Keinot kääntää talous- ja yhteiskuntapolitiikan suunta

Talouspolitiikassa tehtiin paha virhe, kun ajoitettiin 9 miljardin sopeutustoimet, joista 7 miljardia menoleikkauksia ja arvonlisäveronkorotusta laskusuhdanteeseen sitä syventävästi samalla kun korot olivat liian korkeat ja siten rahapolitiikka liian kireää Suomen kannalta. Etuuksien leikkaaminen ihmisiltä, joilla on vaikeus saada työtä, ei ole kannustamista. Kuvassa havainnollistettu puolustusmenoja nykyisellään sekä esitettyjen korotusten myötä (Pekka Tiainen).

Tiainen, Pekka VTT kansantalous, neuvotteleva virkamies emeritus

(Jatkoa jaksoihin I ja II. Jakso III 13.4.2025)

EKP:n olisi harkittava koron alentamista 0,5 %-yksiköllä vain 0,25:n sijaan EKP:n neuvoston rahapolitiikkakokouksessaan torstaina 17.4.2025.

Tämä on tarpeen taloustaantuman estämiseksi ja talouden ja työllisyyden vahvistamiseksi. Tämä on erityisen tarpeen vastatoimenpiteeksi Yhdysvaltain tulleille. Se samalla ehkäisee sitä, että euro vahvistuisi liikaa ettei se rajoita vientiä euroalueen ulkopuolelle ja paisuta tuontia sieltä. Tuonti paisuu muutenkin Kiinasta joka myy enemmän Eurooppaan ja muuhun maailmaan viennin Yhdysvaltoihin korvaamiseksi kun tullit sinne ovat huikean korkeat. Korkoja tulee varautua laskemaan tämän jälkeen lisää.

Korkojen alentaminen lisäisi ihmisten ostovoimaa, joilla on lainaa, ja sitä kautta elvyttäisi erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tilannetta ja työllisyyttä. Kotitalouksien lainavelat olivat vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä 173 miljardia euroa. Puolen prosentin koron lasku tästä summasta vastaisi liki 900 milj. euron lisäystä kotitalouksien käytettävissä olevaan tuloon ja lisäisi ostovoimaista kysyntää suurella osalla tästä.

Suuri hyöty tulisi sitä kautta, että alemmat korot lisäisivät asuntojen ostamista ja se näkyisi nousuna asuntojen hinnoissa. Vaikka asuntojen osto tulisi kalliimmaksi, myyntiin tulisi hyötyä ja rakennusalaa elvyttäisi, kun rakennettavien asuntojen ja muiden kiinteistöjen hinnat oisivat korkeammat: olisi mahdollista käynnistää lisää kohteita kun kustannukset olisivat katettavissa ja lisäksi myymättömät asunnot kävisivät paremmin kaupaksi. Investointien rahoitusta koron lasku edesauttaisi.

Suomen kannalta korko on ollut liian korkea

Inflaatio on ollut alempaa kuin euro-alueella keskimäärin. EKP nosti korkoa voimakkaasti syksyllä 2022. Tämä oli liian myöhään sen kannalta, että aiempi korkojen nosto vähemmän olisi jarruttanut hintakuplaa: korot olisivat olleet huipussaan alemmat.

Voimakkaasta korkojen nostamisesta nopeasti oli myös muita negatiivisia seurauksia. Kiinteistöjen, asuntojen ja korkosijoitusten arvot laskivat ja siten myös lainojen vakuuksien arvot. Kiinteistöalalle tuli monia vaikeuksia. Myöskin ihmiset jäivät loukkuun kun asuntoja ei voinut myydä vaikka oli tarve. Esimerkiksi perintöasuntoja ja kiinteistöjä ei voinut myydä. Samalla vuokrat laskivat vuokralaisten hyödyksi, mikä oli plussaa, mutta vuokraaminen vaikeutui. Vuokralaisten plussaa vähensi tai sen poistivat kokonaan asumistukien leikkaukset.

Korkojen voimakas nosto lisäksi valtion korkomenoja ja lisäsi valtion velkaa. Tämä koski valtion lainanottoa lainoja uusittaessa ja lisättäessä valtion velkaa. Valtion lainanotossa ei ollut alhaisten korkojen aikaan valittu linjaa, että lisätään suuressa määrin erittäin pitkäaikaisen jopa vuosikymmenten mittaisen lainan ottamista, josta olisi tullut suuri hyöty: vaikka korot olisivat olleet korkeammat, korojen nousu ei olisi lisännyt korkomenoja ja erittäin pitkäaikaisissa lainoissa vältetään se, että lainoja voidaan joutua uusimaan huonossa tilanteessa epäedullisin ehdoin varoittavan esimerkkinä Kreikan ja Italian kriisit, joista jälkimmäisellä ja muilla vastaavilla ongelmilla perusteltiin EU:n elvytyspakettia. Hyvin pitkäaikaisesta lainasta päästään myös eroon edullisesti kun korot nousevat ja lainoille löytyy ostajia.

Sen sijaan valittiin valtion lyhyempikestoisten lainojen linja alemmilla koroilla luottaen siihen, että kun ovat koronvaihtosopimukset (swaps) tai vastaavat, voidaan niiden avulla suojautua korkojen nousua vastaan vaihtamalla lainat koroiltaan edullisemmiksi. Perustelu oli, että tällä tavoin saatiin seitsemän miljardin korkosäästö usean vuoden ajalta yhteen laskien. Kävi kuitenkin niin että kun EKP nosti korkoja nopeasti syksyllä 2022, koronvaihtosopimukset eivät toimineet koska ei luotonantajia ei ollut, jotka olisivat lainoittaneet edullisemmin ehdoin. Korkojen nousu käänsikin tilanteen ja korkojen noususta tuli tappiota ja koronvaihtosopimusten teko jouduttiin keskeyttämään. Oma Säästöpankin kriisissä tämä oli yksi osatekijä sen kriisissä vaikkakin siinä oli paljon muutakin: johdon liiketoimet pankin kustannuksella, kuten on julkisuudessa perusteltu, tappioiden siirtyessä pankille kun kohteet ovat kaatuneet halventunein hinnoin pankille ja kiinteistövakuuksien arvot laskivat, toiseksi lainanottoa pankilla oli joukkovelkakirjoilla paljon enemmän kuin pankeilla yleensä ja lainanottajan on annettava vakuudet kuten vaikkapa asuntovelallisen, mutta kiinteistöjen ja joukkovelkakirjojen arvon alentuessa pankin antamien vakuuksien arvot laskivat ja tämä oli katettava kallistuneilla suojauksilla.

Korkojen alentaminen hillitsee valtion velan kasvua

Korkojen lasku auttaa nyt valtiota korkomenojen vähentyessä uudessa luotonotossa lainoja uusittaessa ja lisättäessä velkaa. Toinen hyöty valtion talouteen tulee, kun kotitalouksien ostovoima ja kotimainen kysyntä lisääntyy, valtio saa lisää arvonlisä- ja valmisteverotuloja ja tuloverotuloja paremman työllisyyden ansiosta sekä pääomaverotuloja. Vastaavat hyötyä tulee rakentamisen elpymisestä ja talouden muustakin elpymisestä ja taantuman estämisestä.

Talouspolitiikassa tehtiin paha virhe, kun ajoitettiin 9 miljardin sopeutustoimet, joista 7 miljardia menoleikkauksia ja arvonlisäveronkorotusta laskusuhdanteeseen sitä syventävästi samalla kun korot olivat liian korkeat ja siten rahapolitiikka liian kireää Suomen kannalta. Toinen virhe tapahtui siinä että työttömyyden keskeisiä syitä ei otettu huomioon, kun ei otettu huomioon, että tärkeimmät syyt ovat heikko taloussuhdanne ja työn kysynnän ja tarjonnan vastaamattomuus ja muita syitä, joiden vuoksi työttömyys ei ole työttömien rationaalinen valinta, niin sanottua vapaaehtoista työttömyyttä. Näitä asioita eivät korjaa kannustamiset työttömyysturvaa leikkaamalla. Lyhytaikainen työttömyys vähenee olennaisimmin kun työn kysyntä lisääntyy talouden suhdanteiden parantuessa eikä kannustaminen alentamalla työttömyysturvaa muuta tätä tosiasiaa. Kannustamisella siten, että työstä saa enemmän hyötyä kuin työttömyydestä, on merkitystä. Etuuksien leikkaaminen ihmisiltä, joilla on vaikeus saada työtä, ei ole kannustamista.

Työvoimapolitiikkaan ei ole panostettu siten kuin on ollut tarpeen. Korjausliike tähän suuntaan auttaisi talouden elpymistä ja pitkittyneen työttömyyden vähentämistä. Se helpottaisi myös kuntien tilannetta, joilla työttömyysturvan lisätty rahoitusvastuu tuottaa vaikeutta kun työpaikkoja puuttuu.

Suomen on järkevää toimia niin, ettei EU säädä vastatulleja USA:lle

Suomi kuuluu tullien noston suurimpiin häviäjiin. EU-maiden tullien nosta tuontiin USA:sta nostaa hintoja Suomessakin ja uhkaa aiheuttaa korkeampia USA:n tulleja. Taloudellisesti vastatulleilla ei ole järkeä. Niitä on perusteltu, että tarve on poliittinen.

Poliittisia toimia ei kuitenkaan pidä tehdä niin, että siitä aiheutuu vaikeutta talouteen. Eikä varsinkaan esimerkiksi Suomen kohdalla, koska Suomen talous on tullien suurista korotuksista eniten kärsiviä. Suomi ja kaikkien eniten Itä-Suomi on ollut myös suurimpia menettäjiä Venäjään kohdistuneissa pakotteissa eikä tätä ole rahoitettu mitenkään. Suomi myöskin maksaa EU:n elvytyspaketista 7 miljardia euroa enemmän kuin saa ja Suomen nettorahoitus EU:lle on miljardin vuorella (rahoitus enemmän kuin Suomeen tulee rahoitusta – tullitulojen maksaminen EU-budjettiin Suomen valtion budjetin sijasta on tässä mukana).

Tulliasiassa on vaikeus, että tullipolitiikassa toimivalta on siirretty EU:lle osana sitä, että kauppapolitiikka EU:n rajojen yli muuhun maailmaan nähden on siirretty EU:lle. Tästä syystä Suomi ei voi tehdä erillistä tullisopimusta Yhdysvaltojen kanssa, joka haluaa tehdä erillissopimukset kaikkien maiden kanssa. Siksi Suomen on tärkeä edustaa EU:ssa linjaa, ettei vastatulleja lopulta aseteta.

Sen verran koronalentamisasiaan, että vaikutus tuntuu heti uusissa lainoissa, mutta vanhoissa lainoissa myöhemmin riiipuen siitä, mistä ajankohdasta alkaen uusi korkotaso lasketaan riippuen siitä, onko kyseessä vuoden tai kolmen kuukauden euribor tai jotain muuta.