Suomalaiskaksikko Kotro – Linden: Brysselissä eletään EU:n lopun aikoja

Brysselissä asuvat suomalaiset entiset EU-virkamiehet Olli Kotro ja Sakari Linden odottavat Ukrainan sodan tuovan lopun myös EU:lle. 

Teksti ja kuvat: Leena Hietanen

Brysselin führerbunkkerissa eletään lopun aikoja. Tätä mieltä ovat Olli Kotro ja Sakari Linden,  jotka ovat työskennelleet EU:n parlamentissa, mutta katsovat nyt EU:n menoa sivusta.

”EU tulee häviämään sotansa Ukrainassa. Se merkitsee EU:n loppua”, Sakari Linden sanoo.

Olli Kotro puolestaan katsoo, että jos Suomessa haluaa rauhaa Ukrainaan, pitää vastustaa EU:ta. 

”EU ja sota Ukrainassa ovat sama asia. Jos Suomessa haluaa olla sodanvastainen, tulee olla EU:n vastainen”, Kotro sanoo. 

Hän korostaa, ettei EU ole rauhan projekti. 

”EU on perustettu Yhdysvaltain toimesta toteuttamaan Yhdysvaltojen taloudellisia intressejä eikä sillä ole mitään tekemistä rauhan kanssa. Rauha Euroopan alueelle syntyi, kun Neuvostoliitto ja Länsiliittouma ratkaisivat asian”, hän muistuttaa. 

Hän tunnustaa inhoavansa ajatusta EU:sta liittovaltiona. 

”EU:ta on aktiivisesti kehitetty liittovaltion suuntaan aina uusin askelin. Järjestelmä ei kunnioita jäsenmaiden suvereniteettia, vaan pyrkii rankaisemaan niitä, jotka toimivat itsenäisesti eivätkä alistu”, hän sanoo.

Tästä ovat esimerkkeinä Unkari ja Slovakia. 

Vahva tausta perussuomalaisuudessa

Olli Kotro ja Sakari Linden ovat molemmat vaikuttaneet perussuomalaisissa. Olli Kotro (43) on käynyt ulkoministeriön diplomaattikoulu Kavakun. Perussuomalaisiin hän liittyi 2013 ja on ollut   EU:n parlamentissa  2013-2024 Jussi Halla-Ahon, Pirkko Ruohonen-Lernerin ja Laura Huhtasaaren avustajana. Hän kirjoitti perussuomalaisten EU-vaaliohjelman 2019, ja oli myös puolueen EU-ehdokkaana. Hän keräsi tuolloin yli 6000 äänen saaliin ja pääsi Ilta-Sanomien pääkirjoitukseen ehdotettuaan osittaista viisumivapautta Suomen ja Venäjän välille niille, jotka matkustavat paljon. 

Kotron mielestä Suomen paikka ei ole EU:ssa, koska Suomi on hyvin erilainen maa muihin EU-maihin verrattuna.

”Suomella on kielellisesti ja kulttuurillisesti yhteistä Viron, Karjalan ja Venäjän kanssa. Toki vaikutteita on Ruotsistakin. Me emme jaa mitään historiallista Etelä-Euroopan maiden tai Itä-Euroopan kanssa. Se, että Hollannin ja Belgian raja on auki, ei tarkoita, että Schengen olisi hyvä Suomelle”, hän kiteyttää. 

Kotro on eronnut puolueesta petyttyään perussuomalaisten linjaan.

”Persut on valeoppositio. Puolueen EU- ja NATO-vastaisuus on kadonnut kokonaan”, hän valittaa.

Persujen olisi hänen mielestään pitänyt tarjota selkeämmin eroa EU:sta.

”Ei voi sanoa, että Suomessa ei ole kysyntää FIXIT:ille, jos ei tarjoa sitä vaihtoehtoa äänestäjille”, hän sanoo.

Persujen tappio kutkuttaa

Haastattelu tehtiin Brysselissä pääsiäislauantaina, kun alue- ja kuntavaalien tulokset olivat uunituoreessa muistissa. Perussuomalaisten tappio oli alue- ja paikallisvaaleissa Kotron mielestä odotettavissa. 

”En usko, että puolue kykenee pesemään enää kasvojaan”, hän ennustaa.

Kotro oli itse ehdolla Vapauden Liiton listoilla Helsingissä, mutta ei päässyt 355 äänellään läpi. Kotro on silti tyytyväinen tulokseen, sillä hän sai äänimäärän ilman mainoskampanjaa ja tulos meni kaikista persuista ohi lukuunottamatta puolueen nimekkäimpiä valtakunnallisia nimiä.

Vapauden Liiton ja muiden pienpuolueiden menestys oli kauttaaltaan surkea. Seuraaviin eduskuntavaaleihin on kaksi vuotta aikaa. Nyt kun kaikki eduskuntapuolueet ovat muuttuneet sotapuolueiksi, Olli Kotron mielestä voisi olla aika harkita pienpuolueiden yhteistä sodanvastaista kansanrintamaa.

”Pienpuolueiden tilanne on toivoton. Suomeen tarvittaisiin EU- ja Nato-vastainen kansanliike”, hän sanoo.

Lähiaikoina on tapahtumassa paljon asioita, jotka voivat muuttaa tilannetta. 

”Suomessa persujen puoluekokous kesällä voisi johtaa hallituksen hajoamiseen, johon en itse kuitenkaan usko. Kahden vuoden päähän on pitkä aika, jolloin Ukrainan sotakin on jo ohi”, hän sanoo. 

Suomi muuttui tunkkaiseksi   

Olli Kotro asuu perheineen Brysselissä.

”Asun EU-pääkaupungissa, mutta en halua, että Suomen asioista päätetään täällä”, hän toteaa.

Brysseliin perheineen muuttanut Sakari Linden (43) sanoo lähteneensä Suomesta ilmapiiriä pakoon. Siihen tilaisuuden antoi Paavo Väyrysellä vapautunut europarlamentaarikon avustajan paikka.

”Suomi muuttui niin tunkkaiseksi”, hän sanoo.

Linden toimi Suomessa Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtajana. Hän liittyi perussuomalaisiin 2012  ja toimi Euroopan parlamentissa vuodesta 2017 kansalaispuolueen edustajan, Paavo Väyrysen avustajana. Hän on eronnut perussuomalaisista ja toimii nykyisin geopoliittisena analyytikkona monilla kansainvälisillä kanavilla hyvän kielitaitonsa ansiosta. 

Sakari Linden toivoo EU:n pikaista hajoamista.

”EU on Yhdysvaltojen luomus. EU voi olla olemassa nykyisessä laajuudessaan ainoastaan, jos Yhdysvallat hallitsee sitä”, Linden katsoo.

Kaksipuoluejärjestelmä ja sen vallanvaihdokset ovat Lindenin mukaan kätevä keino Yhdysvalloille perustella geopoliittisia suunnanmuutoksiaan.

 ”Tällä hetkellä USA haluaa siirtää painopisteensä Euroopasta Kiinaan”, Linden katsoo.

Linden pitää russofobiaa harvoina jäljellä olevina keinoina, joilla EU voi pysyä yhtenäisenä.

”EU voi olla olemassa vain Venäjä-vastaisena. USA:n toive on, että EU jatkaa Venäjän vaikutusvallan patoamista Euroopassa samalla, kun se itse siirtyy patoamaan Kiinan vaikutusvaltaa Itä-Aasiassa”, hän sanoo.

Hän uskoo, että Unkari ja Slovakia voivat alkaa kasata EU:n sisällä liittoumaa, joka vastustaa liittovaltiokehitystä ja itäisen Keski-Euroopan ja Balkanin alueen käyttämistä sotaan Venäjää vastaan.

”Kreikka, Romania ja Bulgaria voivat myös liittyä tähän liittoumaan”, hän arvioi.

Suomen synkkä kohtalo

Kotro ja Linden ovat Suomen tulevaisuuden osalta pessimistisiä. Olli Kotro odottaa Suomen talouden romahtavan niin, että maatamme voi odottaa nälänhätä. 

”Yhteenvetona voi todeta, että Suomi on halunnut eurooppalaistaa itsensä. Lopputuloksena on Brysselin alainen köyhtynyt, miellyttämisenhaluinen rassukka”, Kotro sanoo.  

Sakari Linden taas katsoo, että Baltian maiden räksytys Venäjän suuntaan on sellaista, että jossain vaiheessa Venäjä voi sotilaallisesti puuttua asioihin, jos ne alkavat uhata Venäjän strategisia etuja, kuten Suomenlahden meriyhteyttä tai kaasuputkiyhteyttä Valko-Venäjältä Kaliningradiin. Amerikka ei myöskään osta meiltä jäänmurtajia.

”Jäänmurtajahankinnat on Amerikan ulkopoliittinen keino pitää Suomea lie´assa, mutta en usko USA:n lopulta hankkivan niitä Suomesta”, Linden sanoo.

Hän ennustaa, että Pohjois-Suomessa  on vaarana Natsi-Saksan kanssa tutuksi tulleen kuvion toistuminen.

 ”On mahdollista, että britit ja EU-maat täyttävät Euroopasta vetäytyvän Yhdysvaltojen jättämän tyhjiön DCA-sopimuksen määrittelemissä tukikohdissa Suomessa ja alkavat antaa niistä painetta Venäjälle”, hän arvioi.