Suomen valtamedian uutisia vai pilalehden selailua?

Tällaisia Venäjään liittyviä ”uutisia” mediamme suoltaa päivittäin joka tuutista. Tahti kiihtyi ennennäkemättömälle tasolle helmikuun 2022 jälkeen, kun Venäjä aloitti erityisoperaation Ukrainassa. Propagandasota on ankaraa; pelottelun tavoitteena on saada ihmiset hyväksymään verovarojen ohjaaminen kansalaisten omien tarpeiden sijaan Ukrainan aseistamiseen sekä kiihtyvään asevarusteluun. (kuva: Heikki Männikkö)

Jonathan Widell 5.7.2024

On kuin jotakin pilalehteä lukisi, kun kansalaiselle kerrotaan, että Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Saramo suositteli kansanedustajilleen DCA-sopimuksen hyväksymistä. Mysteeri selvisi pian: totta se on. Uutinen on tosi. Sen taustoittamiseen riittää, kun muistaa, että Saramo on nyt lähtemässä eduskunnan tehtävistä Euroopan parlamenttiin – tosin minimiäänimäärällä, mikä voi tietysti jonkun mielessä herättää epäilyksiä, eikä vähiten Saramon itsensä, kuten uutisista sitten saimmekin lukea. Jos ei Saramo tätä itse ihmettelisi, joku voisi väittää muita ihmettelijöitä salaliittoteoreetikoiksi.

Euroopan parlamentista on sanottu, mitä siitä tarvitseekin sanoa. Typistetysti koko asia ilmenee juuri toveri Saramon tapauksesta. Unioni siirtyy oikealle, eikä vasemmisto ole kuin seinänkoristeena, mikä sekin asema täytyy tosin ansaita näillä DCA-myönteisillä lausunnoilla. Eikö Natostakin noussut vasemmiston piireissä isompi haloo, ja kaikki kai myöntävät, että DCA menee Suomen suvereniteetin ohi vielä rajummin?

Suomen suvereniteetti

Tuosta Suomen suvereniteetistakin on kaikki sanottu, mitä siitä pitääkin sanoa. Sekin on kuin seinäkukkanen. Asian pitäisi sitä paitsi olla selvä jo senkin perusteella, mitä Saramo itse siitä sanoi: ongelmia on ja plää plää plää ja Suomen turvallisuus plää plää plää.

Kuinka ollakaan ystävämme Pekka Toveri – uusia meppejä hänkin ja vielä samassa uraputkessa kuin Saramo eduskunnasta Euroopan parlamenttiin – kertoi lehdessä, että Suomi on jo sodassa Venäjän kanssa. Mikä yllätys! Olisi voinut tuonkin lukea Kansan äänestä jo viikkoja sitten. Tuohon voi kuitenkin samainen Kansan ääni tokaista, että kas kun uutinen ei ollutkaan se, että Venäjä on sodassa Suomen kanssa. Sen sijaan lykättiin kansan lärviin uutinen, että Suomi onkin sodassa Venäjän kanssa.

Huomionarvoista tässä on se, että koko Nato-vouhotus lähti siitä, että asialla oli kova kiire, koska käytännössä Venäjä oli kuulemma sodassa Suomen kanssa. Nyt pari vuotta myöhemmin lähin vahvistus tuolle on se, että Toveri muljauttaa tuon aseman juuri siten, että tottahan tämä varoitus oli, tosin sillä ratkaisevalla sivuvivahteella, että Suomi onkin nyt sodassa Venäjän kanssa.

Jäämeren sulaminen

Ja mikä pirun kiire asialla sitten oli noin laajemmassa mielessä? No se, että Jäämeri sulaa. Se merkitsee sitä, että Venäjä lisää aktiivisuuttaan arktisilla alueilla. Tämä on sitten aiheena siihen, että koko läntinen maailma on siinä samassa touhussa. Siihenhän tuo jo Trumpin taannoinen tarjous Tanskalle ostaa Grönlanti perustui. Tosin siinä vaiheessa suurin vihollinen oli Kiina – ihan kuin lännen suurin uhka Jäämerellä muka olisi Kiina, eikä siis Venäjä, kuten nyt avoimesti tunnustetaan.

Ja tämä on sitten aiheena siihen, että Suomessa järjestetään nyt sotaharjoituksia. Järjestetään nimenomaan tuolla pohjois-Kalotin alueella. Ja kun kuviot ovat näin isot, on turha kuvitella, että Suomella olisi ollut mitään sanansijaa omaan turvallisuuspolitiikkaansa missään vaiheessa.

Korona – salaliittoteoriako?

Ja jos tähän salaliittoteoriaa tosiaan haluaa mukaan, niin se löytyy koronasta. Joidenkin on vaikea myöntää, että koko homma oli täysin ylimitoitettu. Jonkinlaisen psykologisen puolustusmekanismin mukaisesti tuokin päivänselvä asia pitää kuitata äärioikeiston salaliittoteoriana.

Mutta jos lähdetään siitä, että kuviot ovat isot – ja ovat olleet joidenkin geopolitiikan pelureiden tiedossa ja vuosikymmeniä – ei mikään oikeastaan vaikuta liian vainoharhaiselta. Kun selvää siis oli, että Suomi ja myös Ruotsi oli saatava raahattua tähän geopolitiikan muutoksen nimenomaan Jäämeren alueella, mikäs sen parempi psykologinen operaatio sen alustukseksi kuin juuri tuo koronajuttu, jossa ihmiset pantiin tekemään juuri niin kuin käskettiin. Ja uskomaan juuri se, mikä määrättiin uskottavaksi. Ja samalla saatiin kartoitettua vastarinnan pesäkkeet, jota jatkavat nyt samaa vastarintaista linjaansa myös Venäjän suhteen.

Äärioikeisto – totta vai harhaa?

Ja toinen asia tässä psykologisessa operaatiossa on juuri tuo, että kaikki saadaan samoin näyttämään äärioikeiston salaliittoteorialta, kun joku uskaltaa huomauttaa jostakin. Vaikkapa maahanmuutosta. Tuo lasten puukottaminen Oulussa oli tietysti kuohuttava tapaus, jos kohta sekin tuntuu vasemmiston harjoittamalta kosiskelulta, kun uutisissa on saatu järjestään kuulla, miten lapset nykyään tappavat ikätovereitaan ja siinä sivussa myös aikuisia. Niin Suomessa kuin Ruotsissakin.

Ja mitä tuosta ilmiöstä sitten syytetään, kun äärioikeiston piikkiin sitä on paha saada? Ei ainakaan sitä, että koko järjestelmä on nyt mätä. Ja ne, jotka ovat sen mädättäjien etunenässä, syyttävät kaikkia muita.

Sanotaan nyt se, että ennen – eikä tässä tarvitse mennä paljonkaan ajassa taaksepäin – tällaisia tapauksia ei kerta kaikkiaan sattunut, puhumattakaan siitä, että niitä olisi alettu pitää normaalina. Vai onko joku eri mieltä?

Ja salaliittoteorioista viimeisenä mainittakoon, että yksi sellainen oli, että Suomesta tehtäisiin uuden normaalin mallimaa ja edelläkävijä. Jos avaa silmänsä, kuinka paljon tämä ”teoria” on muka mennyt vikaan? Paitsi ehkä sen verran, että Ruotsi taisi tässäkin selvitä Suomen edelle.

Arabikevään loppu

Ja arabikevät, josta Kansan ääni lausui ennustuksensa jo alkukeväästä, on nyt hiipumassa arabisyksyyn. Innostus alkaa laimeta. Montrealissa rukoilijoitakaan ei tahdo ilmestyä kuin pari kolme.

Ja näin kaikki jatkaa samaa rataa. Kansainvälinen rikostuomioistuinkin päätti tehdä itsensä hyödylliseksi käymällä nyt Venäjän entisen puolustusministerin Sergei Shoigun kimppuun. Netanjahusta ei ole tainnut sillä saralla tapahtua mitään. Mikä yllätys sekin! Eurooppa siirtyy voimalla oikealle, ja Israel – samoin kuin muuten Kreikka – on ollut Euroopan identiteetin kulmakivi.

Kreikkahan herätettiin henkiin Palestiinan tapaan piikiksi ottomaanivaltakunnan lihaan jo 1830-luvulla. Sen ensimmäinen kuningas tuli Baijerista. Järjestyksessä toinen kuningas, Yrjö I, olikin tanskalainen ylimys, ja hänen dynastiansa pysyi vallassa aina 1970-luvulle saakka, jolloin monarkia lakkautettiin. Sillä välin tämän suvun vesa prinssi Philip oli avioitunut Elisabetin kanssa, joten ihan kliiinisesti katsottuna nykyinen monarkki Charles III on Kreikan kuningashuonetta, joka puolestaan on Tanskan nykyisen kuningashuoneen yksi haara. Tätä narratiivi on täytynyt hieroskella raskaalla kädellä, jotta eri kansojen identiteetti ei kariudu.

Ja kauniin ystävyyden alku

Englannista muistetaan myös Boris Johnson (joka puolestaan oli turkkilaista alkuperää). Hänen yksi ajatuksensa oli luoda uusi Brittiläinen kansanyhteisö mallia 2.0. ja alkaa sen kokoaminen Baltian maista.

Tämä ei ihan onnistunut. Vai onnistuiko? Kuka on nyt Euroopan union ulkoministeri? Eikö Viron entinen pääministeri? Kuten Kansan äänessä muuten jo taannoin huomautettiin, Puola ei tähän leikkiin enää lähtenyt, vaikka jossakin tuohuttiin samassa hengessä myös Liettuan ja Puolan unionia vanhan rumiluksen henkiinherättämiseksi. No, eikös siinä samassa Puolan olisi pitänyt saada Vilna takaisin, jona Neuvostoliitto antoi Puolalle? Eikö tuo olisi romuttanut Liettuan maan tasalle, mikä ei voinut olla tarkoitus?

Englanti on kuitenkin saamassa jonkinlaisen kyhäelmän kokoon. Kuten mainittu, Lordi Jacob Rothschildt ei varmaan olisi pannut pahakseen, että Venäjää vastaan saadaan luja rintama, kun Venäjällä on himottavan isot öljyvarat, jotka vaivihkaa olivat jo jossakin välissä lordin kätösissä. Sitten tuli Putin.

Mitä opimme tänään?

Opimme tänään, että mesokoon nyt Suomi koko tympeän sielunsa kyllyydestä. Suomella ei kuitenkaan ole tässä enää mitään sanansijaa. Piirustukset ovat olleet valmiina jo vuosikymmenet, eivätkä ne kaikki ole pelkästään ilmaan huitomista. Tuo Jäämeren sulaminen on yksi parametri, jota ei olisi missään skenaariossa voinut jättää huomiotta.

Mutta eiköhän sekin nyt korjaannu, kun Suomi on Natossa. Sen myötä korjaantuu kaikki.

Tiesitkö muuten, että Nato-jäsenyyys on lisännyt Suomen turvallisuutta huomattavasti? Niin että mitäs se Pekka Toveri oikein hölöttää? Matkakuumetta kai.