Hallituksen kehysriihen päätökset lisäävät valtion velkaantumista – työllisyys heikentynyt
Reaganin ja Thatcherin linjaa kutsutaan uusliberalismiksi tai neoliberalismiksi. Tämä talouslinja kasvattaa tuntuvasti tulo- ja varallisuuseroja ja aiheuttaa monenlaisia ongelmia valtiontaloudessa. Uusliberalistiseen ideologiaan kuuluu uskomusoppi, jonka mukaan rikkaat tulevat ahkerammiksi kun saavat lisää rahaa, kun taas köyhät tulevat laiskemmiksi. Uusliberalismi on myös Orpon-Purran hallituksen talouspoliittinen linja. Kuvassa Reagan ja Thatcher Valkoisessa talossa 16.11.1988. (kuva: Wikimedia Commons)
Tiainen, Pekka VTT kansantalous, neuvotteleva virkamies emeritus 26.4.2025
Jakso V
Keinot kääntää talous- ja yhteiskuntapolitiikan suunta, jatkoa jaksoihin I, II, III ja IV.1. Rahoitusala-kirjoitukset jaksoon IV.1 jatkoa myöhemmin, ajankohtaisuuden vuoksi budjettiasia tässä.
1. Tässä kirjoituksessa on selvitys hallituksen kehysriihen päätöksistä siten, että syntyy kokonaiskäsitys
Kokonaiskuva tarvitaan, ettei jouduta yksityiskohtien viidakkoon. Eri yksityiskohdat, monet hyvin tärkeitä, tarvitsevat käsittelyä erikseen. Kirjoituksessa ovat myös tiedot työllisyyskehityksestä 23.4.2025 julkistetuin luvuin.
Tästä käynnistyy valtion vuoden 2026 budjetin jatkovalmistelu ja toiselta puolen eduskunnan oppositioryhmien vaihtoehtojen ja syksyllä 2025 vaihtoehtobudjettien valmistelun aika sekä järjestöjen, yritysten ja muiden talouden toimijoiden muutosesitysten valmistelu. Kyse ei ole pelkästään yksittäisistä muutoksista, vaan linjavalinnoista.
Budjettiluvut perustuvat niihin lukuihin, jotka sisältyvä valtiovarainministeri Purran esitysmateriaaliin hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa 23.4.2025. Luvut on otettu taulukkolaskentaan (excel), jossa ne on luokiteltu verokevennyksiin ja menolisäyksiin ja toisaalta kattamiseen, rahoitukseen, joka sisältää veron korotukset ja menoleikkaukset.
Budjettiriihestä ilmoitetut verokevennykset ja menolisäykset ovat 6,6 miljardia euroa. Se tekee ison loven valtion talouteen. Tämän vajeen rahoitus olisi annetuilla luvuilla vasta noin 500 miljoonaa euroa sen jälkeen, kun rahoituksesta vähennetään ammattiliittojen- ja yrittäjien yhdistysten jäsenmaksujen verovähennyksen poistamisen sekä valtion ja kuntien menoihin merkityt säästöt, jotka olisivat käytännössä henkilövähennyksiä, sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen palveluiden tukiin merkityt säästöt. Mikäli näitä säästöjä ei vähennetä, 6,6 miljardin euron kattamiseen kertyy vajaa miljardi euroa esitysmateriaalin luvuin.
Ammattiliittojen ja yrittäjien yhdistysten jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen on yksi osa niitä toimenpiteitä, joilla on tarkoitus saada vähennettyä järjestäytymistä ammattiliitoihin. Seuraus tällaisesta on työntekijöiden aseman heikentäminen.
6,6 miljardissa on puolustusmenojen lisäystä kolme miljardia vuoteen 2029 mennessä. Muusta eli 3,6 miljardista on 2,7 miljardia verokevennyksiä ja loppu muuta. Kun tehtiin leikkaukset, ei vaikutuksissa otettu huomioon vastaavaa, mutta päinvastoin: kun ostovoima heikkeni, se painoi taloutta ja työllisyyttä alaspäin.
Dynaamiset vaikutukset eivät kata verotulojen menetyksiä
Perusteluksi ei käy, että dynaamiset vaikutukset kattaisivat syntyneen vajeen ja pidemmän ajan vaikutus valtion velkaan olisi plus/miinus nolla, vaikka tiedottamisessa asia näin esitetään. Tämä on mahdotonta näillä luvuilla.
2. Tosiasiassa paketti lisää valtion velkaa
Budjetin alijäämä oli 8,6 miljardia euroa hallituksen aloittamisvuotena 2023 ja on vuosina 2024 ja 2025 yli 12 miljardia ja vuonna 2026 9,4 miljardia (kun luvusta ei ole vähennetty asuntorahaston lakkautuksen takia sieltä budjettiin siirrettävää 2,4 miljardia). Vuonna 2029 alijäämä olisi 12,6 miljardia. Summaa kasvattaa puolustusmenojen lisäys. Hallitus lisää tilausvaltuuksia, jolloin hankinnat tulevat maksettaviksi seuraavan hallituksen aikana. Tilausvaltuudet sitovat seuraavan hallituksen kädet: edellinen on tehnyt menopäätökset seuraavan hallituksen maksettaviksi.
Se, että sanotut dynaamiset vaikutukset eivät riitä, osittain myönnetään lainaamalla valtion eläkerahastosta miljardi euroa verovähennysten kattamiseksi. Se on valtion velan lisäämistä, vaikka tätä ei näin sanota. Tätä kutsutaan siltarahoitukseksi, joka on katettava, koska verokevennykset eivät rahoita itseään.
Kun tehtiin työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan leikkaukset, hallituksen esitysten laskelmissa ei otettua huomioon ostovoimaa ja siten kotimaista kysyntää ja työllisyyttä heikentäviä negatiivisia kerroinvaikutuksia. Siksi jäivät ottamatta huomioon taloustaantumaa syventävät vaikutukset. Kun tehdään yritysverokevennykset ja suurten tulojen verokevennykset, vedotaan kerroinvaikutuksiin, joita kutsutaan dynaamisiksi vaikutuksiksi. Johdonmukaisuus ja vaikuttavuuksien käsittely edellyttää, että leikkauksien kohdalla käsitellään negatiivisia kerroinvaikutuksia.
Tiedotustilaisuuden esittelymateriaalista eivät ilmene kaikki menolisäykset eivätkä säästöt eikä siitä laskettu miljardin euron kattaminen anna koko kuvaa. Siksi yllä kerrotut alijäämäluvut tarvitaan kokonaiskuvan saamiseen ja tarvitaan kattavampi menolisäysten ja -vähennysten erittely.
3. Leikkauksilla ja arvonlisäveron nostolla rahoitetaan sotilasmenojen lisäämistä
Hallitus on leikannut menoja pääasiassa siten, että työttömyysturvaa 1,2 miljardilla eurolla (summassa mukana työttömiin kohdistuvia asumistukileikkauksia) ja muuta sosiaaliturvaa sekä terveys- ja sosiaalipalvelumenoja, sekä nostanut arvonlisäveroa yhteensä seitsemällä miljardilla eurolla. Puolustusmenot kasvaisivat vuosien 2010–2020 keskimääräiseen tasoon verrattuna tällä hallituksen päätöksellä vuoteen 2029 mennessä noin kuudella miljardilla eurolla, mikäli kolme miljardia olisi lisäystä vuoden 2025 tasoon. Tällä perusteella seitsemän miljardin leikkaukset ja arvonlisäveronkorotus kesäkuusta 2023 vuoden 2025 alkuun mennessä menisivät puolustusmenojen lisäykseen lähes kokonaan.
Nyt tämän päälle tulisi muita 3,6 miljardia verokevennyksiä ja menolisäyksiä, joista olisi kattamatta 2,6 miljardia.
Perustelu hallituksen ohjelmassa oli julkisen velan alentaminen. Julkista velkaa ei olla alentamassa vaan leikkaukset ja arvonlisäveron korotukset käytettäisiinkin muuhun eikä lisäksi velkaa kasvatettaisiin.
Kehysriihen päätöksissä 23.4.2025 on joitain kannatettavia asioita. Ne ovat kuitenkin murusia, joilla vii saada hyväksyntää. Verokevennyksistä 1,165 miljardia euroa menisi suuriin tuloihin ja yhtiöverokevennyksiin. Se on jokseenkin sama summa kuin työttömiltä leikattu 1,2 miljardia euroa.
4. Suurituloisten hyöty, säästöt pienituloisilta ei toimi
Mihin perustuu, että rikkaat tulevat ahkerammiksi kun saavat lisää rahaa ja köyhät laiskemmiksi kun saavat lisää rahaa, kysyi yhdysvaltalainen taloustieteilijä John Kenneth Galbraith kritisoidessaan Reaganin ajan talouspolitiikkaa 1980-luvulla.
Keskeinen tausta Reaganin ajan talouspolitiikalle oli taloustieteessä tunnettu Lafferin käyrä. Perustelu oli, että verotus on noussut yli rajan, jonka jälkeen verotulot vähenevät vaikka verotus nousee, koska verotus tällöin haittaa taloutta. Suositus oli, että alentamalla verotusta verotulot kasvavat kun talous elpyy: verojen alentaminen on itseään rahoittavaa. Tarkoitus oli vähentää julkisia menoja ja veroja nojata markkinatalouteen sekaantumatta siihen talouspolitiikalla ja sääntelyllä.
Vastaavalla tavalla on Suomessa perusteltu hallituksen toimia:
– Verokevennykset ovat itseään rahoittavia
– Köyhät saadaan ahkerammiksi kun otetaan rahaa leikkauksilla työttömyysturvaan ja muuhun sosiaaliturvaan ja hyvätuloiset saadaan ahkerammiksi kun annetaan rahaa leikkaamalla verotusta.
Näistä aiheista keskusteltaessa usein viitataan Reaganin toisen kauden aseistariisuntasopimuksiin ja niillä olikin ilman muuta myönteinen vaikutus. Toinen asia on kuitenkin Reaganin talousoppi (Reaganomics) mukainen talouspolitiikka, joka ajautui kasvaviin velkaongelmiin: sekä ulkomaisen velan että valtion velan kasvuun – kaksoisvelan ongelmaan. Valtion velka ei alentunutkaan kun alennettiin verotusta vaan kasvoi. Verokevennykset painottuivat suuriin tuloihin ja varallisuuksiin.
Thatcher toimi vastaavaan tapaan kuin Reagan. Tuloveroalennuksia rahoitettiin arvonlisäveroa korottamalla, joka leikkasi ostovoimaa ja painoi taloutta alaspäin, sekä kasvatti tuloeroja: progressiivista tuloveroa alennettiin ja regressiivistä arvonlisäveroa nostettiin. Tuloverokevennykset hyödyttivät eniten suurituloisimpia, suurella osalla väestöä kokonaisverotus kiristyi. Ammattiyhdistysliikettä hän arvosteli talousvaikeuksista. Kaivosliiton lakon murentamisen keino oli, että suljettiin kaivoksia kannattamattomuuden perusteella ja lisättiin tuotantoa ja palkkoja muissa: vahva liitto menisi sisältä hajalle.
Kummassakin maassa käynnistyi voimakas tulo- ja varallisuuserojen kasvu
Reaganin ja Thatcherin linjaa kutsuttiin uusliberalismiksi tai neoliberalismiksi perusteluna, että talous jätettiin markkinavoimien varaan. Trumpin talouslinjoissa on lähtökohtana paljon samaa, mutta samalla merkittävää eroa: työpaikkojen palaamiseksi Yhdysvaltoihin verokevennysten kohdistaminen Yhdysvalloissa olevaan tuotantoon ja tullit, joiden tuloilla verokevennysten rahoittamista ja Reaganin ajan ulkomaisen velan kasvun ehkäisemistä hillitsemällä tuontia sekä halpa energia inflaation rajaamiseksi keskuspankkikoron nostamisen sijasta.
Niissä perusteluissa, joita Suomessa on esitetty hallituksen talouspolitiikan perusteluiksi, on paljon samaa kuin Reaganilla ja Thatcherillä. Vastaavat kriittiset kysymykset, jotka koskevat Reaganin ja Thatcerin kausia, koskevat myös hallituksen talouslinjaa, vaikka erojakin on.
5. Hallituksen epäonnistuminen velkatavoitteissa sekä työllisyystavoitteissa
24.4.2025 tulivat julkisuuteen myös maaliskuun 2024 työllisyysluvut. Hallituskauden aikana työllisyys on alentunut 70 000:lla (vuoden sisäisistä kausivaihteluista puhdistetuin luvuin). Siten 100 000 työllisen lisäys vaatisi hallituksen loppukauden aikana 170 000 työllistä lisää tähän tasoon verrattuna. Työttömien työnhakijoiden määrä oli 320 000 ja pitkäaikaistyöttömien 114 000 eli yli koronavuosien korkeimman tason. Laaja työttömyys, kun lasketaan mukaan muut kuin työssä olevat työnhakijat, oli 411 000 henkilöä. Tässä luvussa ei ole alityöllisyyttä eli työn puutteen takia tehdään lyhempää työaikaa.
Pieni- ja keskituloisten verotus kiristyy hallituskaudella
Kauppalehden alustavan laskelman 25.4.2025 mukaan kevennys on tavallisissa palkoissa suurimmillaan 2800-3000 euron kuukausituloissa 380-390 euroa vuodessa. 4000 euron tuloissa se on 300 euroa ja 2000 euron tuloissa 180 euroa vuodessa. 1600 euron tuloissa 140 euroa vuodessa. Näillä tulotasoilla ay-jäsenmaksun korotus vie hyödystä kolmanneksen tai puolet tai siltä väliltä. Työttömyyden nousu nostaa työttömyysvakuutusmaksuja ja se vie hyödyistä osan.
Vielä ei ole selvää, onko verotuksen alentaminen inflaatiotarkistuksen päälle, kuten pitää olla, jos on kevennys. Vuoden 2024 osalta hallitus jätti inflaatiotarkistuksen vajaaksi, joten ansioverotus tämän verran lisääntyi. Lisäksi arvonlisäveron korotukset toimivat regressiivisesti: mitä pienemmät ovat tulot, sitä suurempi osa tuloista menee kulutukseen ja sitä suurempi on arvonlisäveron (myös valmisteverojen) osuus kulutuksesta. Kun tuloverotus ja arvonlisäverotus summataan, pieni- ja keskituloisten verotus kiristyy hallituskaudella sen lisäksi, että säästöt on keskitetty juuri pieni- ja keskituloisiin. Lisäksi työntekijöiden aseman huononnuksilla työmarkkina-asioissa on tuloja vähentävää vaikutusta ja valtion velan kasvu tulee aikanaan maksettavaksi. Lisäksi hallitus päätti 16.4.2024 nostaa 2000-4500 euroa kuukaudessa ansaitsevien eläkeläisten verotusta (Veronmaksajien Keskusliiton laskelma 19.4.2024).
Tehdyillä päätöksillä kokonaissaldo hallituskaudesta on pieni- ja keskituloisten kannalta selvästi miinuksella ja toimet ovat ostovoimaa heikentäviä, mikä heikentää työllisyyttä: tätä ei ole laskelmiin otettu huomioon.
10 000 euron tuloissa hyöty on 2380 euroa ja siitä se kasvaa niin, että 20 000 euron tuloissa hyöty on 9250 euroa vuodessa. Siitä hyöty kasvaa tulojen noustessa. Lisäksi yhtiöverojen alennusta eivät yhtiöt käytä investointeihin kuin osittain, vaan ne lisäävät myös osingon maksua. Tästä suurin hyöty tulee suurituloisimmille tuloveroalennuksen lisäksi.
6. Budjetin käsittelyn jatko
Ministeriöissä on tehty pohjat vuoden 2026 valtion budjettiin. Seuraavaksi:
– Kehysriihen päätökset viedään ministeriöiden budjetteihin. Ne toimitetaan valtiovarainministeriöön touko-kesäkuun vaihteen aikoihin.
– Valtiovarainministeriössä budjettipohjaan tehdään muutokset ministeriöiden budjettiesityksiä käyttäen. Heinäkuussa valtiovarainministeriössä käsitellään budjetti ensin käyden asiat läpi ministeriöittäin näiden kanssa. Sitten tehdään valtiovarainministeriön budjettiesitys hallitukselle.
– Hallitus käsittelee budjetin budjettiriihessään syyskuun alussa ellei onnistu aiemmin tai ellei käsittely veny myöhempään.
– Hallitus antaa budjettiesityksen eduskunnalle syyskuussa eduskunnan aloitettua.
– Kesän mittaan eduskuntapuolueet pitävät kokouksensa ja oppositiopuolueet valmistelevat muutoslinjauksensa, joiden perusteella tekevät vaihtoehtobudjettinsa syksyn mittaan.
– Koko ajan hallitus teettää lain valmistelua muissa asioissa ja budjettilakien valmistelemiseksi. Lakiesityksistä ovat lausuntokierrokset.
– Hallitus antaa lisäbudjetin tai -budjetteja koskemaan vuotta 2025 ja muutoksia menoihin ja tuloihin.
– Loppuvuodesta eduskunta käsittelee budjetin valiokunnissa ja täysistuinnoissa.
– Vuoden vaihteessa ja sen jälkeen alkaa budjetin täytäntöönpano ja alkuvuodesta 2026 käynnistyy vuoden 2027 budjetin valmistelu. Siinä edetään vastaavasti kuin vuonna 2025 vuoden 2026 budjetin osalta.
