Markkinavetoinen demokratia
Suomi vietiin kovalla tohinalla ja mediapropagandan siivittämänä Naton jäseneksi. Luvattua kansanäänestystä ei järjestetty – riitti että presidentti Niinistö totesi kansan olevan jäsenyyden takana, hieman yli tuhannen hengen mielipidekyselyn perusteella. Voimakkaan mediapropagandan tuella kyselytutkimuksista saadaan markkinoiden kaipaamia lopputuloksia. Kuvassa USA:n presidentti Joe Biden Valkoisessa talossa 9.8.2022 allekirjoittamassa hyväksyntää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle. (kuva: Wikimedia Commons)
Matti Laitinen, vanhukainen ja rauhanveteraani 25.4.2025
Markkinavetoisessa demokratiassa suunnatut kyselytutkimukset ovat syrjäyttäneet kansanäänestykset ja mediassa toisinajattelevat asiantuntijat. Kuinka tuhannelle tai parille tuhannelle ihmiselle suunnatut kyselyt voivat mitata koko väestön mielipiteen niin tarkasti, että sen perusteella voidaan tehdä kauaskantoisia ja sitovia päätöksiä? Joka tapauksessa tämä riitti Suomen valtiojohdolle Ukrainan sotaan vedoten Suomen liittämiseen ehdoitta sotilasliitto Natoon ja DCA-sopimuksen solmimiseksi.
Suomen väkiluku oli tammikuun 2025 lopussa 5 638 675 henkilöä. Kyselyissä usein käytetty 2000 henkilön suuruinen kohderyhmä kattaa tästä runsaat 3,53 promillea. Mikä on kyselytutkimusten tieteellinen ja todellinen luotettavuus? Viime alue- ja kuntavaaleissa äänestysprosentti jäi varsin alhaiseksi – noin 50 % hujakoille. Kuinka hyvin tämä vaalitulos heijasti suomalaisten tahtoa, onnellisuutta, asevarusteluintoa ja mielipidettä maailman menosta? En usko suomalaisten enemmistön kannattavan militarismia. En ole havainnut näin tapahtuneen ainakaan omassa ystäväpiirissäni.
Kun aivopesu, manipuloiva suostuttelu ja uhkakuvilla pakottaminen tuotteistetaan julkisisessa mediassa isänmaallisuudeksi, kyselytutkimuksilla saadaan aikaan markkinoiden kaipaamia lopputuloksia. On merkillistä, kuinka nopeasti rauhantahtoinen hyvinvointivaltio muutettiin sodankäyntivaltioksi. Nykyisissä suomalaisissa kyselytutkimuksissa ja tarjotuissa asiantuntijalausunnoissa asevarustelun ja sodan tarjonta ylittää tunnetusti reilusti niiden vaihtoehtoina olevan rauhanomaisuuden ja diplomatian tarjonnan.
Tuore Helsingin yliopiston suorittaman mielipidetutkimuksen mukaan kyselyyn vastanneet suomalaiset luottavat Natoon mutta eivät Yhdysvaltoihin. Enää 16 % kyselyyn vastanneista uskoi, että USA puolustaisi Euroopan maita sotilaallisesti. Myöskään DCA-puolustusyhteistyösopimus ei vakuuta heitä. Vain reilu 25 % vastanneista ajattelee siitä olevan apua Trumpin kaudella. Vastaajista 74 % uskoo Suomen saavan apua muilta Naton jäseniltä. 61 % heistä olisi valmis lähettämään suomalaisia sotilaita toiseen Nato-maahan. Vastanneet eivät olleet yhtä valmiita sotilaallisen avun lähettämiseen kuin aiemmin, siinä tilanteessa että apu tekisi Suomesta osapuolen. Reilu puolet vastanneista oli sitä mieltä, että rauha olisi parempi kuin sodan jatkaminen (Ukrainassa), vaikka rauha vaatisi raskaitakin myönnytyksiä. Onko mielenkiintoista nähdä, onko NATOpoll-kyselytutkimuksella mitään vaikutusta Suomen Natojuntan sotakiihkoon.
Sodan ja rauhan kysymyksiä ei pitäisi voida ratkaista markkinavetoisesti manipuloivilla kyselytutkimuksilla. Näissä kysymyksissä pitäisi tiedustella koko väestön mielipidettä puolueettomalla kansanäänestyksellä ja noudattaa sen tahtoa. Täytyy järjestää kansanäänestys, jossa päätetään, käytetäänkö maamme verorahoja asevarusteluun vai väestön hyvinvoinnin ja perusturvan kohentamiseen. Vaihtoehto 1: Verovaroja käytetään kiihtyvään asevarusteluun, joka alentaa sodan kynnystä, tukee kansainvälistä aseteollisuutta ja lisää eriarvoisuutta Suomessa. Vaihtoehto 2: Verovaroja käytetään väestömme hyvinvoinnin, perusturvan, tasa-arvon, koulutuksen ja kulttuuritarjonnan edistämiseen.
NATOpoll-tutkimushanke on Koneen säätiön rahoittama Helsingin yliopiston johtama tutkimus. Se toteutettiin Taloustutkimuksen internet-paneelissa. Eri kierroksilla vastaajia oli 2 900-1 700, lähde: Yle 24.4.2025.
