Vastaus tulee saippuaoopperan seuraavassa jaksossa: maailmanpolitiikan arkipäivää

Donald Trump sai Nato-maat suostumaan sotilasmenojen kasvattamiseen 5 prosenttiin bkt:sta. Jo valmiiksi pahassa talouskurimuksessa olevat Euroopan maat eivät tule selviämään näin massiivisesta satsauksesta. Suomen osalta 5 % bkt:sta tarkoittaa 20 miljardia euroa. Trumpin politiikka on ollut kasvavassa määrin poukkoilevaa, vaihdellen lähes päivittäin esimerkiksi Ukrainan tukemisen suhteen. Venäjä on ilmaissut selkeästi tavoitteensa Ukrainassa, eikä Trumpilta kysytä tähän lupaa – asia ei kuulu USA:lle. (kuva: Wikimedia Commons, Rutte ja Trump Nato-kokouksessa Haagissa 25.6.2025)

Jonathan Widell 14.7.2025

Monta monituista vuotta sitten Suomen TV:ssä pyöri jenkkisarja nimeltä Kupla, jonka englantilainen nimi oli Soap. Sen tarkoitus oli pitää halpana TV:ssä pyöriviä saippuaoopperioita kaikkine juonenkäänteineen. Jokaisen jakson lopussa kertoja kysyi: ”Oletko hämmentynyt? Et ole hämmentynyt, kun katsot saippuaoopperamme seuraavan jakson!”.

Mikään tuskin paremmin kuvastaa, millaiseksi ajankohtaistapahtumat ovat uutisissa muuttuneet. Tulee ähky. Onko pelkoa siitä tai tästä, on vapahdusta siltä suunnalta tai tältä. Ja aina, kun päästään tarinassa johonkin seesteisempään silmäkkeeseen, se sama juoksutus alkaa seuraavassa jaksossa uudestaan.

Mutta, kuten sanottu, mitä enemmän asiat tässä pyörityksessä muuttuvat, sitä enemmän ne pysyvät samoina. Venäjän voittokulkua Ukrainassa ei pysäytä mikään. Kaikki tohina, jota joukkoviestinnässä nykyään kohtaamme, on itse asiassa tämän asian kieltämistä. Nyt alkaa jo ISIL-terroristijärjestön propaganda (siis Ilta-Sanomien IS ja Iltalehden IL mafia) propaganda näyttää ponnettomalta. Sen mukaan – nyt viime viikolla – Putin kuulemma etsii syntipukkeja. Mihin voi kysäistä: jaa syntipukkeja mihinkä?

Trump lammasten vaatteissa

Ja se, mitä olemme Kansan äänessä pitkään jo uumoilleet – nimittäin se käsitys, että Trump näyttelee rauhantekijää päästäkseen iskemään rauhantekijöiden selkään – alkaa piirtyä nyt niin selkeästi, ettei sitä kukaan enää voi kiistää. Siis se käsitys, että Trump hieroo rauhaa vain saadakseen kärjistettyä kaikkien osapuolten käsitykset mahdollisimman pitkälti erilleen, niin että hän pääsee noista erimielisyyksistä rakentamaan seuraavaa siirtoa USA:n mahdin kasvattamiseen.

Kerrataanpa nyt vähän. Jopa kommentaattoreista etevimmät – kuten The Duran eli Alexander Mercouris ja Alex Christoforou – ovat ihmetelleet, miten Trump voi pitää neuvonantajanaan kenraali Keith Kelloggia, jonka ”rauhanesitys” ei monista nimenmuutoksistaan huolimatta (viimeisimpänä nimenmuutoksenaan ”22-kohtainen ohjelma”) uppoa venäläisiin. Samoin he ovat ihmetelleet sitä, miten USA:n senaattori Lindsay Graham – uuskonservatiivien ykkönen – saa rajatta mellastaa viestimissä, sekä jenkeissä että jenkkien ulkopuolella – ajamassa 500 %:n tulleja niille maille, jotka eivät katkaise kauppasuhteitaan Venäjään.

Nyt Graham ja Trump ovat osoittautuneet melkeinpä kaksipäiseksi hirviöksi, jolla on sama kroppa mutta kaksi eri suuta, jotka puhuvat aina sitä, mitä sylki suuhun tuo, kunhan dynamiikka aina vetää suuremman aseistautumisen puoleen. Tätä kuviota korostaa vielä se, että Trump on henkilökohtaisesti ottanut yhteyttä yhteen jenkkivaikuttajaan ja käskenyt hänet olemaan hiljaa Brigitte Macronista, ja kysynyt medialta, mikä Jeffrey Epsteinissa niin kiehtoo, että hänestä pitää esittää kysymyksiä, kun maailmassa on monta muutakin paljon tärkeämpää asiaa.

Trump saattaa päätökseen vain ne sodat, jotka on aloittanut, jos niitäkään…

Epsteinista emme osaa sanoa. Omat kiemuransa koko tarinassa on, mutta älkäämme siis siitä sen enempää. Ei voi kuitenkaan olla miettimättä, miten Trump nyt alkaa pestä käsiään MAGA-salaliittoteorioista näin äkisti, vaikka hänellä ei ole paljon mitään näytettävää esimerkiksi ulkopolitiitikassa. Jos yhtikäs mitään. Ainoa rauha, jonka hän on tähän mennessä saanut aikaan, on se, että hän sai päätökseen ”12 päivän sodan”, jonka hän itse aloitti – mukamas saadakseen Iranin neuvottelupöytään juuri neuvottelujen seuraavan kierroksen aattona.

Voi kuitenkin olla – jos oletamme että Trump on pohjimmiltaan ihminen, kuten kaikki muutkin – että toistuvat salamurhayritykset häntä vastaan vaalikampanjan aikana ovat saaneet hänetkin ymmärtämään, mitä jotkut tässä saippuaoopperassa ehkä kutsunevat todellisuudeksi. Grahamin ja Tom Cottonin kanssa kaveeraukset kuuluisivat sitten tähän samaan juoneen – sillä varauksella, että oletamme Trumpin olevan jotenkin viaton pelinappula, joka tuntuu hänen imagonsa vastaiselta tosin sekin.

Tuo ristiriita oli muuten ruodittavana The Duranissa jo viikkoja sitten. Kun ”likainen sota” Venäjää vastaan sai lähtölaukauksensa – tai oikeammin varaslähtönsä – kun Venäjää vastaan suoritettiin terrori-iskuja ja strategisia pommikoneita tuhottiin (jossakin määrin, mistä tosin on yhtä vähän tietoa kuin vahingosta, jotka Iranin-vastaiset iskut saivat aikaan), Christoforou ja Mercouris kysyivät, tiesikö Trump niistä etukäteen vai onko häntä vedetty nenästä. Lopputulos oli se, ettei tällä ole juuri väliä, sillä kumpikin vaihtoehto on Trumpille pahaksi.

Tuntuu siis yllättävänkin yllätyksettömältä, että Trump on nyt alkanut asetoimitukset Ukrainaan, kun ne vain pari päivää oli lopetettu. Ja Trump nyt kiittää Putinia tai manaa, aina sen mukaan, mitä hänen biorytmikarttana nähtävästi panee sanomaan aina kunakin päivänä.

Trumpin ”isolationismi”

Trump on joka tapauksessa täynnä soopaa. Sen näkee jo siitäkin, että hänen merkillisten kauppapoliittisten käännöstensä perimmäisenä motiivina oli alkujaan eristää Jenkkilästä muusta maailmasta, niin että USA pitää huolen itsestään eikä muista. Se, miten tämä tavoite on toteutettu, ei vastaa tarkoitusta edes marginaalisesti. Mitä enemmän USA nyt on vetäytyvinään maailmasta, sitä enemmän kaikki maailman maat ovat nyt luu kurkussa aina sen suhteen, mitä tuontitulleja USA niiden tuotteille nyt määrää.

Näitä ei tarvitse edes käydä läpi, jos ei satu olemaan kansainvälisen kaupan kanssa tekemisissä jotenkin ammattimaisesti. USA on kuitenkin määrännyt nyt tulleja vähän sinne ja tänne, mukaan luettuina EU, Kanada ja Meksiko – USA:n lähimpiä liittolaisia kaikki. Trump suivaantui Kanadalle siitä, että Kanada oli määrännyt USA:n verkkomahdeille digitaaliveron, jonka Kanada sitten suloisasti veti takaisin, minkä jälkeen tipahtivatkin 30 %:n tuontitullit Kanadan tuotteille. Vai oliko se 25 % vai 50 %   – kuka hitto niistä selvän saa? Tässä on vielä parisen viikkoa niiden voimaantuloon, mihin mennessä ne on kaiketi pantu täysin uusiksi taas kerran tai pari.

Niin, ja Brasiliakin sai kyytiä. Sille määrättiin hirmutullit sen takia, että Trump ei pitänyt tavasta, jolla Jair Bolsonaroa on kohdeltu. Olkoon Bolsonaroa kohdeltu miten kaltoin hyvänsä, ihme peliä tämä on Trumpilta, jos tässä on muka ajatuksena ajaa USA:n isolationistista linjaa puuttumalla toisten maiden sisäisiin asioihin. Tässä on kuitenkin onnena matkassa se, että tässä vaiheessa ei kukaan voi enää kieltää sitä, että Justin Trudeau (jota Trump on inhoavinaan) määräsi Kanadan riippumattoman oikeuslaitoksen pistämään kotiarestiin Huawein yhden naispomon Trumpin käskystä.

Brasilia on tietysti siitä merkityksellinen maa, että uuden BRICS-kokouksen tapahtumapaikkana on Brasilia. Lienee siis selvää, että Trumpin suurin pelko on se, mitä hän ei varsinaisesti edes tuo selvin sanoin esille. Nimittäin se, että BRICS uhkaa USA:n asemaa. Ja nimenomaan dollarin asemaa kansainvälisenä vaihdannan välineenä.

Mitä tehdä?

Mitäpä siis teemme? Vai teemmekö mitään? Ehkä avain onkin se, mitä jättää tekemättä.

Missään nimessä Ukrainan natsien linjoille lähtemistä olemme vastustaneet alusta lähtien. Tämä passiivinen vastarinta jatkukoon. Varsinkin, kun pahamainen (vai miten sen nyt ottaa) Azov on pelkästään lujittanut asemaansa Ukrainan asevoimissa. Kuulemma ranskalainen Le Monde –lehti on havahtunut jo siihen, että Ukrainan asevoimissa natsisymbolit ovat häiritsevän näkyviä, mikä viittaa tietysti siihen, etteivät ne ole pelkästään häiritseviä vaan kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

Niin se linkki Le Monden artikkeliin on https://www.lemonde.fr/videos/video/2025/06/18/guerre-en-ukraine-au-sein-de-la-3e-brigade-d-assaut-ukrainienne-des-centaines-de-soldats-arborent-toujours-des-symboles-neonazis_6614140_1669088.html . Se on hyvä muistaa, kun Suomen ISIL jatkaa omaa natsipropagandaansa päivästä toiseen.

Kolmas maailmansota?

Tässä on kullakin jonkinlainen vastuu omassa pienessä roolissaan. On nimittäin vilautettu sitä – jo kaikkein arvovaltaisimmillakin tahoilla – että ehkä kolmas maailmansota on jo alkanut. Olemme sitä vain liian lähellä sitä nähdäksemme. Viimeisimpänä ja kai arvovaltaisimpana tätä skenaariota väläytti New York Times lauantaina. Linkki on tässä: https://www.nytimes.com/2025/07/12/opinion/trump-russia-china-iran.html

Kai tässä tapauksessa paras tapa on paitsi olla tekemättä, mitä käsketään, myös vastustaa järjestelmää mikrotasolla. Kun koko nykyinen oikeusjärjestys on rakentunut ihan parissa kolmessa vuodessa sodankäynnin varaan, tuota oikeusjärjestystä vastaan voi iskeä sen omin asein.

Samalla rauhanliike, joka on muuttanut suuntaansa sikäli, että se on ensimmäisenä ajamassa sotaa USA:n ja ”lännen” vihollisia vastaan, on maailmanlaajuistumassa. Yksi osoitus oli maailmanlaajuinen Rauhanaalto lauantaina. Linkki tässä: https://worldbeyondwar.org/wave/?link_id=4&can_id=fa9cd36a2b417d84f1bde9a28871435b&source=email-wbw-news-action-no-more-wars-dismantle-the-war-machine&email_referrer=email_2803705&email_subject=wbw-news-action-a-wave-of-peace-is-coming

Siis mitä enemmän asiat muuttuvat…

Ja jos puhumme asioista, joita ei voi välttyä ajattelemasta, niin – kun kapitalismista on kyse – ei voi välttyä ajattelemasta sitä, että rahasta tässä on kyse. Eikä tämä ole edes salaisuus. Sanottiinhan uutisissakin, että Suomi on nyt asettunut vastustamaan EU:n yhteisvelkahankkeita. Tosin siinäkin on se ”mutta”, että Suomi kyllä sallisi yhteisvelan ns. ”puolustustarkoituksiin”.

Tätähän me olemme sanoneet jo aika selvästi. Integraatio on jäissä EU:ssa, ja ainoa konsti saada se eteenpäin on etsiä vihollinen, jota vastaa pitää puolustautua. Ja sitten on pimentoon jäänyt tuo EKP:n puuhaama virallinen digitaalivaluutta, niin että rahanpesut kryptoilla saadaan kuriin – ne kun ovat kai Venäjän sodan aikana päässeet rehottamaan ja ”Putinin kätyreillekin” on voitu siirtää rahaa.

Tämä viimeinen on oikeasti se kolmas säie, joka pysyy kaiken touhun takana samana. Kaksi ensimmäistä pääsivät jo unohtumaan. Mutta ei hätää. Jos olet hämmentynyt, vastaus tulee tämän saippuaoopperan seuraavassa jaksossa.