Nato ja Euroopan unioni

Mielipiteet Natosta ovat kaikkein myönteisimmät Puolassa. Kaikkein nihkeimmin Natoon suhtaudutaan Kreikassa ja Turkissa.

Matti Laitinen 13.9.2025

Euroopan unioni haluaisi olla valtioliiton sijasta vakavasti otettava suurvalta. Se vain leikkii suurvaltaa. EU:lla ei ole omaa armeijaa. Sen turvallisuuspolitiikka on kytketty Yhdysvaltojen johtamaan sotilasliitto Natoon ja USA:n ydinasepelotteeseen. Lähes jokaisen Euroopan unionin jäsenvaltion kuuluessa Natoon nämä ovat myös vahvasti sidottuja sotilasliiton ja Yhdysvaltojen sotilastukikohtien kautta suurvallan valvontaan ja komentoon. Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestelmä on perustunut viimeiset reilut 30 vuotta Yhdysvaltojen hegemoniaan maailmassa. Tähän järjestelmään on liittynyt olennaisesti Naton itse itselleen oikeuttama sotilaallinen laajentuminen itään.

Uusi piirre maailmanpolitiikassa näyttää olevan länsiliittoutuman lohkeaminen kahdeksi blokiksi – Euroopan unioniksi ja Yhdysvalloiksi. Perusteena tähän on presidentti Trumpin ja USA:n pääomapiirien yhdessä tekemä johtopäätös, ettei Venäjää ei voida voittaa Ukrainan taistelukentällä. Yhdysvalloilla on ollut tapana hylätä liittolaisensa, kun näistä ei ole enää sille mitään hyötyä. EU:n painoarvo liittolaisena on siis keventynyt olennaisesti. Se ei ole suojassa edes Trumpin suojatullimaksuilta. USA on suuntaamassa intressinsä yhä vankemmin Aasiaan, Grönlantiin ja Latinalaiseen Amerikkaan. Eurooppa ongelmineen ja Venäjä-uhkineen jätetään eurooppalaisten omaksi huoleksi.

Euroopan Yhdysvallat?

Cepa -ajatushautomon tutkija Nicolas Tenzer maalasi synkkiä pilviä Naton taivaalle huippukokouksen alla kesäkuussa 2025. Tenzerin mukaan syy moiseen oli Yhdysvalloissa. USA:n nykyhallinnon kiinnostus Natoon hupenee, mikä tarkoittaa että Euroopan on kiireesti keksittävä jokin vaihtoehto Natolle.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen purki 10.9.2025 karvasta pettymystään Yhdysvaltoihin europarlamentissa Strasbourgissa. Hän aloitti puheensa nostamalla esiin Euroopan vaikean tilanteen ja puolustuksen. Von der Leyenin mukaan EU käy tällä hetkellä taistelua, jossa se taistelee itsenäisen ja vapaan Euroopan puolesta ja sen arvojen ja demokratian puolesta. Siksi Euroopan on itsenäistyttävä paitsi puolustuksensa, myös kilpailukykynsä osalta. (Lähde: Kaleva) Olivatko nämä Euroopan Yhdysvaltojen perustamissanat?

EU:n johto kokee Ukrainan sodan omaksi sodakseen. Unionin halukkaiden koalitio tahtoisi jatkaa Ukrainan sotaa ja jopa kiihdyttää sitä. Brysselissä ihmetellään, mitä tehdään Naton ylipäällikön ajattelessa vain oman maansa kansallista etua ja turvallisuutta. Nato oli aikaisemmin ilmoittanut Ukrainasta tulevan sotilasliiton jäsen heti sen jälkeen, kun maassa nyt käytävä sota päättyy. Lokakuussa 2024 presidentti Zelenskyi julkisti viisikohtaisen voittosuunnitelmansa, jossa Kiovan kutsu liittyä Natoon oli listan kärjessä. Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Julianne Smith totesi 17. lokakuuta, ettei liittokunnalla ole tällä hetkellä tällaisia suunnitelmia.

Ukrainassa käytävä Naton/Unionin/USA:n ja Venäjän välillä käytävä sijaissota on merkillinen sota. Venäjällä uhkaamalla ja pelottelemalla saatiin Natoon kaksi uutta vahvaa jäsentä – Suomi ja Ruotsi. Norjan, Ruotsin ja Suomen Lappiin syntyi Yhdysvaltojen tukikohtien saaristo. Toisaalta sota hajotti pitkittyessään Euroopan unionin natoyhtenäisyyden. Belgia, Slovenia, Espanja, Unkari, Saksa, Slovakia ja USA vastustavat Ukrainan liittymistä Natoon. Naton jäsenmaksun korottaminen aiheuttaa myös usealla taholla närää.

Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen tulehtuneet suhteet

Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen suhteet ovat nykyisin karikkoiset. Imperiumi ei enää ole motivoitunut rahoittamaan ja jatkamaan Ukrainan sotaa. Presidentti Trumpin hallinto haluaisi unionin maksavan Ukrainan aseviennin ja sotimisen. Aseet hankitaan USA:sta. Lisäksi Naton jäsenvaltioiden vuosittainen jäsenmaksu sotilasliitolle noussee 5 % kunkin maan BKT:sta.

Presidentti Trump on valmis hylkäämään ne liittolaiset, jotka eivät yllä Naton sotilasmenotavoitteisiin. Espanjan pääministeri Pedro Sánchezin sai Espanjalle Natolta poikkeusluvan jäädä tuon tavoitteen ulkopuolelle. Belgian ulkoministeri Maxime Prévot ilmoitti toukokuussa 2025, ettei Belgia voi suostua 5 % tavoitteeseen edes keskipitkällä aikavälillä.  

Naton kannatus vaihtelee Euroopassa

Sotilasliitto Natoon suhtauminen on Suomessa merkillisen alistuvaa. Ikään kuin jonkun valtion liittyessä Naton jäseneksi, kukaan kyseisessä valtiossa ei saisi enää vastustaa sotilasliiton militaristisia toimia maailman kriisipesäkkeissä eikä myöskään kritisoida rankkaa natovarustelua. Media suitsuttaa Natosta jatkuvasti vain myönteistä kuvaa. Mikä tekee asevarustelusta, asetehtaiden osakkeista ja sotaan kiihottamisesta eettisesti kestävää? Kaikki kansakunnat eivät ole yhtä herkkäuskoisia kuin suomalaiset.

Sotilasliitto Natoon suhtaudutaan myönteisimmin yleistä mielipidettä tutkivan PEW-tutkimuskeskuksen (NGO) mukaan Puolassa (81 %). Natoon suhtaudutaan kielteisimmin Kreikassa ja Turkissa (kannatus vain 28 % ja 30 %). Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa merkittävä osa väestöstä vastustaa Natoa. Samoin Nato-kriittisyyttä löytyy viljalti myös USA:sta (kannatus 60 %) ja Kanadasta. Suomessa kyselytutkimusten mukaan Naton kannatus on yhä korkealla, lähes Puolan luokkaa. Iltalehden mukaan vuosi sitten 83 % suomalaisista olisi kannattanut (kyselytutkimuksessa) jäsenyyttä. Nyt lukema on pudonnut 76 %:iin. Kannatus on korkeinta itsensä oikeistolaisiksi mieltävien keskuudessa. Suomessa on vallassa oikeistohallitus.

Espanjan väestöstä vain 47 % kannattaa Nato-jäsenyyttä. Espanjassa on vallassa vähemmistöhallitus, jossa sosialistien hallituksen tukena on sekä hallituksen sisällä että ulkopuolella pieniä vasemmistopuolueita, joille asevarustelumenojen nosto ei ole missään tapauksessa mieluisaa.  Suomalaisten vasemmistopuolueiden eduskunnan pyssypasifisteja ei asevarustelumenojen kasvu hetkauta.

Kallis militaristinen projekti – Nato

32 jäsenvaltiota käsittävän sotilasliitto Naton alueella elää 970 miljoonaa ihmistä. Sillä on käytössään 3,4 miljoonan suuruinen henkilökunta. Ruotsalaisen rauhantutkimuslaitoksen (SIPRI) mukaan Naton kokonaismenot olivat v. 2024 yhteensä 1 506 miljardia dollaria. Naton suojeluveron noustessa kunkin jäsenmaan osalta 5 %:iin BKT:sta v. 2035 mennessä sotilasliitolla on käytettävissään vuosittain hurjat 4 199 miljardia dollaria asevarusteluun, tukikohtien ja armeijan ylläpitämiseen sekä tarvittaessa sotimiseen. Useiden jäsenvaltioiden valtaapitävät suhtautuvat myönteisesti jäsenmaksun korotukseen. Suomen hallitus on hyväksynyt jo Naton 5 % suojeluveron.

Maamme vuosittaiset sotilasmenot kasvavat v. 2030 mennessä 16,3 miljardiin euroon. Vuoden 2025 talousarviossa valtion menot ovat 88,8 miljardia euroa ja tulot 76,6 miljardia euroa, jolloin budjetti on 12,1 miljardia euroa alijäämäinen. Verovaroista kustannettu Nato-projekti on tullut jo nyt hyvin kalliiksi pienituloisille ihmisille Suomessa. Hankkeen hinta kallistuu yhä. Perusturvaan, sosiaali- ja terveyden-huoltoon ja koulutukseen kohdistuvat leikkaukset ja säästöt tuhoavat suomalaisen hyvinvointivaltion viimeisetkin rippeet. Sinimustat 10 miljardin euron leikkaukset olivat vasta militarismin esileikkiä.

Soraääniä Natossa

Slovakian pääministeri Robert Fico on ilmoittanut, ettei hän aio hyväksyä Ukrainan jäsenyyttä sotilasliitto Natossa niin kauan, kuin hän johtaa Slovakian hallitusta. Fico jatkaa maan pääministerinä ainakin v. 2027, jolloin seuraavat parlamenttivaalit pidetään. ”Niin kauan kuin minä johdan Slovakian hallitusta, aion pitää huolta siitä, etteivät johtamani puolueen kansanedustajat koskaan tule hyväksymään Ukrainaa Naton jäseneksi.” Fico voitti v. 2023 pidetyt parlamenttivaalit . Slovakia lopetti sen jälkeen Ukrainan sotilaallisen tukemisen.

Vasemmistolaista BSW-liittoutumaa edustava liittovaltiopäiväedustaja Sahra Wagenknecht on Ukrainan aseavun näkyvin arvostelija Saksassa. Hänen arvionsa mukaan Ukrainan saama aseapu pitkittää sotaa ja siten verenvuodatusta Ukrainassa. Hänen perustamansa Bündnis Sahra Wagenknecht (BSW) otti vaalivoiton Saksin ja Thüringenin osavaltiovaaleissa syksyllä 2024. BSW jäi vain niukasti alle 5 % äänikynnyksen v. 2025 liittovaltiovaaleissa. Saksan vasemmistopuolue Die Linke (64 paikkaa) vaatii Yhdysvaltain joukkojen vetämistä pois Saksasta sekä Naton korvaamista kollektiivisella turvallisuusjärjestelmällä, johon Venäjä kuuluu myös. Saksa on Ukrainan toiseksi suurin tukija heti Yhdysvaltojen jälkeen. Saksan rooli korostuu entisestään, jos Yhdysvaltain tuki Ukrainassa alkaa laskea tai lopahtaa.

Pääministeri François Bayroun uusliberaalia talouspolitiikkaa ajanut keskustaoikeistolainen hallitus kaatui 8.9.2025 Ranskan Kansalliskokouksen epäluottamusäänestyksessä. Laajoja 44 miljardin euron leikkauksia sosiaaliturvaan, mittavia työelämän heikennyksiä, sekä Ukrainan tuen ja puolustusmäärärahojen lisäyksiä ajanut hallitus kaatui sekä oikeisto-, että vasemmisto-opposition vastustukseen. (KÄ, Pertti Hämäläinen)

Italian puolustusministeri Guido Crosetto herätti Naton huippukokouksessa kesäkuun lopulla 2025 huomiota kommenteillaan Naton nykytilasta. Hänen mukaansa Natolla ”sellaisenaan ei ole enää syytä olla olemassa”. ”Aiemmin Yhdysvallat ja Eurooppa olivat maailman keskus. Nykyisin on kaikenlaisia muita tahoja, joiden kanssa on rakennettava suhteita. Puhumme usein ikään kuin eläisimme edelleen 30 vuoden takaisia aikoja, mutta kaikki on muuttunut… Jos Nato on luotu rauhan ja yhteisen puolustuksen takaamiseksi, tällöin sen täytyy muuttua organisaatioksi, joka ottaa tämän tehtävän hoitaakseen keskustelemalla globaalin etelän kanssa ja täten muuttuu perustavanlaatuisella tavalla erilaiseksi.”

Kolmas valtablokki BRICS+ -maat

Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin lisäksi nykymaailmassa kolmantena merkittävänä valtablokkina toimii globaalin etelän etuja ajava BRICS+-maiden valtioyhteisö. Venäjä, Kiina, Intia ja Brasilia ovat BRICS:n perustajajäseniä. Etelä-Afrikka liittyi yhteisöön v. 2011. Nykyisin sen jäseniä ovat myös Indonesia, Egypti, Etiopia, Iran ja Arabiemiraatit. BRICS+:n kumppanimaita ovat Algeria, Valko-Venäjä, Bolivia, Kuuba, Indonesia, Kazakstan, Malesia, Nigeria, Thaimaa, Uganda, Uzbekistan ja Vietnam.

BRICS+-maat kattavat 29,3 % maapallon maapinta-alasta, 45 % maailman väestöstä sekä 36 % maailman BKT:sta ja reilut 18 % kaikesta kaupankäynnistä. Nämä maat muodostavat 50 % koko maailmantalouden kasvusta. Tämä tekee niistä merkittävimpiä globaalia kasvua edistäviä maita. BRICS haluaa tarjota vaihtoehdon nykyiselle USA-johtoiselle maailmanjärjestykselle.

Pyyteetön oikeudenmukaisuus maailmassa, jokaisen ihmisen tasavertainen kohtelu sekä maailman valtioiden rauhassa ja sovussa eläminen synnyttävät yhdessä enemmän onnellisuutta kuin asevarustelu ja sotiminen. Lännen sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestelmä on murtumassa.

Irti Natosta, paluu sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja naapurisopuun!