Saamenmaata militarisoidaan

Lapin asukkaat kamppailevat alueensa puhtauden ja alkuperäisen luonnon puolesta. Toiminta Hannukainen Mining yhtiön kaivoshanketta vastaan sisältää samat elementit, jotka koskevat koko Lapin aluetta ja luontoa sekä luonnollisten elinkeinojen harjoittamista. Huolen aiheita ovat pohjaveden puhtaus, poronhoidon ja matkailun tulevaisuus, lyhytnäköisen kaivostoiminnan välittömät vaikutukset ja jätevesien vahingot kalakannoille. (Kuva: Ylläs ilman kaivoksia FB-keskusteluryhmän sivulta)

Unto Nikula Rovaniemi, 24.10.2025; Kansan ääni 5/2025, 3.11.2025

Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisten asuinalue, Saamenmaa, kattaa Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisimmat alueet, sekä Venäjän puolelta vielä Kuolan niemimaan. Saamelaisilla on oma kielensä, oma kulttuurinsa ja perinteiset elinkeinonsa. Saamen kansa kuten vähemmistökansat usein, on kautta historian joutunut kamppailemaan elintilasta ja olemassaolonsa oikeudesta. Nyt Saamenmaa on tallautumassa sotavarustelun alle.

Lapin yliopiston professori Laura Junka-Aikio julkaisi syyskuussa saamelaisten totuus- ja sovintokomission tilaaman selvityksen Saamenmaan militarisaation vaikutukset alkuperäiskansan kulttuuriin, elinkeinoihin ja oikeuksien toteutumiseen Suomessa.

Selvityksen lähtöasettamus on selkeä: -Suomen ja Ruotsin Natojäsenyyksien ja USA:n kanssa solmittujen puolustusyhteistyösopimuksien (DCA-sopimus) myötä koko Saamenmaa Kuolan niemimaata lukuun ottamatta muodostaa nyt yhtenäisen alueen, jossa sotilaallista valmiutta vahvistetaan yli valtionrajojen. Toistaiseksi muutos näkyy etenkin sotaharjoitustoiminnan lisääntymisenä ja useina uusina rakennus- ja infrastruktuurihankkeina.

Professori Junka-Aikio kuvaa pohjoisen alkuperäiskansan nykytilaa karuin, mutta realistisin sanankääntein. -Saamelaisten asema ja oikeudet alkuperäiskansana unohtuivat jo Nato-jäsenyyteen ja myöhemmin solmittuun DCA-sopimukseen liittyvissä, merkittävästi saamelaisten kotiseutualueen Saamenmaan tulevaisuuteen vaikuttavissa päätöksentekoja sopimusprosesseissa. Sittemmin laiminlyönnit ovat jatkuneet myös toimeenpanovaiheessa niin kansainvälisen sotaharjoitustoiminnan kuin sotilaallisiin tarpeisiin ja huoltovarmuuteen liittyvän maankäytön ja suunnittelun yhteydessä, summaa professori kokonaisuutta.

Saamenmaa sotatantereena

Kun sotia käytiin aikanaan enimmin asutus-, kasvu- ja kaupankäynnin keskittymien hallinnasta, näkee Junka-Aikio nykyisen militarisaation olevan kiinteässä yhteydessä luonnonvarateollisuuteen ja kolonisaatioon. Tällä on hänen näkemyksensä mukaan erityinen merkitys juuri arktisella alueella.

Saamenmaalaiset eivät ole koskaan sotineet, meidän ymmärtämässä mielessä, oman maansa puolesta, mutta saamelaiset ovat pakosta joutuneet mukaan asuinalueensa jakaneiden valtioiden käymiin sotiin. Toisen maailmansodan aikaan saamelaisten kotiseutu oli jo jaettu valtionrajoilla neljän valtion kesken niin, että aluetta halkoivat sodan silloiset rintamalinjat ja alue oli hyvinkin keskeinen sotanäyttämö. Saksan 20. vuoristoarmeijan joukkoja on laskettu olleen juuri saamelaisalueella enemmän kuin missään muualla Suomessa. Siinä historian vaiheessa saamelaiset joutuivat jopa sotimaan toisiaan vastaan.

Sota jatkui Pohjois-Suomessa – ja siis myös saamelaisalueella – vielä pitkään Suomen itärajan varsinaisten sotatoimien lakkaamisen jälkeen. Saksan vuoristoarmeijan paetessa Suomesta pakenemissuunta kävi yli koko Saamenmaan.

-Saksalaisten maastoon jättämät miinat ja muut räjähteet tappoivat sekä poroja että ihmisiä vielä kauan sodan jälkeen ja räjähteiden raivaaminen maastosta on urakka, mikä jatkuu edelleen, kirjoittaa Junka-Aikio selvityksessään.

Myöhemmissä tutkimuksissa on voitu todeta, että saamelaisia kaatui toisessa maailmansodassa suhteellisesti enemmän kuin suomalaisia.

Vauhtisokeutta

Maailman monessa mielessä jännitteinen ja sekava nykytila heijastuu suoraan myös Saamenmaahan. Onhan tuo alue osa suuren kiinnostuksen kohteena olevaa laajempaa arktista aluetta.

-Tämä meneillään oleva militarisaatio, sotilaallinen varustautuminen asettaa maankäytön kannalta monia ja monenlaisia vaateita. Tarvitaan koko ajan lisää ampumaharjoitusalueita, laajennetaan kasarmialueita ja lentotukikohtia, erilaisia sotatarvikkeiden ja materiaalien varastointialueita.

Uutena, kaikille pohjoisen asukkaille tavalla tai toisella näkyväksi ovat tulleet lähes jatkuvat sotaharjoitukset. Saamenmaassa voimakkaasti lisääntynyt sotilaallinen toiminta on jo vaatinut ja tulee vaatimaan lisääntyvässä määrin alueen infrastruktuuriin liittyviä monenlaisia pienempiä ja isompia investointeja.

-Vaikka Nato ei suoraan rahoita näitä hankkeita, kanavoi EU tällä hetkellä tukea erityisesti sotilaallista liikkuvuutta lisääviin projekteihin. Sekä Norjassa, Ruotsissa että Suomessa on suunnitteilla useita sekä kansallisia, että rajat ylittäviä liikenne- ja logistiikkahankkeita, joita edistetään ennen kaikkea maanpuolustuksen, sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden lähtökohdista käsin, mutta joilla olisi monenlaisia kerrannaisvaikutuksia ympäröivään luontoon ja aluekehitykseen, toteaa Junka-Aikio selvityksessään. Hänen näkemyksensä mukaan Saamenmaan militarisointi kokonaisuutena antaa kuvan ”… valtiovallan piittaamattomuudesta alkuperäiskansan itsemääräämisoikeutta kohtaan ja mahdollisesti myös turvallisuusympäristön muutosten tuottamasta vauhtisokeudesta.”

Saamenmaasta Nato-maa

Suomen Natoon liittymisen koko proseduurin sanotaan menneen maamme demokraattisten käytäntöjen mukaisesti. Siinä katsannossa, että hallitus pyysi Nato-liittymisen esitysluonnokseen lausuntoja ministeriöiltä, viranomaisilta ja joiltakin järjestöiltä, tämän demokratiaulottuvuuden kai katsotaan toteutuneen.

Saamelaisten poliittinen edustuselin on Saamelaiskäräjät, eikä tätä tahoa ole kuultu siinäkään vaiheessa, kun Suomen eduskunnassa käytiin keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä. Eikä saamelaisten kantoja ole kuultu, eikä kaiketi kaivattukaan ”…Suomen Nato-profiilin muotoutumisen ja käytännön ratkaisuihin ja toimeenpanoon liittyvissä kysymyksissä sen jälkeenkään.”

Tämän alkuperäiskansan virallisen edustajatahon piti tuossa vaiheessa yrittää saada edes jotakin kautta äänensä kuuluviin ja käytettävissä oli vain kaikille kansalaisille avoin netin lausuntopalvelu.fi -kanava.

-Saamelaisten näkökulmasta Nato-jäsenyyteen johtanut prosessi kuljettiin ilman, että saamelaisten poliittista osallistumisoikeutta ja itsemääräämisoikeutta alkuperäiskansana olisi lainkaan huomioitu, huomauttaa professori Junka-Aikio. Näin siitä huolimatta, että tämän sotakoalitioon liittymisen käytännön seuraukset koituvat ja näkyvät konkreettisimmillaan juuri saamelaisten kotiseutualueella.