Washingtonin heinäkuun Nato-kokous

Niin sanottu ”sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys” edellyttää valtioiden alistumista Yhdysvaltain tahtoon, edellyttää sen tukikohtia ja ydinaseita ympäri maapalloa. Sotilasliitto Naton tehtävänä on valvoa ja tarvittaessa aseellisesti ojentaa ”vallitsevaa kansainvälistä järjestystä” vastaan pullikoivia maita ja tahoja. (Kuva: Wikimedia Commons)

Matti Laitinen 13.7.2024

”Poliittisessa julistuksessaan Nato-maat toteavat, että Venäjä on edelleen kaikkein merkittävin ja suora uhka liittokunnan turvallisuudelle. Julkilausuman mukaan Venäjän aiheuttama uhka on myös pitkäkestoista. Nato-maat toteavat, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pirstonut rauhan ja vakauden Yhdysvaltain ja Euroopan välisellä alueella. Nato toteaa myös, että Venäjä on yksin vastuussa Ukrainan sodasta ja räikeästä kansainvälisen oikeuden rikkomisesta. 32 Nato-maata linjaa yhdessä, että Venäjän väärinkäytökset ja ihmisoikeusloukkaukset, sotarikokset sekä muut kansainvälisen oikeuden loukkaukset eivät saa jäädä rankaisematta”… (Lähde: Talouselämä 11.7.2024)

Mikä on Yhdysvaltojen, Naton ja EU:n oma rooli Ukrainan sodan osapuolina, sen ylläpitäjinä, rahoittajina ja aseistajina? Kuinka näiden tahojen sotilaalliset toimet turvaavat rauhaa vai lisäävätkö ne suursodan syttymisen uhkaa Euroopassa. Ukrainan sodan myötä Nato sai kaksi uutta sotilaallisesti merkittävää jäsenvaltiota. Lisäksi Yhdysvallat tunki sotilastukikohtiaan Suomen ja Ruotsin maaperälle. Gazan kansanmurha, josta Israel ja USA ovat vastuussa, ei aiheuta omantunnontuskia Nato-kenraaleille.

Nato korostaa, että se ei etsi vastakkainasettelua Venäjän kanssa eikä uhkaa sitä, vaikka sotilasliitto on laajentunut itään v. 1999-2024 jo 32 jäseniseksi Venäjän rajoja ympäröiväksi tukikohtien verkostoksi. Se sanoo olevansa edelleen valmis ylläpitämään viestintäkanavia Moskovan kanssa riskien vähentämiseksi ja eskaloinnin estämiseksi. Samaan aikaan Nato kuitenkin vastustaa Venäjän aggressiivisia toimia Natoa ja sen liittolaismaita vastaan. Siksi Nato aikoo oman selvityksensä mukaan seuraavaa huippukokousta varten uudistaa strategista (sodankäynnille hyödyllistä) lähestymistapaansa Venäjään.

Suomesta Naton maasodankäynnin johtokeskus Venäjää vastaan

Iltalehden mukaan: ”Naton tuore julkilausuma sinetöi myös sen, että Suomi saa Naton maavoimien alaesikunnan, jonne sijoitetaan Nato-upseereita. Maavoimien alaesikunnasta Suomi johtaa yhdessä Naton kanssa maasodankäyntiä Pohjois-Euroopan alueella. Suomeen tulee myös Naton eteentyönnettyjä FLF-maavoimajoukkoja. Suomen FLF-mallissa joukot eivät ole pysyvästi Suomessa, vaan ne maat, jotka kriisitilanteessa puolustaisivat Suomea, kiertävät säännöllisesti harjoittelemassa. Näin he oppivat Suomen olosuhteet ja ovat nopeasti valmiita tulemaan Suomeen, jos Venäjän uhka kasvaa.”

Kriisitilanteessa joukot voisivat olla pidempäänkin Suomessa

Iltalehden tietojen mukaan rotaatioperusteisesti kiertävät FLF-joukot tulisivat etenkin Yhdysvalloista, Britanniasta ja muista Pohjoismaista. Suomi ei pidä tarpeellisena eikä kustannustehokkaana, että Suomeen rakennettaisiin sotilaskaupunki kaikkine fasiliteetteineen palvelemaan 5 000 Nato-sotilasta, kuten  Liettuassa on toimittu. Esikuntapaketti eli Suomen siirtyminen Brussumin alaisuudesta Norfolkiin yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa hyväksytään ensi kevään puolustusministerikokouksessa.

Kiina ja Venäjä ovat muuttamassa läntistä kansainvälistä järjestystä

Yle uutisoi, että Naton julkilausuman mukaan Kiina mahdollistaa Venäjän sodan Ukrainassa, kaupankäynnillä ja kumppanuudella. Kiinaa kohtaan Naton asenne on koventunut. Venäjä ja Kiina yrittävät muuttaa yhdessä Yhdysvaltojen johtamaa kansainvälistä järjestystä. Nato kokee nämä kaksi valtiota liittokunnan systeemiseksi haastajaksi. Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys edellyttää valtioiden alistumista Yhdysvaltain tahtoon, edellyttää sen tukikohtia ja ydinaseita ympäri maapalloa. Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys määrittää, kuinka valta, luonnonvarat, maa-alueet, hyvinvointi, rikkaudet ja markkinat maailmassa jaetaan, koska se on sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys.

On varsin mielenkiintoista, että Yhdysvaltojen asemahdillaan johtama suuri demokraattinen Länsi myöntää vihdoinkin, että sen arvoihin perustuva maailmanjärjestys on muuttumassa/hajoamassa. Mitä mieltä ovat uudesta tulevasta maailmanjärjestyksestä ne 161 YK:n jäsenvaltiota, jotka eivät kuulu sotilasliitto Natoon? Entä BRICS+maat?

Kiina ärähti

Kiinan EU-edustuston mukaan Washingtonin julkilausuma on täynnä ”kylmän sodan mentaliteettia ja sotaisaa retoriikkaa”. Kiinaan liittyvä sisältö on sen mukaan täynnä ”valheita, lietsontaa ja mustamaalausta”.
”Kuten me kaikki tiedämme, Kiina ei ole Ukrainan kriisin luoja. Naton pitäisi lopettaa niin sanotun Kiinan-uhan paisuttelu sekä vastakkainasettelun ja kilpailun provosoiminen, ja tehtävä enemmän maailman rauhan ja vakauden edistämiseksi.” Kiina on kieltäytynyt tuomitsemasta Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan. Kiinan ja Venäjän strategiset suhteet ovat tiivistyneet sodan aikana entisestään. Kiina on kuitenkin pyrkinyt esiintymään konfliktissa neutraalina osapuolena. (Iltalehti 11.7.2024)

UPI:n tutkimusjohtaja Mikael Wigellin mukaan EU heräsi etenkin Kiinan nousuun liian myöhään: ”EU:ssa – ja myös Yhdysvalloissa – oltiin naiiveja Kiinan suhteen. Kuviteltiin, että kun Kiina vaurastuu, se kasvaa sisään liberaaliin järjestelmään. Ei myöskään nähty, kuinka Kiina hankki globaalissa etelässä itselleen paljon poliittista vaikutusvaltaa.” Länsimaissa valmistaudutaan nyt maailman kahtiajakoon Yhdysvaltain ja Kiinan johtamien liittoutumien ympärille. ”EU:lle kahtiajako voi olla vaikea paikka. Se saattaa joutua väliinputoajan paikalle, kun teknologiasta tulee yhä tärkeämpää suurvaltakilpailussa. Pahimmillaan EU saattaa kokea Itävallan kohtalon, eli siitä tulee entinen suurvalta, jossa on kiva käydä turistina.” (Kehitys 3/2023)

BRICS+ -maihin ei pitäisi suhtautua vähättelevästi

Upin vieraileva johtava asiantuntija vähätteli alkuviikosta televisiossa BRICS+ -maiden yhteistyöjärjestöä mm. siksi, ettei niillä yhteistä arvopohjaa kuten 32 Nato-maalla on. BRICS+ on globaalin etelän keino saada äänensä kuuluviin rikkaan pohjoisen (länsimaiden) johtamassa ja määrittelemässä maailmassa. Siihen ei pitäisi suhtautua vähätellen ja ylimielisesti. Itsensä ja muiden arvostaminen on rakentava arvo maailmassa.

BRICS-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) johtajat ilmoittivat 24.8.2023 kuuden uuden maan liittymisestä suurten ja väkirikkaiden nousevien talouksien järjestöön – BRICS-11, joka pyrkii muuttamaan vallitsevaa maailman talousjärjestystä. BRICS:in uusien jäsenmaiden Etiopian, Iranin, Saudi Arabian, Egyptin ja Yhdistyneiden Arabiemiraattien täysjäsenyys alkoi 1.1.2024.

Maailman suurimmat luonnonvarat ovat seuraavilla valtioilla: 1. Venäjä, 2. Yhdysvallat, 3. Saudi Arabia, 4. Kanada, 5. Iran, 6. Kiina, 7. Brasilia, 8. Australia, 9. Irak ja 10. Venezuela. Näistä maista viisi on BRICS+-maita ja yksi on lisäksi sen ehdokasjäsen. Irak ei myöskään sympatisoi maaperänsä tuhoajaa Usa:ta. Yhdysvalloilla ja sen sotilaallisten liittolaisten hallussa on maailman 46,7 % ydinasearsenaalista, 51,6 % ydinaseista on BRICS-maiden hallussa ja loput 1,7 % on Pakistanin ja Korean demokraattisen kansantasavallan hallussa. Sipri nosti v. 2023 vuosikirjassaan esiin, että nykytilanne herättää huolta ydinaseiden leviämisestä ja asevarustelun jatkumisesta maailmassa.

Kaakkois-Aasiassa useat valtiot ovat ilmaisseet v. 2024 halukkuutensa liittyä BRICS+järjestön jäseniksi. Näitä maita ovat mm. Thaimaa, Malesia, Indonesia, Laos ja Vietnam.

BRICS+ -maiden omat tavoitteet

BRICS:n huippukokoukset ovat viestittäneet perustamisesta lähtien yhteisöön kuuluvien maiden yhteisestä tyytymättömyydestä vallitsevaan kansainväliseen talousjärjestelmään. Vahvan talouskasvun lisäksi ryhmää yhdistävä tekijä on ollut tyytymättömyys Yhdysvaltain johtoasemaan kansainvälisessä yhteisössä. BRICS+ryhmän arvopohjana on se, että järjestön jäsenet pitävät tiukasti kiinni perinteisestä valtioiden oikeudesta päättää itse omista sisäisistä asioistaan.

BRICS+:in tavoitteena on muuttaa kansainvälisen järjestelmän hallintainstituutioita – YK:ta, Maailmanpankkia ja Kansainvälistä valuuttarahastoa – siten että kehittyvän maailman ääni olisi vahvemmin esillä niiden päätöksenteossa. Tavoitteena on perinteisten valtasuhteiden murtaminen. Noin 400 vuotta kestänyt Eurooppa-keskeinen maailmanjärjestys on päättymässä lähivuosikymmeninä. Politiikan ja talouden painopiste on palautumassa takaisin Aasiaan sekä siirtymässä pian myös Afrikkaan.

BRICS+-maat haluavat kyseenalaistaa USA:n johtaman ja sitä tukevien liittolaisten maailmanjärjestyksen ja ylivallan maailmassa. Ne eivät halua alistua enää ylikansallisten yhtiöiden raaka-ainelähteiksi, halvaksi työvoimaksi ja markkina-alueiksi. Ne haluaisivat korvata dollarin omalla reservivaluutallaan. Tällainen kehitysnäkymä huolestuttaa Yhdysvaltoja ja Euroopan unionia. BRICS:in laajentuminen koetaan vakavana uhkana lännen kapitalistien leirissä. Yhdysvallat ja Euroopan unioni tarvitsevat pysyäkseen elossa muun maailman raaka-ainelähteitä, tavaramarkkinoita ja työvoimaa. Sitä vastoin BRICS-maat kehittyvät itsenäisesti varsin hyvin ilman USA:ta ja Euroopan unioniakin.

Valtiot, jotka eivät toimi länsimaisen järjestyksen ja länsimaisten kapitalistien tahdon mukaan, ovat lännen hyvän kiintiöön sopimattomia lajikkeita. Länsimaiden demokratian ylistämisen tekopyhyys on pöyristyttävää. Länsimaisen liittoutuman verukkeelliset sotilaalliset vapauden ja demokratian laajentamisyritykset Afganistanissa, Irakissa, Libyassa ja Syyriassa johtivat vain miljoonien ihmisten kuolemaan. Tällainen teurastus ei huolestuta Nato-maiden valtiojohtoa, koska roistovaltioiden tapetut ihmiset eivät edustaneet tai puolustaneet länsimaista demokratiaa.