Julkinen sosiaali- ja terveystoimi on pelastettava!
Runsas 10 vuotta sitten oli jo täysin selvää, että oikeistovoimat ja EU-siivestäjät pyrkivät SOTE-palvelujen yksityistämiseen ja suurten terveyspalveluja tuottavien yritysten rahasammoksi. Vappuna 2017 näytimme tämän tunnuksen, jonka jälkeen se on ollut aina mukana merkittävissä protesteissa. Orpon ja Purran hallitus sanoo verohuojennuksia käyttämällä lisäävänsä ihmisten ostovoimaa. Ajatus lienee se, että mm. verotusta keventämällä ehkä lisätään hieman ostovoimaa. Samalla heikennetään julkisia terveyspalveluja ja asukkaiden on pakko kuluttaa varansa kalliisiin yksityisiin terveyspalveluihin. Näin toimii tulonsiirto kansalta terveyskapitalisteille.
Juhani Tanski: Kansan ääni 2y/25, 4.4.2025 ja Kansan ääni 2/25, 28.4.2025
Suomen kunnallinen terveydenhuolto oli EU-maiden huippua. Maassamme on sote-soppaa keitetty jo 13 vuotta. Koko ajan tilanne on huonontunut. Muutama vuosi sitten terveydenhuoltomme todettiin yhdeksi EU-maiden parhaista. Edellä olivat Hollanti, Sveitsi, Tanska, Norja ja Luxemburg. Soten ongelma ei ole organisaatio vaan lääkärija hoitajapula. Ongelmat ratkeavat kouluttamalla noin 1000 lääkäriä ja 4000 hoitajaa lisää. Soten bruttokateosuus pitäisi nostaa nykyisestä 9,5 %:sta pohjoismaiselle 10,5 %:n tasolle, jotta väestön palvelutarpeiden kasvaessa voimme taata perustuslain mukaiset palvelut. Sote-palveluiden rahoitusta pitää lisätä. Suomi käyttää soteen ehkä vähiten maailman maista suhteessa kansantuotteeseen.
Leveiden hartioiden harha
Vuoden 2009 alussa tehtiin 32 kuntaliitosta, mutta yksikään niistä ei tehostanut palveluja tai hidastanut kustannusten kasvua (Valtion taloudellinen tutkimuslaitos, VATT). Palvelut heikkenivät varsinkin liitoskunnissa. Suomi on tekemässä niitä virheitä, joita muut ovat jo korjaamassa. EU:n hyvinvointivaltion tutkimusohjelmissa todetaan, että nyt on menossa hajasijoitus- ja paikallistason vahvistaminen. Suomi on menossa väärään suuntaan – takapuoli edellä puuhun. Suomessa 20 000–40 000 asukkaan kunnat tuottavat palvelut tehokkaimmin. Ruotsissa vastaava luku on 30 000–50 000 ennen suuralueisiin siirtymistä.
THL:n tilastojen mukaan alle 10 000 asukkaan kunnat ovat yleisesti alle keskiarvon, suuret kaupungit eivät ole taloudellisia ja kaikki suurkaupungit olivat keskiarvon yläpuolella. Suomessa sote-palvelut olivat maailman kustannustehokkaimpia, mikä johtuu kuntien halusta ja kyvystä tuottaa palvelut hyvin sekä kuntien ja ERVA-alueiden optimaalisesta koosta. Sipilän ja Marinin hallitusten maakunta-sote-uudistus merkitsee sote-palvelujen yksityistämisen jatkumista ja siirtymistä vakuutuspohjaiseen terveydenhoitoon. ”Hyvinvointi”-alueet ovat aiheuttaneet kustannusten kasvua ja palvelujen leikkaamista. Tämä tiedettiin tasan tarkkaan jo juhannusviikolla 2021, jolloin Marinin hallitus runnoi Sipilän hallituksen soteuudistuksen ohi perustuslakiavaliokunnan.
Orpon-Purran hallitus ajaa soten yksityistämistä apinan raivolla – jopa Sipilän ja Marinin hallitusten tavoitetta nopeamminkin. Julkisen soten leikkaukset ja siirtäminen yksityisille maksaa miljardeja – vaikka palvelut huononevatkin. Ongelmat johtuvat mielettömän suurista sote-alueista sekä sote-toimen miljardiluokan alibudjetoinnista. Suomen hallitus haluaa kaksinkertaistaa Suomen sotamenot vuodesta 2023 ja siirtää useita miljardeja sotu- ja sote-rahoja sotaan.
Valtava potkuaalto pyyhkii terveydenhuollossa
Alueilla on huutava pula lääkäreistä ja hoitajista. ”Hyvinvointi”-alueet ovat jo vähentäneet tai uhkaavat vähentää lähes 4000 henkilötyövuotta. Palvelujen ostaminen yksityisiltä kermankuorijayrityksiltä aiheuttaa suuret kustannusten lisäykset. Eikö valtionvarainministeri Purralla ja ministeriön virkamiehillä ole järkeä vai istuvatko he sen päällä?
Valtionvarainministeriö päättää alueiden toiminnasta
Orpon hallitus on siirtänyt Sotealueiden ohjauksen valtionvarainministeriöön. Pirkanmaan hyvinvointialueen entinen johtaja Marina Erhola toimii nyt sosiaali- ja terveysministeriön määräaikaisena alivaltiosihteerinä. Hän toimi osa-aikaisesti myös valtiovarainministeriön hyvinvointialueiden ohjauksen tukena. Mitään muuta sote-alan asiantuntemusta ministeriön alueiden ohjausyksikössä ei olekaan. Sen johtaja Ville-Veikko Ahonen ilmeisesti kuvittelee, että alueiden budjettien väkivaltainen leikkaus vähentää kustannuksia. Näin suurteollisuudessa onkin, mutta sote-toimessa asia on usein päinvastoin.
Palvelujen leikkaukset ja hoitoon jonottaminen maksaa maltaita
Viikkojen, kuukausien – jopa vuoden jonotus hoitoon maksaa yhteiskunnalle. Osa leikkausta tai muuta hoitoa odottavista potilaista kuolee ja muidenkin vammat tai sairaudet voivat pahentua, jolloin niiden hoito tulee huomattavan kalliiksi. Kustannustehokkainta erikoissairaanhoito on, mitä nopeammin tarvittavat toimenpiteet voidaan toteuttaa. Terveydenhoitoon on panostettava niin, että kaikki hoito voidaan tarjota viikossa. Kiireetön hoito on kiireetöntä, joten voimme siirtymäkautena odottaa vastaanotolle pääsyä toisenkin viikon. Palvelujen vienti kymmenien tai satojen kilometrien päähän hajottaa palvelujen integraation. Jos perusterveydenhoitoa, sosiaalitointa – erityisesti vanhusten hoivaa – ja varhaiskasvatusta ja koulutusta johdetaan kunnantuvan viereisistä huoneista, integraatio pystytään säilyttämään.
Julkisen terveydenhuollon luhistuminen voidaan vielä estää
Tärkeiden päätösten hetkellä pitäkäämme mielessä jo edesmenneen terveyskeskuslääkärin Julian Tudor Hartin vuonna 1971 havaitsema käänteinen hoitolaki: mitä suoremmin lääketieteen rajalliset resurssit alistetaan markkinavoimille, sitä suoremmin nämä kanavoituvat näistä paremmin maksaville ja siten keskimääräisesti terveemmille kansalaisille!
Jo yksityistetyt palvelut on otettava yhteiskunnan haltuun
Lähipalvelut pitää mahdollistaa oman kunnan terveyskeskuksessa omalääkärin vastaanotolla. Etävastaanotot eivät korvaa lääkärissä tai hoitajalla käyntiä. Kasvokkain keskustelu ja tutkimusten teko on tuloksellisempaa terveysasemalla.
Muiden kokemuksia tulee hyödyntää
Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Hollannissa ja Virossa on päätetty perua jättialue-sote ainakin perusterveydenhoidon ja hoivan osalta, kun huomattiin sen olevan kallis ja tehoton.
Sote-toimi takaisin kuntiin!
Suomi ei ole muusta maailmasta poikkeava saareke. Meilläkin alueuudistus tullaan perumaan. Tärkeätä on, että pahoinvointialuelait kumotaan nopeasti, jotta julkisten sote-toimien hävitys estetään ja rahat säästyvät palveluihin – ei seinien siirtelyyn.
Aluevaalit ovat valevaalit
Meille valehdellaan päivittäin, että alueorganisaatio päättää, mitä palveluita kansalaisille tarjotaan. Päätökset ”pahoinvointi”-alueiden asioista tekee valtionvarainministeriö, joka antaa melko yksityiskohtaiset määräykset STM:n kautta alueille. Alueiden investointibudjetti tulee VM:stä, eivätkä alueet saa korjata edes pilkkuvirheitä. Aluevaltuusto ja –hallitus ovat toimeenpanevia elimiä. Ellei alueille anneta päätösvaltaa asioihin, on järjetöntä ylläpitää jättikokoista aluevaltuustoa ja järjestää aluevaaleja sen valitsemiseksi. Nykyisin aluevaltuustojärjestelmä on vain puoluetuen jakamisen väline. Mielestäni alueen kunnat voisivat nimittää aluehallituksen jäsenet siihen asti, kun palataan kuntapohjaiseen järjestelmään.
Asioista päättävät eivät näytä ymmärtävän sote-asioista enempää kuin sika hopealusikasta. Jos alueille ei anneta päätösvaltaa, aluevaltuustot voisi lopettaa. Kunnat ja kuntainliitot voisivat nimittää aluehallituksen ja se puolestaan tarvittavat työryhmät, lautakunnat., valiokunnat jne.
