Pettäjän tiellä ei ole turvatakuita

Kuvassa Ruotsin DCA-tukikohdat, 17 kappaletta. Suomeen on tarkoitus perustaa 15 USA:n DCA-sopimuksen mukaista tukikohtaa. Kuten Iranin ja Persianlahden tapahtumista näemme, USA:n tukikohdat ovat turvallisuuden takaamisen sijaan vakava turvallisuusriski niiden sijoitusmaille. Suomen pitäisi kyetä vetämään tästä oikeat johtopäätökset.

Matti Laitinen
vanhukainen ja rauhaveteraani
21.10.2026

USA:n kylmää sotaa ylläpitäneet elementit aseteollisuus ja sen ympärille kietoutunut poliittinen ja taloudellinen eliitti voivat aikansa v. 1991 tapahtuneen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tuhdisti. Vastapuolen kadottua maailmankartalta niille lankesivat rajattomat asemarkkinat ja niiden itse aiheuttamien sotien jälleenrakennusurakat. Nykyisin kapitalistisen valtion tärkein tehtävä on luoda suotuisat ja turvatut olosuhteet kansainvälisen pääoman toiminnalle. Jotta pyssyjen räiskeen loppuminen ei aiheuttaisi ongelmia ylikansallisten yhtiöiden ja finanssipiirien maailmanvallalle, USA:n valtion täytyi luoda itse ja oma-aloitteisesti uusia vihollisia ja uhkakuvia. Sillä ei ole merkitystä kumpi maan kahdesta valtapuolueesta – pepsi tai cokis – on vallassa, aseteollisuuden kaipaama sota syttyy kuitenkin aina tarvittaessa ajallaan.

2020-luvun maailmassa yksinapainen maailma on moninapaistunut. Maailman velkaisin valtio Yhdysvallat ei kykene enää toimimaan yksin maailmanpoliisina. Sen sanelema sääntöpohjainen maailmanjärjestys on murtumassa. Lännen ylivaltaan kyllästyneet Kiinan, Venäjän ja Intian johtamat BRICS+ -maat ovat asettuneet vastustamaan avoimesti nykyistä maailmanjärjestystä. Globaalietelä vaatii oikeutettua osuuttaan maailman taloudesta ja hyvinvoinnista.

Kahdennetun hyödyn politiikka

Yhdysvallat on tähdännyt politiikassaan kautta historiansa kahdennettuun hyötyyn. Sen hyötyajattelun moraalisena perustana on maksimoida USA:n talouseliitin omat edut ja minimoida valtion aggressiivisen ulkopolitiikan seurauksista aiheutuneet haitat. Ensin kohdemaita autetaan ja ne aseistetaan yhteistä vihollista vastaan ja sen jälkeen kun niistä tulee tarpeettomia, ne tuhotaan vihollisina, jotta USA:n pääomapiirien omat edut moninkertaistuisivat demokratian nimissä. Yhdysvalloille oma kansallinen ja ylikansallinen etu sekä oma turvallisuus merkitsevät sille enemmän kuin liittolaisille myönnetyt turvatakuut.

Kuinka kahdennetun hyödyn politiikka toimii käytännössä?

Vietnamin sodan aikana Vietnamia hyödynnettiin Neuvostoliittoa vastaan sijaissodan kohdemaana (hyöty #1). Kommunismi uhkasi Aasiassa USA:n kansallista turvallisuutta. Yhdysvaltojen hävittyä Vietnamin sodan v. 1975 se hylkäsi entiset etelävietnamilaiset liittolaisensa. Näistä ei ollut enää sille mitään hyötyä (hyöty #2). Supervalta ei ottanut minkäänlaista vastuuta Vietnamissa toteuttamastaan joukkotuhonnasta, kemiallisesta sodankäynnistä ja aiheuttamistaan ympäristötuhoista. Hyökkäyssotaa ei tuomittu myöskään missään kansainvälisessä elimessä kansanmurhana tai rikoksena ihmisyyttä vastaan.    

Hajotetun Jugoslavian kohdalla 1. hyöty tarkoitti maan hyödyntämistä apulaisvaltiona Kylmän sodan aikana. Jugoslavian positiivisen poliittisen merkityksen kadottua se julistettiin viholliseksi. 2. hyöty ilmeni Jugoslavian tuhoamisena pahana yhteiskuntamuotona, koska sen valtiomuotona ei ollut vapaa, kapitalistinen markkinatalous. Niinpä liittovaltion osavaltiot demokratisoitiin itsenäisiksi markkinatalouksiksi ja jopa Naton jäsenvaltioiksi. Nato asettui pysyvästi Balkanille, vaikka sen ei pitänyt laajentua senttiäkään itään.

Rauhaanpakottaminen

1990-luvulta alkaen sotilaallista sekaantumista YK:n nimissä jonkin maan sisäisiin asioihin alettiin kutsua USA:n johdatuksella hyväksyvästi ”rauhaan pakottamiseksi”. USA:n sekaantuminen Somalian sisällissotaan alkoi v. 1992. Sota jatkuu yhä. Vuoden 2001 syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen USA nimesi päävihollisekseen islamilaisen terrorismin. Vuonna 2001 samainen maa miehitti omasta mielestään kestävin moraalisin perustein entisen liittolaisensa Afganistanin ja v. 2003 entisen Irakin. USA väitti Irakin presidentti Saddam Husseinin hallinnon kehittävän joukkotuhoaseita ja tukevan terroristijärjestö al-Qaidaa. Jatkoksi toteutettiin Naton nimissä Libyan tuhoamisoperaatio pommittamalla v. 2011. Palestiinalaisten kansanmurha Gazassa suoritettiin hyvässä yhteisymmärryksessä Israelin kanssa. Yhdysvallat hyökkäsi Iraniin helmikuussa 2026. Sota on osoittanut, ettei USA kykene edes suojelemaan Iranin ohjuksilta omia arabiliittolaisiaan. Turvatakuut, missä maassa niitä noudatetaan??    

Kaava toistuu Ukrainassakin

Ukrainassa on käyty v. 2022-2026 sijaissotaa USA/EU/Nato vastaan Venäjä. USA tuki ja aseisti Ukrainaa Itä-Ukrainan sodassa v. 2014 alkaen. Venäjän hyökättyä Ukrainaan v. 2022 kahina laajeni konfliktista sodaksi. Kun Ukrainan sota ei ole päättynyt USA:n kannalta toivottuun lopputulokseen – Venäjän kaatumiseen – presidentti Trump päätti siirtää sodan aseistus- ja rahoitusvastuun EU/Naton kontolle. Mediassa vihjaillaan jo vallanvaihdosta Ukrainassa. Yhdysvallat ja Venäjä sopivat yhdessä huomioimatta sodan maksumiestä – EU/Natoa – Ukrainan rauhanratkaisusta. Mitä USA kostuu Ukrainan sodasta? Mitä venäläisten kanssa on sovittu? Milloin venäläiset petetään?

Kahden hyödyn kaava siis toistaa itseään myös Ukrainassa. Aseet käyvät hyvin kaupaksi Ukrainassa. Asevarustelu natoasein etenee massiivisesti EU/Nato-maissa. Tämän takaa natovarustelumenojen kohoaminen lähivuosina 5 % osuuteen bkt:sta. Sijaissodan kohde Ukraina ja USA:n liittolaiset EU/Nato petetään ajallaan. Rauhan palattua Ukrainaan Yhdysvallat hyötyy runsain mitoin maan jälleenrakennus-urakasta.

Tapaus Suomi

Suomi osallistui Afganistanin sisällissotaan v. 2001-2021 noin 2 500 sotilaan ja 140 siviilikriisinhallinnan asiantuntijan sekä 398 miljoonan euron voimin. Suomi toimi Naton johdolla Afganistanissa sotilaallisessa- ja siviilikriisinhallinnassa sekä alueellisessa jälleenrakentamisessa. Tässä 1 000 miljardia dollaria maksaneessa humanitaarisessa invaasiossa kuoli 200 000 ihmistä.

Virallisesti Suomen toiminnan päämääränä oli Afganistanin vakauttaminen ja tukeminen kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden vahvistamiseksi sekä erityisesti naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien edistämiseksi. UPI:n raportin mukaan Suomen osallistumista ohjasivat kuitenkin ensisijaisesti tahto ylläpitää ja vahvistaa ulko- ja turvallisuuspoliittisia suhteita Yhdysvaltoihin ja muihin kansainvälisiin kumppaneihin sekä pyrkimys syventää Nato-yhteistyötä. Suomen presidentit vuosina 2001-2021 ymmärsivät maamme armeijan ylipäälliköinä yskän.

Suomi on nyt liittynyt Natoon ja solminut Yhdysvaltojen kanssa DCA-sopimuksen. Suomen maaperälle saa sijoittaa ja varastoida myös ydinaseita. Suomi on aseistettu ja manipuloitu yhteistä vihollista vastaan. Epäilemättä tällaiset päätökset palvelevat Yhdysvaltojen kansallista etua. Entä jos todella synnytetään tai syntyy sotilaallinen konflikti naapurivaltiomme Venäjän kanssa, toteutuuko USA:n ulkopoliittinen kahdennetun hyödyn -kaava myös Suomi-nimisen Nato/DCA -liittolaisen kohdalla? Jos homma ei suju, vetäytyykö USA perinteisesti jättäen liitolaisensa oman onnensa varaan?