Ruotsin uusi mediatuki vastarinnan hiljentäjä
Eri organisaatiot ja järjestöt järjestävät Ruotsissa Naton ja DCA-sopimuksen vastaista toimintaa. Juuri tämän vuoksi sielläkin hallitus on varuillaan ja haluaa torjua työväenjärjestöjen asiasta julkaisemaa tiedo- tusta. Tämä kuva on 7.5.2022 Tukholmassa järjestetystä Naton vastai- sesta mielenosoituksesta (Kuva: Edgar Franco/Proletären).
Esa Salomaa, Kvisleby Ruotsi; Kansanääni, 3/24 23.6.2024
Kesän ensimmäisenä, kuumana päivänä istuskelin torilla ja kuuntelin Kommunistisen puolueen puheita yleisölle. Esille tuli ajankohtaisia tietoja Ukrainasta, Gazasta, taloudesta ja muista polttavista ajankohtaisista asioista. Kokouksen päätyttyä menin jututtamaan viimeisen puheen pitänyttä naishenkilöä. Kyselin häneltä uuden mediatuen merkitystä puolueelle.
Hän sanoi, ettei se muuta heidän lehtensä, Proletärenin, tilannetta juurikaan, vaikka vuoden tuki jäi saamatta. He saavat kuitenkin vielä toimintatukea siirtymäkauden aikana. Lehteä on pyöritetty lukijoiden ja kannattajien tuella ja tulee jatkossakin olemaan niin, mutta tilaushintoja on jouduttu nostamaan. Hän totesi, että jäsenmäärä on lisääntynyt ja nuoria on tullut jäseniksi.
Kysyin häneltä mediatuesta sen takia, että Ruotsin eduskunta päätti uudesta tuesta tälle vuodelle vasta keväällä. Siis pahasti myöhästyneenä. Oliko se jo merkki mahdollisista sisäisistä kiistoista hallituspuolueiden kesken? Aiemmin oli jo ollut kiivasta keskustelua uuden tuen merkityksestä. Hallitus oli uudella tuella tähdännyt paikallisen median tukemiseen. Kritiikki suuntautui lähinnä siihen, että tuesta riippuvat lehdet, varsinkin poliittiset ja uskonnolliset lehdet yhdessä erikoislehtien kanssa joutuisivat taloudellisiin vaikeuksiin. Seurauksena olisi ilman muuta, että tietyt äänet vaikenisivat yhteiskunnallisesta keskustelusta. Nykyisen politiikan myllerryksessä voi nähdä selvästi, että tämä voikin olla taustalla.
Menemättä tarkemmin itse tukiin, joita on useampi ja jakoon, niin voimme katsoa, mikä aiheuttaa kritiikkiä. Aikaisemmin riitti, että lehti sai tukea, jos se noudatti ”hyvää eettistä tapaa”. Tätä vaatimusta muutettiin. Tilalle laitettiin käsite ”demokratiakriteeri”. Ehdotuksessa sanotaan seuraavaa: ”Kriteeriä on muokattu niin, että julkaisutoiminta ei saa rikkoa demokraattista hallintotapaa vastaan sekä kunnioittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä tasa-arvoa ja yksityisen henkilön vapautta, eheyttä ja arvokkuutta.” (oma käännös)
Näin näemme, että suuntana täytyy olla jonkinlainen pyrkimys todella hiljentää rimpuilevat äänet yhteiskunnassa, sillä nykyinen demokratiakäsitys on kovasti hakuteillä, kun perustuslakia rikotaan ja hiljaisuudessa tehdään suuria päätöksiä, jotka vaikuttavat yhteiskunnan kaikilla aloilla. Jopa sodan vaara lisääntyy päivittäin. Ruotsin
Vasemmistopuolueen Leonidas Araktakis näkee tuessa hyvänä paikallisten lehtien tukemisen, mutta on tietoinen sen vaikutuksesta oman lehden kohtaloon. Hän ei pidä siitä, että esim Flamman, joka on ilmestynyt vuodesta 1906 voi joutua taloudellisiin vaikeuksiin. Lehti yrittää parhaillaan uusiutua. Suunta?
Ja kuinkas kävikään! Vasemmistolehdistä vain ETC sai tukea. Muut vasemmistolehdet saavat jälleen luottaa jäsentensä ja lukijoidensa tukeen. Valta on jälleen näyttänyt halunsa hiljentää työväen julkaisut. Aftonbladet ja Expressen jäivät myös ilman tukea. Oli hieman naurettavaa nähdä Bonnierin ja Scihbstedin valitukset lehtituen muotoutumisesta.
