Paavo Väyrynen: Suomen liittoutuminen on ollut paha virhe
Konkaripoliitikko Paavo Väyrynen veti tuvan täyteen Hermannin kerholla. Väyrynen ei ollut koskaan Neuvostoliiton suosikki, vaikka häntä nyt kutsutaankin Venäjän trolliksi ja putinistiksi.
Teksti ja kuva: Leena Hietanen
Suomalaisessa politiikassa kansanedustajana ja ministerinä pitkään vaikuttanut entinen keskustapuolueen poliitikko Paavo Väyrynen katsoo Suomen tuhonneen itsenäisyytensä kolmeen virheeseen. Niitä ovat Suomen liittyminen Euroopan Unioniin vuonna 1995, rahaliittoon vuonna 1999 ja viimeisenä naulana itsenäisen Suomen arkkuun tuli Nato-jäsenyys vuonna 2023.
”Suomi oli täysin itsenäinen vain hetken Neuvostoliiton romahdettua ja ennen EU:hun liittymistä”, Väyrynen sanoi.
Hän oli puhumassa Kallio-Vallilan Venäjä-seuran tilaisuudessa Hermannin kerholla torstai-iltana (19.3.2026). Hänen esitelmänsä aihe oli ”Itsenäisen Suomen puolesta”.
Väyrynen pahoitteli sitä, että suomalainen media on yksipuolistunut niin sisällöllisesti kuin omistajuuden suhteen. Media oli Suomessa varsin sitoutunut ajamaan liittoutumista.
”Media on tehnyt minusta Venäjän trollin ja putinistin vain koska haluan keskustelua Venäjän kanssa”, Väyrynen sanoi.
Vahvasti suomalainen
Väyrynen on Suomessa harvinainen poliitikko, koska hän ole koskaan julkisesti puhunut pahaa – ei Neuvostoliitosta eikä Venäjästä. Hänen mielestään Neuvostoliiton naapuruus kuitenkin rajoitti Suomen itsenäisyyttä, vaikka Suomi kehittyikin vahvasti Neuvostoliiton ansiosta.
”Neuvostoliitto ei koskaan pitänyt minusta, koska kannatin Suomen itsenäisyyttä”, Väyrynen sanoi.
Väyrynen vastusti Suomen liittymistä Euroopan Unioniin osallistumalla eduskunnassa jarrutuskeskusteluun, jonka avulla Suomen päätös siirrettiin Ruotsin ratkaisun jälkeen.
”Ruotsin kansanäänestyksen tulos oli niukasti kyllä, jonka jälkeen Suomen ratkaisu oli selvä”, Väyrynen sanoi.
Väyrynen pahoittelee myös Suomen päätöstä liittyä euroon. Ruotsi ja Norja järjestivät asiasta kansanäänestyksen, jonka tuloksena maat ovat ulkona rahaliitosta. Suomea vei rahaliittoon väärät talouspoliittiset ratkaisut kuten vahvan markan politiikka ja rahamarkkoinoiden vapauttaminen.
”Suomi menetti kilpailukyvyn euron myötä. Ruotsissa talous on samaan aikaan kasvanut, kun Suomi on velkaantunut”, Väyrynen totesi.
Nato-päätös suhmuroitiin
Natoon liittymispäätöstä hän pitää kaikkein pahimpana jo sen takia, ettei asiasta järjestetty kansanäänestystä vaan päätös tehtiin pienessä piirissä suhmuroiden.
”Suomesta lähetettiin Ukrainaan tappavaa aseistusta. Sen jälkeen todettiin, että Venäjä alkaa pitää Suomea vihollisena. Meidän tulee nyt liittyä Natoon”, Väyrynen päivitteli.
Väyryseltä kysyttiin, miten Suomen tilannetta voisi parantaa? Väyrynen piti tärkeänä, että itäraja aukaistaisiin. Sen kiinnipitämisen tuomat taloudelliset tappiot ovat valtavat.
”Suomi on suurin taloudellinen nettokärsijä Euroopassa itärajan sulun takia”, hän sanoi.
