Naapuriseuran perustaja Mauno Saari palkittiin Venäjän ulkoministeriön ansiomerkillä

Naapuriseuran perustaja Mauno Saari palkittiin Venäjän ulkoministeriön ansiomerkillä

Naapuriseuran kunniapuheenjohtaja Mauno Saari (kuvassa vas.) vastaanotti Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin myöntämän ansiomerkin Venäjän suurlähettiläs Pavel Kuznetsovilta.

Naapuriseuran kesäjuhlissa jaettiin harvinainen kunniamerkki ja puhuttiin Suomen syvästä ulkopoliittisesta kriisistä.

Teksti ja kuvat: Leena Hietanen

”Mitä niin pahaa Venäjä on Suomelle tehnyt, että koko Suomi on yhdistynyt aiheuttamaan strategisen tappion Venäjälle”, Venäjän suurlähettiläs Pavel Kuznetsov ihmetteli Naapuriseuran kesäjuhlissa Karkkilassa lauantaina. 

Hänen kysymyksensä on varsin aiheellinen. Sitä kyselevät myös runsaslukuiset venäläiset toimittajat, jotka haluavat tentata lähettilästä siitä, miten suomalainen yhteiskunta on niin läpikotaisin venäläisvihan vallassa?

Suomi on Kuznetsovin mukaan katkaissut kaikki yhteydet Venäjään. Käynnissä on hillitön militarisointi. Maassa lietsotaan sotahysteriaa, jonka varjolla leikataan sosiaalisektoria. Raja-aitakin on pystytetty. 

”Venäjä kyllä selviää. Suomen kansalaisten on päätettävä, miten Suomi selviää tästä”, Kuznetsov sanoi.

Lavrovin palkinto Mauno Saarelle 

Vaikka suomalainen yhteiskunta on tällä hetkellä russofobinen, joukossa on kuitenkin poikkeuksia. Pavel Kuznetsov kiitteli Naapuriseuraa siitä, että jokin osa Suomea pitää vielä yhteyksiä venäläisiin. Tunnustuksena siitä Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov myönsi Naapuriseuran perustajalle ja kunniapuheenjohtajalle Mauno Saarelle ansiomerkin naapurisuhteiden edistämisestä ja kansainvälisen yhteistyön kehittämisestä. Saari on paitsi Venäjän ystävä, hän on myös suomalainen patriootti, Kuznetsov korosti. 

Kiitospuheessaan Mauno Saari piti tärkeänä Suomen itsenäisyyden takaisin saamista ja vapautumista Yhdysvaltain miehityksestä. Hänen mielestään Suomi on marssilla kohti sotaa. Vaikka Naapuriseura on vapaa puoluepolitiikasta, se on hänen mielestään nykytilanteessa vastarintaliike. 

Naapuriseuran puheenjohtaja Jauri Varvikko (oik.) haluaa diplomaattisuhteita myös itään.

Realismia Ukraina-keskusteluun

Eurooppalaiset johtajat ja heidän mukanaan Suomen presidentti Aleksander Stubb puhuivat Kuznetsovin mukaan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin ympäri ja saivat hänet luopumaan Alaskan tapaamisessa sovitusta Venäjän ja Ukrainan sodan ratkaisusta. 

Ukraina haluaa edelleen vuoden 1991 rajoja. Se ei ole millään tavalla realistista, yhtä vähän kuin että Ukraina voittaisi sodan, Kuznetsov muistutti. 

”Venäjää ei voi pelotella avoimella terrorilla. Onneton Ukrainan kansa on joutunut lännen vasaraksi”, Kuznetsov jatkoi. 

Hän piti täysin epäonnistuneena retoriikkaa, että länsi avaa Venäjän kanssa  keskusteluyhteyden, kunhan Venäjä kantaa vastuun Ukrainasta. 

”Näillä eväillä ei vuoropuhelua lännen ja Venäjän välille synny”, hän sanoi.

Suomi maksaa turvatakuista?  

Naapuriseuran puheenjohtaja Jauri Varvikko epäili Suomen ajautuvan nykyisellä yksipuolisella ulkopolitiikalla Euroopan periferiaksi. Puolustuspoliittinen selonteko lupasi Suomelle myös epävakauden aikoja. Hän arvosteli presidentti Stubbia siitä, että hän haluaa Suomen maksimoivan vaikutusvallan vain länsirakenteissa, EU:ssa, NATO:ssa ja YK:ssa. 

”Suomen on hoidettava myös itäsuhteita”, hän sanoi. 

Hän peräänkuulutti uusia turvallisuusratkaisuja, joka vähentää vastakkainasettelua.

Naapuriseuran Sanomien päätoimittaja Jaakko Laakso puolestaan säikäytti kuulijoita esittämällä epäilyn, että Yhdysvaltojen 15 DCA-tukikohtaa eivät ole ilmaista huvia suomalaisille.

”Pannaanko Suomi maksamaan turvallisuustakuista jossain vaiheessa”, Laakso kysyi. 

Hän arvosteli valtamediaa siitä, että se on vaiennut NATO-kriittiset puheenvuorot täysin. Hän arvosteli myös presidentti Stubbia siitä, että hän haluaa jatkaa Ukrainan sotaa.

Naapuriseuran Sanomien päätoimittaja Jaakko Laakso epäilee Yhdysvaltojen lähettävän laskun turvatakuista.

Vaaleihin valmistaudutaan

Kesäjuhlissa oli lähes 200 vierasta. Joukossa oli myös Vapauden liiton riveissä  esiintyneet, Brysselin kaksikko Sakari Linden ja Olli Kotro. Kotro ei vielä ole päättänyt, lähteekö hän vaaleihin mukaan, sillä hänellä on vielä niin monta muuttujaa auki. Hän oli sen sijaan iloinen, että Vapauden liitto on saanut valmiiksi ulko-ja turvallisuuspoliittisen ohjelmansa, jossa maailma on jo moninapainen ja Suomen suhteita kehitetään niin BRICS:in kuin Shanghain yhteistyöjärjestöjen suuntaan.

”Vapauden Liitto on EU-vastainen puolue, joka haluaa Suomen eroon myös tuhoisasta eurosta ja Natosta”, Kotro sanoo.

Sakari Linden ei suostunut paljastamaan, onko hän Vapauden liiton kansanedustajaehdokas tulevissa huhtikuun vaaleissa. Vapauden Liitto julkistaa ensimmäiset ehdokaslistansa syyskuun puolessa välissä. Hän suhtautui positiivisesti ajatukseen pienpuolueiden vaaliliitosta, joka muodostaisi sodanvastaisen kansanrintaman. 

”Rauha edellä on hyvä lähtökohta”, hän sanoi.

Sakari Linden tukee pienpuolueiden rauhanoppositiota. 

 

Olli Kotrolla on vielä kevään vaaleihin suunnitelmat auki.