Sanna Marinin ja Jussi Halla-ahon aseveliakseli
Marinilta ilmestyi muistelmateos, joka on puhuttanut myös maailmalla. ”Toivo on tekoja” teoksessaan Sanna käsittelee muun muassa yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamista. On hän ollut muutosta tekemässä, kun hän vielä vuoden 2022 tammikuussa ilmoitti lehtihaastattelussa, että hänen hallituksensa ei tule viemään Suomea natoon. Jäsenyyshakemus jätettiin toukokuussa 2022, jolloin Marin muisti kertoa julkisuudelle kannattaneensa Nato-jäsenyyttä jo vuosia”. (kuva: Jonathan Widell, Kanada Indigo kirjakauppa)
Pertti Hämäläinen, Hämeenlinna 26.10.2026
Suomessa toimi sodan jälkeisinä vuosikymmeninä SDP:n tannerilaisen oikeistosiiven ja Kokoomuksen revanssihenkisten muodostama aseveliakseli. Lisäksi mukana oli liberaalien ja RKP:n neuvostovastaisia aineksia. Aseveliakselin sosiaalipsykologinen perusta oli sotia edeltäneessä valkoisen Suomen patologisessa ryssävihassa. Aseveliakselin keskeisin tehtävä oli Suomen suvereniteetin ja itsenäistä päätösvaltaa korostavan puolueettomuuspolitiikan vastustaminen. Tavoitteena oli amerikkalaismielisen länsisuuntautuneen mentaliteetin edistäminen Suomessa.
Aseveliakseli olisi tavoitteensa saavuttamiseksi ollut valmis tuhoamaan Suomen itsenäisyyden ja tapattamaan suuren joukon suomalaisia jo sodan jälkeisinä vuosikymmeninä, jos siihen olisi tuolloin tarjoutunut mahdollisuus. Kylmän sodan olosuhteissa ja sopivien liittolaisten puuttuessa aseveliakselin vaikutus rajoittui lähinnä kansalaisten mentaliteettiin. Aseveliakselin toiminnan moottorina oli viha presidentti Urho Kekkosta ja Neuvostoliittoa kohtaan. Tätä vihaa aseveliakseli levitti suomalaiseen yhteiskuntaan lehdistön, viihteen ja muun mielipidevaikuttamisen keinoin.
Vanhan aseveliakselin kaikki tavoitteet Suomen osalta täyttyivät Suomen EU-jäsenyyden, Nato-jäsenyyden, DCA-sopimuksen, sekä suomalaisen kulttuuri- ja hengenelämän lähes täydellisen anglo-amerikanisoitumisen myötä. Viha Venäjää ja venäläisiä kohtaan kuuluu Suomessa nykyään jo lähes kansalaishyveisiin. Suomen valtamedia ja maamme poliittinen johto lietsovat avoimesti tätä vihaa.
Vanhan aseveliakselin perinnettä jatkaa uusi aseveliakseli. Aivan kuten vanhan, myös uuden aseveliakselin aate on pohjimmiltaan epäsuomalainen. Myös uusi aseveliakseli vastustaa Suomen itsenäistä päätösvaltaa ja kannattaa ulkoapäin eli läntisistä intresseistä käsin Suomelle määrättyjä tavoitteita. Uusi aseveliakseli on asettanut yhdessä läntisten, sotaan halukkaiden kumppaniensa kanssa tavoitteeksi Venäjän tuhoamisen Ukrainaa välikappaleena käyttäen. Suomalaisten nykypoliitikoiden haaveenomainen usko Ukrainan ”lopulliseen voittoon” johtuu itsepintaisesta hirttäytymisestä aseveliakselin tavoitteeseen – Venäjän tuhoamiseen.
Johtavista poliitikoista näkyvimmin tämän hetken julkisuudessa uutta aseveliakselia edustavat SDP:n entinen puheenjohtaja, ex-pääministeri Sanna Marin ja eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho. Italialaisen Corriere della Sera-lehden haastattelussa lokakuun puolivälissä Sanna Marin kertoi palaavansa politiikkaan vain, jos Venäjä hyökkää Suomeen. Samassa haastattelussa Marin ehdotti venäläisten koneiden ampumista alas ilmatilaloukkausten yhteydessä. Hieman myöhemmin Helsingin kirjamessuilla valtamedian hehkuttamana esiintynyt Marin jatkoi sotakiihkoisia puheitaan pahoitellen muun muassa sitä, että Ukrainalla ei ole enää käytössään Neuvostoliiton aikaisia ydinaseita. Marin kritisoi myös sitä, että länsi ei ole tarpeeksi tukenut Ukrainaa aseellisesti eikä taloudellisesti.
Britannian entisen pääministerin ja tunnetun sotarikollisen Tony Blairin palkkalistoilla nykyään työskentelevän Sanna Marinin yhä sairaammaksi menevät puheet saivat heti tukea Ylen ykkösaamussa haastateltavana olleelta eduskunnan puhemies Jussi Halla-aholta. Halla-ahon mukaan Marinin italialaislehdessä esittämä näkemys venäläiskoneiden ampumisesta on ”oikeaan seikkaan kohdistuva huomio”. Aivan samoin, kuin Sanna Marin myös Jussi Halla-aho kritisoi Suomen ”liittolaisia” Ukrainan tuen riittämättömyydestä. Halla-aho kritiikki kohdistui erityisesti Yhdysvaltojen nykyhallintoon. Halla-aho arvosteli myös Euroopan unionin jäsenmaita, joiden tuki Ukrainalle on hänen mukaansa ollut riittämätöntä. Sen sijaan ”hyvät maat”, kuten Suomi, muut pohjoismaat, Baltian maat ja Puola ovat Ukrainan asiassa Halla-ahon mukaan ”tehneet enemmän kuin oman osansa”.
Voi kuitenkin käydä niin, että sisäisesti hajonneen lännen Ukrainan avulla käymä kauttasota ei johdakaan aseveliakselin toiveiden mukaiseen Venäjän romahtamiseen. Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltain tulevat neuvottelut saattavat johtaa rauhansopimukseen ja eri intressit huomioivaan eurooppalaiseen turvallisuusjärjestykseen.
Mitä Suomen aseveliakseli tässä tilanteessa tekee? Ehkä Sanna Marinin toiveet venäläisten koneiden alas ampumisesta eivät toteudukaan. Voi käydä niinkin, että nyt Euroopan unionin ytimessä, erityisesti Ranskassa ja Saksassa meneillään oleva myrskyisä yhteiskunnallinen kehitys johtaa siihen, että näiden maiden tuki Ukrainalle ja Venäjän vastaiselle sodankäynnille vähenee merkittävästi. Puhemies Halla-ahon vaatimukset ”Euroopan suuremmasta vastuusta Ukrainan tukemisessa” saattavat jatkossa kaikua eurooppalaisissa pääkaupungeissa kuuroille korville. Mitä Suomen aseveliakseli sitten tekee? Hyökkääkö se yksin Venäjälle vai uskooko se saavan sotahankkeelleen tukea kaikkein halukkaimpien, Halla-ahon mainitsemien ”hyvien” EU-maiden taholta? Todellisuudessa kylmän sodan jälkeinen Yhdysvaltain johtama lännen yhtenäinen rintama on murtunut.
Kuitenkin jo ehkä lopullisesti kadonnutta lännen ”yhtenäisyyttä” tuntuvat kaipaavan niin Marin, kuin Halla-aho. Lännen yhtenäisen rintaman ajatukselle on rakennettu koko Suomen nykyinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Sakari Linden toteaa Naapuriseuran sanomissa olleessa kirjoituksessaan, että ”Suomen johdon koko ulko- ja turvallisuuspolitiikka vaikuttaa perustuvan hatariin toiveisiin ulkovaltojen avusta”. Värisuoraa hallussaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pitävän Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi toukokuussa 2022 eduskunnassa Nato-jäsenyyshakemuksen käsittelyn yhteydessä kenraali Adolf Ehrnroothiin viitaten: ” Herra kenraali, emme ole enää koskaan yksin”. Niin kova oli silloin Orpon ja lähes kaikkien muidenkin usko Yhdysvaltoihin ja lännen yhteisrintamaan.
Hei! Saksanniemi, Jääkärijoukko, Lapuan ja Härmän loukko, Vöyri, Kauhava ja muut. Aseveliakselin naisten ja miesten innokkuutta ei ainakaan vielä tunnu pahemmin haittaavan se, että ei taida Vöyrin marssin mainitsemia ”muita” nyt oikein löytyä Venäjän vastaiseen hyökkäykseen. Sanna Marinin ja Jussi Halla-ahon kaltaisten kohdalla ei sotahulluudella ja riidan haastolla näytä olevan mitään rajaa. Lopulta asiassa voi käydä niin, että joudutaan mahdottoman eteen, kuten Jösse Järvenpää sanoo tuoreessa laulussaan Miljoona Häyhää.
Riidan haastolla ei ole rajaa/ Sotaan päättäjät meitä nyt ajaa/ Nää voimansa tunnossa räyhää/ Kohta tarvittais miljoona Häyhää.
