Kotoperäinen laman syventäminen

Syksystä 2023 kevääseen 2024 järjestettiin Ay-liikkeen toimesta erilaisia protestilakkoja. Tavoitteena oli torjua Orpon, Purran, Satosen hallituspolitiikan tavoitteet lakko-oikeuden kaventamiseksi se työelämän heukennyksiin liittyvät lainsäädäntöhankkeet ja sosiaaliturvan leikkaukset. Hallitus ei suostunut neuvottelemaan palkansaajajärjestöjen kanssa. Tunnuksissaan useat liitot eivät selkeästi vaatineet hallitusta luopumaan perus-tavoitteistaan. Sentään TEHY sanoi: ”Lakko-oikeus perusoikeus” ja Super julisti: ”Ei hallitusohjelmalle”.

Pekka Tiainen, valtiotieteen tohtori 27.2.2026, Kansan ääni 2.3.2026

Hallitus on leikannut työttömyysturvaa ja muuta sosiaaliturvaa perusteluna, että hakeuduttaisiin työhön ja työllisyys paranisi sitä kautta. Talouslaman vuoksi työpaikkoja ei ole ollut eikä työllistymistä ole siksi tapahtunut vaan työllisyys on vähentynyt. Toinen syy on, että rakennemuutoksessa menetetään työ, mutta työpaikat syntyvät muihin ammatteihin. Siksi leikkaukset eivät pure myöskään, vaikka olisi talouden nousua. Nämä tekijät olivat tiedossa hallitusohjelmaa tehtäessä. Oli kuitenkin tehty linjavalinta eikä varoituksia otettu huomioon.

Päinvastoin leikkaukset sekä arvonlisäveron korotus vähentävät ostovoimaa ja siksi lisäävät työttömyyttä. Siksi kansainvälisen talouden ja Venäjä-viennin loppumisen aiheut­tamaa taantumaa on syvennetty kotoperäisesti hallituksen talouspolitiikalla. Työttömyys on ollut jatkuvasti korkeaa 1990-luvun laman jälkeen riittämättömien toimien takia. Nyt sitä on vaikeutettu lisää hallituksen omilla toimilla.

Luvut puhuvat puolestaan hallituksen epäonnistumisesta

Eduskunnan työllisyysvälikysymyskeskustelussa 24.2.2026 oli esillä työttömien työnhakijoiden määrä. Oheisessa kuviossa on se, mutta lisäksi tätä suurempi laaja työttömyys laskettuna siten, että mukaan on lisätty työnhakijat, jotka eivät ole työssä. Työttömyys on tätäkin suurempaa, kun otetaan huomioon, että lyhennetyllä työviikolla olevat ja osa osa-aikatyössä olevista on osaksi työttömiä, koska tekisivät enemmän, jos olisi työtä.

Työttömyyden vaikutus on vielä paljon suurempi. Vuoden mittaan on työttömänä paljon suurempi määrä ihmisiä, koska työttömyyksiä alkaa ja päättyy vuoden mittaan. Työttömyyden vaikutukset ulottuvat vielä paljon laajemmalle perheen jäseniin ja kansantalouden tasolla talouden heikkouteen.

Seuraavassa on keskeisiä lukuja työttömistä työnhakijoista joulukuulta 2025

Kolmessa vuodessa joulukuusta 2022 joulukuuhun 2025 työttömien työnhakijoiden lukumäärän lisäys on ollut 91 000 henkilöä. Tästä on maahanmuuttajien (työttömyysluvussa ovat pysyvästi Suomessa asuvat) työttömyyden lisäystä 15 000 eikä se selitä työttömyyden lisäystä, vaan on yksi kuudesosa lisäyksestä. Maahanmuuttajataustaisissa on lisäksi Suomen kansalaisuuden saaneita. Heidät mukaan lukien maahanmuuttajataustaisten työttömyyden lisäys on runsaat 20 000, jos työttömyyden lisäys on vastaavassa suhteessa kuin kansalaisuudettomien kohdalla. Kaiken kaikkiaan ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa 2025 52 000 työtöntä 352 000 työttömästä työnhakijasta eli joka seitsemäs. Ulkomaalaistaustaisten työttömyys, kun mukaan lisätään ulkomaalaistaustaiset Suomen kansalaiset, on arviolta 60 000–70 000.

-Työttömyyskassan jäseniä oli joulukuussa 2025 enää 111 000 eli 31,5 % työttömistä työnhakijoista (alle joka kolmas). Ansiopäivärahaoikeuden rajoittaminen ei ole johtanut työllistymiseen siten kuin perusteltiin vaan putoamiseen työmarkkinatuelle (toukokuusta 2026 alkaen yleistuen nimellä).

-Pitkäaikaistyöttömiä, työttömyys oli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden, oli joulukuussa 2025 138 000 39 % koko työttömyydestä. Lisäystä oli kolmessa vuodessa 52 000, mikä oli 57 % työttömyyden kokonaislisäyksestä.

Työttömien työnhakijoiden luvut tulisi julkistaa valtakunnallisissa tiedotusvälineissä

Kansainvälisissä vertailuissa käytettyyn haastatteluun perustuva työvoimatutkimuksen luku oli joulukuussa 2025 277 000 eli noin 75 000 vähemmän kuin työttömien työnhakijoiden lukumäärä 352 000. Suurimmalta osaltaan ero johtui siitä, että työvoimatutkimuksessa suuri osa pitkäaikaistyöttömyyttä jää pois luvusta, koska työn haun aktiivisuuden osoitukseksi ei lasketa, vaikka on hyväksytty työttömäksi työnhakijaksi. Helsingin Sanomat on ottanut linjakseen, ettei julkaise työttömien työnhakijoiden lukua vaan julkaisee kansainväliseen vertailtavuuteen vedoten vain työvoimatutkimuksen alemman luvun. Pitäisi julkaista myös työttömien työhakijoiden luvut ja selvittää erot.

Työnhakijat työvoiman ulkopuolelta ovat työvoimapolitiikan toimenpiteissä (palkkatuella olevat ovat tässä työllisissä) tai muutoin koulutuksessa tai hoitavat kotona lapsia tai muutoin eivät ole työssä ja ovat työnhakijoita.

24.2.2026 julkistetuissa tammikuun 2026 luvuissa työttömiä työnhakijoita oli 346 000. Laaja työttömyys oli 432 500 henkilöä. Siinä ovat mukana työnhakijat, joita ei luokitella työttömiksi työnhakijoiksi, mutta jotka eivät ole työssä. Työssä olevia työnhakijoita oli 115 000. Heistä merkittävä osa oli osittain työttömiä siksi, että ovat kokoaikaisen työn puuttuessa lyhennetyllä työviikolla tai osa-aikaisessa työssä alityöllisinä. 

Suomen työttömyydessä 2011–2025 2 % nousu ja EU:ssa keskimäärin 4 % lasku

Espanjan työttömyysaste liki puolittui 2011–2025 ja Suomessa samana aikana nousi. Sen seurauksena joulukuussa 2025 Suomen työttömyysaste nousi Eurostatin luvuin Espanjaa korkeammaksi. Siksi se nousi EU:n korkeimmaksi. Ohessa on otettu erilleen Suomen työttömyysaste ja EU:n keskimääräinen työttömyysaste. Näkyy se, mitä on otsakkeessa. Korostan tähän väliin, että EU:n kesimääräinen noin 6 % ei ole vielä täystyöllisyyttä vastaava työttömyysaste. Monessa maassa työttömyysaste on 3 %:n suuruusluokkaa. Sellaiseen Suomessa päästiin viimeksi ennen 1990-luvun lamaa ja yhtäjaksoinen pitkäaikaistyöttömyys oli noin 3 000 henkilöä. Tammikuun 2026 luvuissa oli 140 000 pitkäaikaistyötöntä 40 % työttömistä työnhakijoista