Lännen sotaneuvosto kokoontui Kiovassa – mukana Stubbin pariskunta ja Sanna Marin
Venäjällä kirjoitettiin 11.3.2023 Sanna Marinin osallistuessa kuuluisan natsin Dmitri Kotsiubailon hautajaisiin: ”sosialidemokraatti fasistin hautajaisissa”. Sanna on ehtinyt moneen mukaan. Erottuaan SDP:n puheenjohtajan ja kansanedustajan tehtävästä Sanna Marin aloitti työt raskaisiin sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan syyllistyneen Britannian ex-pääministeri Tony Blairin johtamassa globaalin kapitalismin agendoja lobbaavassa instituutissa. Sanna vieraili myös Butshassa 26.5.2022 ”todistamassa” muka Venäjän sotilaiden tekemää siviilien joukkomurhaa, joka silloin jo kyettiin osoittamaan lavastetuksi. Kiovassa nyt järjestetyn YES-organisaation funktio paljastuu, kun katsotaan palaverissa nähdyn ”kultapossukerhon” osanottajalistaa. Kuvassa Sanna Marin ja Volodymyr Zelenskyi osallistuvat Kiovassa 10.3.2023 Dmytro Kotsiubailon hautajaisiin.
Pertti Hämäläinen 14.9.2025
On olemassa taustalla toimivia epävirallisia, puolivaltiollisia ja salaisia, mutta erittäin arvovaltaisia tahoja, jotka pyrkivät kaikin keinoin ylläpitämään Lännen myöhäisimperialismin ”kultakauden” 1991-2014 saavutuksia. Näiden toimien pääpaino on nykyisessä historiallisessa tilanteessa Ukrainan Venäjää vastaan käymän kauttasodan ylläpitäminen ja kiihdyttäminen. Yksi tällainen taho on organisaatio nimeltä YES (Yalta European Strategy), joka kokoontui salaiseen kokoukseensa Kiovaan 12.-13.9. Järjestelyt olivat niin salaiset, että osallistujalista paljastettiin vasta konferenssin alkajaispäivänä ja tarkka tapahtumapaikka kerrottiin ainostaan luotettaville, läntisen valtamedian toimittajille vasta kokousta edeltävänä päivänä. Helsingin Sanomat julkaisi pienen, mutta luonnollisesti hyvin pintapuolisen ja vääristellyn jutun YES:stä ja sen organisoimasta kokouksesta.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tietoinen ajaminen kohti Lännen sodankäynnin ytimiä, niin kuin Paavo Lipponen Suomen edun jo 1990-luvulla määritteli, on viety niin pitkälle, että YES:n kokouksen keskeisimpinä hahmoina hääri sekä presidentti Alexander Stubb, että entinen pääministeri Sanna Marin. Muita keskeisiä hahmoja kokouksessa olivat Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, Britannian entinen pääministeri Boris Johnson, USA:n joukkojen Irakin sodan aikainen komentaja ja myöhemmin CIA:n johtajana toiminut David Petraeus ja Donald Trumpin sotilaallinen neuvonantaja Keith Kellogg.
Samaan aikaan Kiovassa liikkui joissakin tärkeissä tehtävissä myös presidentti Stubbin puoliso Suzanne Innes-Stubb, jolle Ukrainan presidentti Zelenskyi myönsi kunniamitalin Ukrainan hyväksi tehdystä työstä. Zelenskyi luonnehti Innes-Stubbia tosi ystäväksi, joka on osoittanut aitoa luottamusta ja kumppanuutta Ukrainaa kohtaan. Innes-Stubbille on aiemmin myönnetty, vuonna 1995 Viron ”itsenäisyyden” kunniaksi perustetun Marianmaan ristin ritaritarikunnan 1.luokan kunniamerkki. Mikä rooli Innes-Stubbilla itse asiassa on Suomen nykyisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa? Onko hänellä jokin suhde, tai ainakin ollut, todellisen kotimaansa Britannian ulko- ja turvallisuusorganisaatioihin? Nämäkin kysymykset välttämättä nousevat esiin, kun ajattelee sitä valtavaa eroa, mikä on hänen tosi asiallisen toimintansa ja sen mielikuvan välillä, jonka valtamedia meille hänestä pyrkii välittämään.
Maailman historian yhden kaikkein pahimman sotarikollisen Tony Blairin leivissä työskentelevä ex-pääministeri Sanna Marin (sdp) sen sijaan kuvasi HS:lle omaa ja Ukrainan sodan taustaorganisaatio YES:n roolia melko selväsanaisesti: ”Pyrimme saamaan tukea Ukrainan ja Moldovan EU-jäsenyydelle. Työskentelemme suoraan Ukrainan pääministeri Julija Svyrydenkon kanssa, eli tehtävät YES:n hallituksessa ja Tony Blair-instituutissa tukevat toisiaan”. Miksi eivät tukisi, sillä YES on oman määritelmänsä mukaisesti se on jo ”yli 20 vuoden ajan pyrkinyt edistämään dialogia Ukrainan, EU:n ja Yhdysvaltojen välillä”. YES:n hallituksessa istuu Sanna Marinin lisäksi mm. Puolan entinen pääministeri Aleksander Kwasniewski ja Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt, sekä Hollannin puolustusministerinä vuosina 2022-24, Mark Rutten hallituksessa työskennellyt sotahaukkana tunnettu Kajsa Ollongren. Rutte itse on nykyään tunnetusti Naton pääsihteeri.
Kun Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa nyt kytketään yhä tiiviimmin Lännen kaikkein sotakiihkoisimpaan linjaan ja sen edustajiin, ja kun tämä vielä tapahtuu mitä salaisimpien ja hämärämpien, epävirallisten tai puolivaltiollisten organisaatioiden puitteissa, voidaan hyvällä syyllä kysyä: keiden toimesta ja mistä käsin tätä Suomen suuntausta johdetaan? Ymmärtävätkö kansanedustajat, tavallisista kansalaisista puhumattakaan, mitä oikein on tapahtumassa ennen kuin on liian myöhäistä?
