Länsimainen järjestyksen ja sopusoinnun kestämättömyys
Länsimaiden sanelema ”sääntöpohjainen maailmanjärjestys” ja sopusointu lihallistuvat konkreettisesti Gazan kaistaleella, sen järjestelmällisessä tuhoamisessa ja kansanmurhassa. Gazassa jokaikinen päivä jatkuva teurastus ja laiton miehitys ei häiritse ihmisoikeuksista ja oikeusvaltiosta saarnaavia länsimaita. Jokainen ymmärtää, että tilanne on kestämätön. Muutoksen tuulet ovat jo ilmassa Yhdysvaltojen ja Israelin ajauduttua ahdinkoon, näiden hyökättyä laittomasti Iranin kimppuun. (kuva Gazan kaistaleelta: Wikimedia Commons)
Matti Laitinen
vanhukainen ja rauhaveteraani
16.6.2026
Länsimainen sivistys
Lévi-Strauss luonnehtii teoksessaan länsimaista sivistystä ja sen teollista luonnetta osuvasti:
”Suuri länsimainen sivistys on luonut kaikki ne ihmeet, joista saamme nauttia, mutta se ei ole tapahtunut ilman vastavaikutusta. Sen maineikkain luomus, länsimainen järjestys ja sopusointu, joka on käsittämättömän monimutkaisten päällekkäisten arkkitehtuurien temmellyskenttä, edellyttää lukemattomien haitallisten, maapalloa tahrivien sivutuotteiden eliminoimista. Ja se, mitä matkat meille aluksi näyttävät, on omaa saastaamme, joka on viskattu päin ihmiskunnan kasvoja… Ihmiskunta on ajautumassa monokulttuuriin: se on varustautunut tuottamaan sivistystä massoittain, kuten sokerijuurikasta. Sen kiintiöön ei sovi mitään muita lajikkeita.” (Tropiikin kasvot, Claude Lévi-Strauss s. 39-40)
Länsimaista sivistystä kohtaamassa
Reissattuani maailmaa yli 50 vuoden ajan ympäri maailmaa Euroopassa, Euraasiassa, Aasiassa, Karibialla ja Etelä-Amerikassa Lévi-Straussin luonnehdinta länsimaisesta sivistyksestä näyttää tunkeutuneen kaikkialle maapallolla. Lähes joka maassa pärjää englannin kielellä. Lähes jokaisella ihmisellä on nykyisin älypuhelimen kautta viestintäyhteys koko maailmaan. Saman luurin kautta heitä manipuloidaan erilaisilla alustoilla. Joka valtiossa kohtaa samanlaisia kauppakeskuksia, kulutuskeskeisiä elämäntapamalleja, tuotemerkkejä. musiikkia ja viihdeteollisuuden formaatteja sekä samoja ylikansallisia yhtiöitä. Eriarvoisuus, tuloerot ja omaneduntavoittelu ovat kasvaneet kaikilla mantereilla. Vapaus ja demokratia ovat hyvin abstrakteja käsitteitä. Niiden varjolla voi tehdä lähes mitä tahansa. Maailma on yhtä disneylandia ja burgeria.
Länsimaisen järjestyksen ydin
Länsimaisen sivistyksen ja järjestyksen ytimen muodostaa nykyisin uusliberalismi. Se tarkoittaa oppia, joka ratkaisee yhteiskunnalliset ongelmat markkina-ajattelun ja sen tehokkuus-, vapaus- ja oikeudenmukaisuus-ihanteiden kautta itseään säätelevillä markkinoilla. Toimivat markkinat edellyttävät kaiken kannattavan tuotannon ja liiketoiminnan yksityisomistusta ja julkisten palveluiden kilpailutusta sekä niiden yksityistämistä tai ulkoistamista. Julkiset palvelut, perusturva ja valtionyhtiöt ovat vain menneisyyden haitallisia sivutuotteita, joista on päästä nopeasti eroon. Futis- ja lätkäjoukkueet ovat korvanneet puolueet. Uusliberalistinen yhteiskunta on olemassa tuotantoa ja liike-elämää – ei ihmistä varten.
Länsimainen järjestys ja sopusointu
Länsimaisen liiketoiminnan keskeisimmät arvot ovat: palveluiden, pääomien, tavaroiden ja työvoiman vapaa liikkuvuus sekä vapaa pääsy kansallisiin luonnonvaroihin. Yhteiskunnat ovat markkinavetoisia. Yksittäisen valtion kansalliset edut eivät voi olla ristiriidassa näiden kansainvälisten suuryhtiöiden vapauksien kanssa. Yhdysvallat käyttää johtavana länsimaana omien päämääriensä saavuttamiseen taloudellisia tai sotilaallisia pakotteita. Nato ja EU ovat olleet sen työrukkasia. Raha hallitsee maailmaa. Euroopan unioni määrää jäsenmaiden talouspolitiikasta. Nato kontrolloi jäsenmaidensa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Ylikansallisten yhtiöiden omistajat (markkinavoimat) puhuvat, vaikenevat, kaatavat hallituksia ja sotivat halutessaan. Grönlanti kuuluukin Yhdysvalloille. Venezuelan presidentin ja maan öljyvarat voi kaapata. Iraniin voi vapaasti hyökätä. Gazassa voi suorittaa kansanmurhan. EU voi toimia Ukrainan sijaissodassa osallisena ja päärahoittajana Venäjää vastaan. Länsimainen järjestys ja sopusointu lihallistuvat näissä teoissa.
Nato ja EU länsimaisen järjestyksen edistäjinä
Länsimaisen kapitalismin pyhällä kolmiyhteydellä – USA, EU ja Nato – on ollut vahvasti sormensa pelissä tässä yhdenmukaistamiskehityksessä viimeisen 40 vuoden aikana. Tämän seurauksena Euroopan unioniin kuuluu yhteensä 27 jäsenvaltiota ja sotilasliitto Natoon 32 jäsenvaltiota. Suomen liittäminen sotilasliitto Natoon tarkoitti maamme eliitille pääsyä osaksi länsimaista järjestystä ja sopusointua. Suomessa sijaitsevat Yhdysvaltain 15 sotilastukikohtaa levittävät pohjoisamerikkalaisen ihanneyhteiskunnan ilosanomaa tänne pimeään Pohjolaan. Nato jatkoi NL:n hajoamisen jälkeen lupauksistaan huolimatta laajentumistaan itään. Venäjä tiedusteli jo v. 2000 pääsyä sotilasliitto Naton jäseneksi. Virallista jäseneksi kutsua sille ei kuitenkaan koskaan kuulunut. Seuraava tavoite vaikuttaa olevan USA:n ydinaseiden tuominen Suomen maaperälle.
Naton suojeluveron noustessa kunkin jäsenmaan osalta 5 %:iin BKT:sta v. 2035 mennessä sotilasliitolla on käytettävissään vuosittain 4 199 miljardia dollaria asevarusteluun, tukikohtien ja armeijansa ylläpitämiseen sekä tarvittaessa sotimiseen. Useat jäsenvaltiot suhtautuivat myönteisesti jäsenmaksun korotukseen. Suomen hallitus on hyväksynyt Naton 5 % suojeluveron.
Länsimainen järjestys ja sopusointu rakoilevat Natossa
Sotilasliitto Natoon suhtaudutaan myönteisimmin yleistä mielipidettä tutkivan PEW-tutkimuskeskuksen ja ajatushautomon mukaan Puolassa (81 %). Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa sen sijaan merkittävä osa väestöstä vastustaa Natoa. Nato-kriittisyyttä löytyy viljalti myös USA:sta ja Kanadasta. Suomessa Nato-pollin mukaan Naton kannatus on nykyisin 73 %. Ydinaseiden sijoittamista Suomen maaperälle tukee vain 22 % väestöstä. Yhdysvaltojen tarjoamat turvatakuut ovat menettäneet uskottavuutensa. Ainoastaan 10 % suomalaisista uskoo USA:n olevan valmis puolustamaan Nato-liittolaisiaan Trumpin hallinnon aikana. Suomalaisista 57 % olisi valmis lähettämään reserviläisiä tueksi hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Nato-maalle.
Yhdysvaltojen sitoutuminen DCA-sopimukseen koetaan Suomessa heikoksi (24 %). Viisi Nato-maata – Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Espanja, Italia ja Kanada – torppasivat toukokuussa 2026 Naton pääsihteeri Mark Rutten aloitteen, joka olisi velvoittanut kaikki liittolaiset ohjaamaan vähintään 0,25 % BKT:sta sotilaalliseen tukeen Ukrainalle. Natoon suhtaudutaan kielteisimmin Kreikassa ja Turkissa (kannatus vain 28 % ja 30 %).
Asevarustelu länsimaisen järjestyksen edistäjänä
Aseteollisuus on erittäin tuottavaa liiketoimintaa. Yrittämisen vapaus on eettisesti tärkeämpää kuin sotien seuraukset. Yhdysvaltalaisen pyövelipaatin rantautuminen elokuussa 2022 Stadin Hernesaaren oli vahva signaali sekä sopimattomalle lajikkeelle että uudelle liittyjävaltiolle mukaan pääsystä länsimaiseen järjestykseen ja sopusointuun.
Verovaroista kustannettu Nato-projekti DCA-lisukkeineen tulee hyvin kalliiksi pienituloisille ihmisille Suomessa. Perusturvaan, sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja koulutukseen kohdistuvat leikkaukset tuhoavat suomalaisen hyvinvointivaltion viimeisetkin rippeet. On merkillistä, että suomalaisten asiantuntijoiden päivittäin muistuttamasta Venäjän uhasta huolimatta, Venäjä ei ole hyökännyt Suomeen. Yhdysvaltojen arvaamattomasta presidentistä on muodostunut sitä vastoin maailmanrauhan pahin uhka.
Länsimainen järjestys ja sopusointu?
Lévi-Straussin ajatukset panevat minut pohtimaan oman aikakautemme kertakäyttökulttuuria, militarismia, Natoa, asevarustelun kiihdyttämistä, käynnissä olevia sotia ja kansanmurhaa, median tuottamaa valheellista sisältöä ja sen merkitystä sekä omaa suhtautumistamme sähköisissä viestintävälineissä muiden kulttuurien ja kansakuntien edustajiin. Itsenäisten valtioiden asema, kulttuuri ja tulevaisuus näyttävät olevan hyvin uhattuina ympärillä laajenevan länsimaisen monokulttuurin maailmassa. Kullakin suurvallalla on oma elinkaarensa, joka päättyy niiden hajoamiseen sisäisten ja ulkoisten ristiriitojen seurauksena.
Länsimainen järjestys ja sopusointu horjuvat
Yhdysvaltojen johtama Nato/EU haluavat säilyttää hallitsemansa yksinapaisen maailman. Maailmanjärjestys on kuitenkin jo muuttumassa. Elämme muutoksen aikakautta. Muutoksen havaitsemiseen ei tarvita tekoälyä, sitä tarvitaan muutoksen peittämiseen. BRICS-maiden merkityksen vähättely ja mitätöinti on osa länsimaista ylimielistä monokulttuuria.
BRICS:n huippukokoukset ovat viestittäneet perustamisesta v. 2011 lähtien yhteisöön kuuluvien maiden yhteisestä tyytymättömyydestä vallitsevaan kansainväliseen talousjärjestelmään. Vahvan talouskasvun lisäksi ryhmää yhdistävä tekijä on ollut tyytymättömyys Yhdysvaltain johtoasemaan kansainvälisessä yhteisössä. Ryhmän jäsenet pitävät tiukasti kiinni perinteisestä valtioiden oikeudesta päättää itse omista sisäisistä asioistaan.
BRICS:in tavoitteena on muuttaa kansainvälisen järjestelmän hallintainstituutioita – YK:ta, Maailmanpankkia ja Kansainvälistä valuuttarahastoa – siten että kehittyvän maailman ääni olisi vahvemmin esillä niiden päätöksenteossa. Tavoitteena on perinteisten valtasuhteiden murtaminen. Noin 400 vuotta kestänyt Eurooppa-keskeinen maailmanjärjestys on päättymässä lähivuosikymmeninä. Politiikan ja talouden painopiste on palautumassa takaisin Aasiaan sekä siirtymässä pian myös Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan.
Tutkimuksen mukaan jopa 71 % suomalaisista kokee, että sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä on jo murentunut. He toivovat Euroopan ja Suomen vastaavan tähän tilanteeseen vahvalla ulko- ja turvallisuuspolitiikalla, Helsingin yliopiston Nato-poll -tiedotteessa todetaan.
Kohti uutta aikakautta…
Ranskalaisen etnografi ja filosofi Claude Lévi-Strauss julkaisi v. 1955 kirjan ”Tropiikin kasvot” (suom. Loki-kirjat 2003 ISBN 951-825-004-9). Suosittelen teoksen lukemista.
