Neuvoston käytännön työskentely tapahtuu kuudessa asiantuntijatyöryhmässä, ja sen pääsihteeristö toimii Norjan Tromssassa.

Arktinen alue lämpenee ilmastomuutoksen johdosta kaksi kertaa muuta maailmaa nopeammin. Sillä on isoja haitallisia seurauksia. Ikirouta osoittaa jo sulamisen merkkejä, mikä nopeuttaa kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään. Jääkarhut kärsivät, kun jään sulaminen vaikeuttaa ravinnon hankintaa.

Järki palaamassa Arktiseen yhteistyöhön

Arktisen neuvoston työskentely keskeytettiin vuonna 2022, jolloin täällä niin sanotussa lännessä alettiin kilvan katkoa kaikkia mahdollisia yhteistyösuhteita Venäjään (Kansan ääni 3/2022).  Neuvostolla oli tuolloin meneillään 130 erilaista tutkimusprojektia ja työryhmien työskentely oli aktiivista. Tämän, suunnilleen pohjoisen napapiirin rajaaman alueen kansainvälisen yhteistyöelimen tehtävänannossa rajattiin jo lähtökohtaisesti pois kaikki kovat turvallisuuspolitiikan kysymykset. Näin on ajateltu voitavan keskittyä varsinaisiin ydinkysymyksiin, kuten ilmastonmuutoksen torjumiseen, kestävään kehitykseen ja alkuperäiskansojen oikeuksiin.

Kun yhteistyöelimen         tehtäväksi määritellään ­alueen ­­­ ­ympäristökysymykset, voi jo pelkästään karttaa katsomalla päätellä, että työskentelyltä katoaa pohja, jos alueen suurin toi­mija suljetaan elimen työskentelys­tä ulos. Niinpä nyt ovat Arktisen neuvoston piirissä ottaneet ”järjen käteen” ja päättäneet jatkaa neuvoston työskentelyä työryhmätasolla. Siis sillä tasolla, missä neuvoston varsinainen työskentely tapahtuu. Kahden vuoden välein kokoontuvan ulkoministerikokouksen jatkosta ei ole vielä päätöstä tehty.

Suomen UPI hämmentää

Suomen ja Ruotsin liityttyä sotilasliitto Natoon on Arktisen neuvoston jakauma tässä katsannossa se, että Venäjää lukuunottamatta kaikki muut neuvoston jäsenmaat kuuluvat tuohon sotilaskonklaaviin. On kuitenkin myönteinen signaali muillekin toimijoille, että tällaisissa, kerrassaan koko ihmiskunnan kohtalon kysymyksiä hipovissa uhkissa, mitä ilmastonmuutos kaikkinensa tarkoittaa, on pystyttävä työskentelemään yhdessä.

Särön tähän orastavaan konsensukseen aiheuttaa Suomen Ulkopoliittinen instituutti (UPI). Tämä poliittista päätöksentekoa palveleva tutkimuslaitos on nostanut profiiliaan viime aikoina. Arktiseen neuvostoon liittyen instituutin ohjelmajohtaja Harri Mikkola kuvasi Turun Sanomissa 5.4. julkaistussa puheenvuorossa pohjoisen alu­een uutta voima-asetelmaa ja linjasi Arktisen neuvoston tehtävänkuvaa uuteen muotoon: ”…lännen on pakko kehittää sotilaallista toimintakykyä pohjoisessa, mistä kertoo läntisten toimijoiden lisääntynyt sotilaalli­nen harjoittelu alueella. Naton asema alueella vahvistuu Suomen ja Ruotsin Nato-liittymisten myötä. Alueen vakaus ei perustu yhteistyöhön, vaan sotilaalliseen voi­maan ja uskottavan sotilaallisen pidäkkeen luomiseen.”.

Kuvassa kaivostoiminnan jakautuminen arktisella alueel­la. Pohjoisen jääpeitteen sulaminen voi lisätä  elinkeinoelämän mahdollisuuksia. Mutta alue on haavoittuvaa ja jään sekä roudan sulamisella tulee olemaan katastrofaaliset seuraukset ilmastolle. Siksi Arktisen neuvoston työn jatkuminen on korvaamatonta.

Suomi pysyköön toistaiseksi Arktisen neuvoston ulkopuolella

Jos tämä russofobisten ja natokiimaisten ajatushautomon linjaus on jatkossa myös Suomen ulkopoliittisen johdon ohjenuorana arktisen alueen yhteistyöneuvoston työskentelyssä, ja jos Suomen panostus ja anti tämän tärkeän elimen työhön on tuon linjauksen mukainen, pitäisi maamme joko vapaaehtoisesti vetäytyä tämän kansainvälisen elimen työskentelystä tai Suomi pitäisi ainakin toistaiseksi erottaa Arktisesta neuvostosta hämmentämästä sitä tärkeää työtä, mitä luontonsa puolesta maapallon herkin alue juuri nyt vaatii.

Unto Nikula
Rovaniemi 9.4.2024