Sotapuheillaan Macron pyrkii peittelemään Ranskan todellisia ongelmia

Macronin politiikkaa vastustetaan ja mm. Marseillen mielenosoituksessa 23.3 2023 nähtiin 280000 osanottajaa, sekä ympäri Ranskaa vuosi sitten useilla kymmenillä paikkakunnilla pidettyihin protesteihin osallistui 3,5 miljoonaa osanottajaa.

Pertti Hämäläinen 18.3.2024

Presidentti Emmanuel Macron on viime aikoina nostanut julkisuudessa useamman kerran esiin mahdollisuuden lähettää Ranskan maajoukkoja Ukrainaan. Ukrainan ”auttamisessa” ei mitään vaihtoehtoja tule sulkea pois. Näiden Macronin sotauhoa ja Venäjä-vastaisuutta uhkuvien puheiden taustalla on nähtävä lähestyvät EU-vaalit ja niihin liittyen Macronin yritys piilottaa sotapuheiden taakse Ranskan tämän hetken todelliset ja yhä vakavammiksi käyvät yhteiskunnalliset ongelmat. Kesäkuun alkupuolella järjestettäviin Euroopan unionin parlamentin vaaleihin on aikaa enää vajaat kolme kuukautta. Ranskassa vaalikamppailu käy jo aika kovilla kierroksilla. Alustavien mielipidetiedustelujen mukaan presidentti Macronin keskustaoikeistolainen Renaissance-puolue on kärsimässä suuren vaalitappion tulevissa EU-vaaleissa. Europarlamentissa Renaissance-puolue kuuluu euroliberaaliin ja federalistiseen Renew Europe-ryhmään, johon kuuluvat mm. Saksan, Belgian ja Hollannin keskustaliberaaliryhmittymien lisäksi myös kaksi kepulaista ja yksi RKP:n europarlamentaarikko.

Ranskalla ei ole sotilaallista kapasiteettia

Ranskan maavoimien tiedustelutehtävissä palvellut upseeri Olivier Chambrin tyrmää Stratpol-julkaisussa (Centre d`analyses politico-stratégique) Macronin sotauhon haihatteluna, vailla todellista katetta. Chambrinin mukaan Ranskalla ei ole sotilaallisia resursseja ryhtyä maasotaan Venäjää vastaan Ukrainan maaperällä. Koko ajatus pitää sisällään niin valtavia sotilaallisia riskejä, joita Ranskalla ei ole yksinkertaisesti varaa ottaa. Huomattavasti tiukemmin asian ilmaisee kenraali André Coustou, jonka mukaan Macronin puheet ovat ”hulluttelua, joka voi johtaa koko Ranskan tuhoon”. Hieman samalla tavoin presidentti Macronin sotauhoa on tulkinnut Front populaire-lehden verkkojulkaisussa filosofi Michel Onfray laajentaen kritiikkinsä kattamaan koko Macronin politiikkaa ”(sotauhollaan) Macron pyrkii rakentamaan Eurooppaa (liittovaltiota) ja samalla tuhoamaan Ranskan”.

Kun huomioidaan se, että presidentti Macronin kaudet alkaen vuodesta 2017 ovat jo tähän mennessä aiheuttaneet Ranskalle valtavia diplomaattisia ja sotilaallisia tappioita Ranskan jouduttua lähtemään häntä koipien välissä mm. Malista, Burkina Fasosta, Guinea Conakrysta ja viimeksi Nigeristä on sotapuheita syytä tulkita enemmänkin tulevien EU-vaalien asetelmista kumpuaviksi. Ranskalla (ja EU:lla) menee niin huonosti, että kansan huomiota on yritettävä hinnalla millä hyvänsä kiinnittää ulkoisiin uhkiin, vaikka sodan uhkaa hyväksi käyttäen. Jo lähtökohtaisesti euroatlanttisesti orientoituneelle presidentti Macronille Venäjän erikoissotilasoperaatio Ukrainassa tarjoaakin oivan kohteen sotalippujen liehuttelemiseksi.

Macron on rikkaiden presidentti

Emmanuel Macron on viettänyt materiaalisesti ylellisen lapsuuden ja nuoruuden rikkaille varattuja yksityiskouluja käyden. Hänellä ei ole ollut juuri mitään kosketusta tavallisiin ranskalaisiin ja heidän elämäänsä, mikä on näkynyt paitsi hänen poliittisissa linjauksissaan myös toistuvina konflikteina tavallisen kansan edustajien kanssa. Macronia pidetään luonteeltaan ylimielisenä ja tavallista kansaa väheksyvänä. Politiikkaan Macron tuli ”yllättäen” nuorena ”uudistajana” työskenneltyään sitä ennen Lontoossa Rothschildin pankkiirina. Finanssikapitalistien ja suuryritysten rahoittamana ja Ranskan valtamedian hypettämänä voitokkaan presidentinvaalikampanjan vuonna 2017 käynyt Emmanuel Macron toteutti heti ensimmäisellä presidenttikaudellaan kovaa uusliberalistista politiikkaa, johon kuuluivat julkisen sektorin ja hyvinvointivaltion leikkaukset, sekä rikkaille annetut verohelpotukset. Presidentti Macron onkin saanut Ranskassa nimityksen ”Rikkaiden presidentti”.

Verbaalisesti lahjakkaana suunpieksäjänä tunnettu Macron perusteli harjoitettua politiikkaa uusliberalistien usein käyttämillä vale-taloustieteellisillä argumenteilla, joiden mukaan ”kannustava” verojärjestelmä hyödyttää kaikkia, erityisesti köyhiä, ja että rikkaille osoitetut verohelpotukset ”valuvat alaspäin” siten, että kaikki kansalaiset hyötyvät ennen pitkää rikkaiden veroalesta. Tätä samaa, EU:n piirissä laajalti käytettyä valeteoriaa meille ovat viime aikoina syöttäneet myös Orpo-Purran oikeistohallituksen ministerit.

Macron vastaan kansa

Macronin hallitusten politiikka on nostattanut kovaa vastustusta ja laajoja kansanliikeitä protestina julkisen sektorin leikkauspolitiikkaa ja kansan kurjistumista vastaan. Ensimmäinen suuri protestiliike oli energiapolitiikan epäonnistumisten ja polttoaineiden hinnannoususta alkunsa saanut ns. keltaliivien mielenosoitukset vuonna 2018. Keltaliiviliike oli kokemassa uutta nousua vuodenvaihteessa 2019–20 saatuaan rinnalleen myös ay-liikkeen ja eläkepolitiikan kiristyksiä vastustavat eläkeläisjärjestöt. Raakalaismaisen poliisiväkivallan ja osittain hyvän tuurinkin ansiosta Macron pystyi tukahduttamaan keltaliiviliikkeen valtamedian antaessa sivusta tukea mm. leimaamalla keltaliiviliikkeen milloin äärioikeistolaiseksi, milloin äärivasemmistolaiseksi tai salaliittoteoreetikoiksi. Koronakriisi tuli Macronin hallitukselle kuin tilauksesta, sillä laajamittaisten sulkujen ja kohtuuttomien ulkonaliikkumiskieltojen vaikutuksesta keltaliiviliike hiipui vähitellen. Macronin hallituksen eläketurvaan kohdistuvat leikkaukset, sekä eläkkeelle pääsyn ikärajan korottaminen aiheuttivat seuraavan laajan mielenosoitusaallon, joka laajeni viime keväänä koko Ranskaan, kun parhaimmillaan miljooniin osanottajiin nousevat mielenosoituskulkueet olivat kaduilla kautta maan.

Maanviljelijöiden mielenosoitukset kertovat EU-politiikan vahingollisuudesta

Viimeisen puolen vuoden aikana Ranskassa on nähty laajoja maanviljelijöiden mielenosoituksia traktorimarsseineen, joiden taustat kumpuavat Euroopan unionin jo pitkään harjoittamasta politiikasta. Presidentti Emmanuel Macron on mielenosoittajille enemmänkin symbolinen kohde, sillä hän edustaa tyylipuhtaimmin sitä ylimielistä euroeliittiä, joka on ajanut kansan etujen vastaista politiikkaa, mikä on johtanut nykyiseen surkeaan tilanteeseen. Kyse ei ole ainoastaan Ranskan maatalouden ongelmista ja EU:n harjoittamasta maatalouspolitiikasta, vaan syvemmin koko maaseudun, sen kylien ja kulttuurin asteittaisesta alasajosta. Jo pitkään on Ranskassakin suurkaupunkien ulkopuolisilta pieniltä paikkakunnilta lakkautettu julkisia palveluita. Terveysasemat, koulut, päiväkodit, kirjastot, postit ovat saaneet lähteä. Niiden jälkeen ovat vähän kerrassaan häviämässä viimeisetkin käsityöläiset, pienet leipomot, konditoriat, lihakauppiaat, lopulta bistrot ja kahvilat koko ranskalaisen elämänmuodon joutuessa uhatuksi.

Taustasyyt maanviljelijöiden protesteille ovat siis hyvin pitkälti samat, kuin keltaliivienkin tapauksessa-elämisen edellytykset Ranskan maaseudun kylissä ja pikkukaupungeissa ovat merkittävästi heikentyneet. Taustalla on kapitalistinen globalisaatio ja EU:n pakottamana jo Yhtenäisasiakirjan ja Maastrichtin sopimuksen ajoilta asti harjoitettu uusliberalistinen politiikka. Uusimpana yksittäisenä esimerkkinä tästä kaikesta on viime viikolla tullut tieto maineikkaan, yli 90-vuotta vanhan LU-keksitehtaan sulkeminen 15 000 asukkaan Château-Thierryn kaupungissa koillis-Ranskassa. Tehdas työllisti 1970–80 luvuilla parhaimmillaan yli 1700 työntekijää, mutta amerikkalaisen Mondelez-elintarvikejätin omistukseen viime vuosikymmenellä ajautunut tehdas on siirtänyt vähitellen toimintojaan halvemman työvoiman EU-maahan, Tšekin tasavaltaan ja tehtaan lopullinen sulkeminen tapahtuu amerikkalaisomistajien mukaan ensi vuoden alussa.

Venäjä on saatava vastuuseen kaikesta

Kun alati eriarvoistuva ja syvästi jakautunut Ranska käy kohti EU-vaaleja on kansan vihaaman presidentti Macronin käytettävä kaikkia keinoja, jotta Ranskan ja laajemminkin Euroopan unionin todellinen tilanne ja todelliset yhteiskunnalliset ongelmat eivät nousisi esiin vaalien alla. Helmikuussa järjestetyssä suuressa maatalousnäyttelyssä seurueensa kanssa vieraillut presidentti Macron joutui poistumaan paikalta takaoven kautta turvallisuuspoliisi CRS:n suojatessa häntä raivostuneilta maanviljelijöiltä. Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta. Samanlaisia välikohtauksia on viime vuosina tapahtunut useasti Macronin ns. maakuntamatkojen yhteydessä. Tässä tilanteessa Macron on päättänyt jälleen vetää Venäjä-kortin esiin. Muistamme, että kevään 2022 presidentinvaaleissa, joissa Macron onnistui uusimaan paikkansa, vaalikeskusteluissa huomio yritettiin toimittajien avustuksella keskittää lähes yksinomaan Venäjään. Näin ollen Macronin viime viikkojen sotapuheet kaikessa järjettömyydessäänkin eivät tulleet yllätyksenä.

Euroopan unionin uskottavuus on nollassa

Etukäteisarvioissa häviämässä oleva Macronin Renaissance-puolue oli viime viikolla Pohjois-Ranskassa Lillessä pidetyssä eu-vaalitilaisuudessa ryhtynyt kirjoittamaan historiaa uusiksi julistamalla ”me olemme Münchenissä 1938, Orban ja Le Pen ovat tämän päivän Daladier ja Chamberlain”.  Kesäkuun 6. päivänä, kolme päivää ennen EU-vaaleja, vietetään Normandiassa Normandian maihinnousun 80-vuotisjuhlaa. Paikalle on saapumassa myös Yhdysvaltain presidentti Joe Biden, sekä lukuisia EU-johtajia. On todennäköistä, että Normandian vuosijuhlan yhteydessä kirjoitetaan historiaa uudelleen valheiden saattelemana. Tavoitteena tilaisuuden isännällä on valjastaa muistotapahtumat osaksi EU-vaalikampanjaa. Tätä propagandanäytelmää vastaan ei varmaan ole mitään esimerkiksi tilaisuuteen osallistuvilla liitokansleri Olaf Scholzilla tai Puolan pääministeri Donald Tuskilla. Kun kyseiset herrat tapasivat presidentti Macronin viime viikolla Berliinissä, Macron sanoi, että ”jos Venäjä voittaa tämän sodan, niin Euroopan uskottavuus laskee nollaan”. Jokainen, joka tarkastelee rehellisesti ja tosiasioihin perustuen Ranskan ja Euroopan unionin nykytilannetta ymmärtää hyvin, että ne ovat itse omilla toimillaan jo laskeneet uskottavuutensa nollaan, eikä siihen tarvita Venäjän apua.