Valitaan rauhaan, puolueettomuuteen- ja antimilitarismiin perustuva ulkopolitiikka
Neuvostosotilaiden hautaan Helsingin Kivikossa on haudattu 34 vankeudessa sodan aikana menehtynyttä neuvostosotilasta. Muistomerkin pystytty Suomi-Neuvostoliitto-seura vuonna 1946. Suomessa rauhanpuolustajat ja maamme venäläisväestö muistavat aina erilaisina merkkipäivinä fasisminvastaisessa taistelussa kaatuneita neuvostosotilaita. Myös Sodan- ja fasisminvastainen työ ry (SFT) käy merkkipäivinä muistomerkillä. Voitonpäivänä 9.6.2026 STT:n edustajat veivät kukkatervehdyksen muistomerkille. Oheinen SFT:n kirjoitus hyväksyttiin fasismista saadun voiton 80-vuotispäivänä 9.5.2025.
Sodan- ja fasismin vastainen työ ry. (SFT) 9.5.2025, Kansan ääni 18.6.2025, KÄ 3/2025
Perjantaina 9.5.2025 tuli 80 vuotta, kun natsi-Saksan ylijohdon edustajat Keitel, Stumpff ja Friedenburg allekirjoittivat sopimuksen natsijoukkojen ehdoitta antautumisesta. Tämä 50 miljoonaa kuolonuhria ja mittaamattomat aineelliset vahingot vaatinut sota oli seurausta suuren pääoman imperialistisesta pyrkimyksestä anastaa Neuvostoliitolta sen alueet ja taloudelliset resurssit.
Vuodesta 1933 Neuvostoliitto pyrki kaikin diplomaattisin keinoin rakentamaan Hitler-Saksan vastaisen liittouman. Britannia ja Ranska kehittivät kuitenkin politiikkaa, jonka tarkoituksena oli ohjata hitleriläiset hyökkäämään ensi vaiheessa Neuvostoliittoon. He myös esittivät Hitlerille sopimusta Euroopan jakamisesta. Natsien suunnitelmiin sopi kuitenkin turvata ensin selustansa Länsi-Euroopassa ja hyökätä vasta sen jälkeen Neuvostoliittoon.
Tämä kaikki tulisi muistaa niiden, jotka tänään kieltäytyvät näkemästä Naton imperialistista luonnetta, puhuvat ”Venäjän arvaamattomuudesta” sekä samaistavat Neuvostoliiton ja Saksan yhteismitallisina toisen maailmansodan sodan aiheuttajina.
Fasismi nostaa tänään monella tavalla aktiviteettiaan. Monet mieltävät fasismin tänään hitleriläisten tunnusmerkkien mukaiseksi ajatteluksi ja käyttäytymiseksi (tavalliset katunatsit). Se on kuitenkin vain fasismin yksi ulkoinen muoto. Fasismi on ennen kaikkea kapitalismin talous- ja yhteiskuntapolitiikan äärimuoto, joka saa monia ulkonaisia muotoja. Uusliberalismin politiikka kuten myös Naton eskalaatiosota Ukrainassa lähestyy fasismia, on ilmaus selkeästä suuntautumisesta fasismiin. Lopullinen voitto fasismista on voitto raa’asta rosvokapitalismista.
Fasismista saatu voitto 80 vuotta sitten muutti ratkaisevasti maailman kehitystä. Pääomapiirien oli sopeuduttava politiikkaan, joka teki oikeutta myös vähävaraiselle kansanosalle. Työkansalla oli voimaa, jonka ansiosta kehitettiin hyvinvointiyhteiskuntaa ja entiset siirtomaat saivat vapautensa. Tänään globaali ylikansallinen pääoma tavoittelee uudelleen myös sotilaallisin toimin alueita ja taloudellisia resursseja. Toisen maailmansodan lopputulemat halutaan unohtaa ja mitätöidä natsi-Saksan tappion yhteiskunnallinen merkitys.
Vastoin v. 1990 jälkeen solmittuja kansainvälisiä sopimuksia Nato työntyi kiinni Venäjän rajoihin ilmiselvänä pyrkimyksenään horjuttaa Venäjän sisäpoliittista tilannetta. Vaarallisena osoituksena kriisin kärjistämisestä vastoin kansan tahtoa ja objektiivista etua, liitettiin Suomi Naton jäsenyyteen, sekä solmittiin isäntämaa- ja DCA-sopimukset. Useat meneillään olevat ja järjestetyt Suomen ja Nato-maiden yhteiset sotaharjoitukset on tarkoitettu voimannäytöksi Venäjää vastaan.
Kapitalistisen maailman taloudellinen voimistunut kriisi ja siitä seurannut ylikansallisten suuryritysten pyrkimys saada uusia voimavaroja Venäjän alueelta on merkittävä perussyy syntyneeseen tilanteeseen, eikä se luonteeltaan poikkea lainkaan siitä tilanteesta, joka vallitsi ennen toista maailmansotaa. Tiedotusvälineissä asioiden julkinen vääristely ja naapurimaamme solvaaminen on yltänyt käsittämättömiin mittoihin.
Ukrainaan järjestettyä Naton eskalaatiosotaa (Proxy sota) hyväksikäyttäen kehitetään valheellista Venäjän vastaista mediavyörytystä. Jo 10 vuotta sitten jokainen asiantuntija osasi ennakoida, että yritys siirtää Naton kontrolliin venäläinen Krim, jossa on vuosisatojen ajan sijainnut yksi Venäjän tärkeimmistä laivastotukikohdista, oli vaarallinen yritys, joka ei voinut onnistua. Maailma myös olisi huomattavasti nykyistä turvattomampi paikka, jos Nato olisi onnistunut saamaan haltuunsa Sevastopolin, josta käsin se olisi voinut kontrolloida ison alueen liikettä ja toimintaa. Tämä osoittaa natohaukkojen ja pääomapiirien valinneen tien, jolla yritetään tavalla tai toisella väkivaltaisesti horjuttaa Venäjän poliittista tilannetta. Tämä on uhkarohkeaa ja tietoista seikkailupolitiikkaa.
Meillä Suomessa voimistetaan Venäjä-vihamielisyyttä, jota tiedotusvälineet aivan avoimesti muun muassa Ulkopoliittisen instituutti (UPI), Mediapooli sekä koko valtiokoneisto ja sotilasjohto levittävät. Kaiken tämän keskellä suljetaan silmät Ukrainassa tapahtuvalta natsimieliseltä raa’alta väkivallalta. Liikenneyhteydet Venäjään on katkaistu ja rajaliikenne suljettu. Mielenosoituksellisesti maamme ja Venäjän väliselle rajalle alettiin rakentaa aitaa ja kaikki 80 vuotta yhtäjaksoisesti kehittyneet taloudelliset ja kulttuuriset yhteydet on Suomen hallituksen toimesta maidemme välillä katkaistu.
Kaiken tämän takia esitämme ja vaadimme:
1. On palattava Paasikiven-Kekkosen-linjan mukaiseen puolueettomuuspolitiikkaan ja lopetettava asiaton Venäjän vastainen mediavyörytys.
2. Tulee palauttaa ystävällismieliset rauhanomaiset, taloudelliset ja kulttuuriset, naapuruussuhteet Suomen ja Venäjän välille.
3. Toisen maailmansodan lopputuloksen ja rauhansopimusten vastainen historian vääristely tulee lopettaa.
4. Maamme poliittisen korjausliikkeen jälkeen Suomen tulee olla aloitteellinen uuden kattavan rauhansopimuksen solmimiseksi Eurooppaan.
5. On peruutettava USA:n kanssa jo sovitut ”isäntämaasopimus” ja DCA- sopimus.
6. Suomen tulee erota Nato-jäsenyydestä ja lopettaa kaikki Nato-yhteistyö
