Työehtojen ja sosiaaliturvan heikentämisen suuri linja jatkuu

Postin väki oli valveilla, kun työtekijät yritettiin siirtää heikomman sopimuksen piiriin ja vastaavaa sopimusten rikkomista yrittää nyt porvarihallitus. Silloin vastalauseena työnantajan röyhkeydelle PAU:n väki protestoi lakkotapahtumassa Ilmalan konttorilla 12.11.2019.

Kansan äänen toimitus (julk. Kansan ääni 6/2023)

Jo alkukesällä meillä oli tiedossa, että Orpon hallitus tulee iskemään köyhiä ja duunareita, mutta suurituloisiin ja sotamäärärahoihin ei kosketa. Tulevalle kaudelle hallitusneuvotteluissa esitettiin 6 miljardin leikkauksia, joista yli miljardi sosiaaliturvaan ja yli miljardi erilaisiin pienituloisten etuuksiin mm. asumistukeen ja työttömyys- turvaan. Näitä leikkauksia kutsuttiin sopeutustoimiksi. Silloin Orpo näytteli tietämätöntä kuullessaan, että hyvinvointialueilta puuttuu runsaat miljardi euroa.

Tavoitteena oli voimistaa Ay-liikkeen alasajoa. Keskusteluun nousivat tavoite kieltää poliittiset- ja tukilakot sakottamalla niihin osallistumisesta mm. yksittäistä työntekijää. Työttömyysturvan heikentämisen yhteydessä nousivat esille työttömyysturvan porrastus ja leikkaukset. Purra ilmoitti äskettäin, et- tä kuuden miljardin ”sopeutuksen” lisäksi, vielä tarvitaan 1–1,5 mil- jardia lisää sopeutuksia. Kansa äänesti vaaleissa persuja ja ääripor- vareita, mutta ei halunnut tällaista politiikkaa.

Porvarihallitukselta ei minkäänlaista vastaantuloa

Syksyn ja alkutalven kuluessa Ay-liike on tori- ja lakkotapahtumien voimalla muistuttanut, että äärioikeistolaisen hallituksen suunnitelmat työehtojen ja sosiaaliturvan heikennyksistä eivät tule onnistumaan. Perjantaina 8.12.2023 useat liitot ilmoittivat uusista lakoista, joilla ne tulevat vastustamaan hallituksen työelämään liittyviä hyvin kielteisiä lainsäädäntöhankkeita sekä lainsäädäntö ja sosiaaliturvan leikkauksia. Myöhemmin tähän vetoomukseen yhtyivät edelleen useat järjestöt.

Lakkopäivä torstai 14.12.2023 oli yleislakon kenraaliharjoitus

Hallitus sai todellisen muistutuksen kuolevaisuudestaan torstaina 14.12.2023, kun useat ammatilliset järjestöt osallistuivat toimiin hallituksen määräämiä heikennyksiä vastaan, jotka oli määrä toteuttaa torstaina 14.12.2023. Ammattijärjestöt pitivät loppuun saakka avoinna ovea, joiden kautta torstain lakko voitaisiin peruuttaa. Ehtona mm. SAK piti sitä, että hallituksen tulee avata neuvottelut palkansaajajärjestöjen kanssa, jossa käsitellään hallituksen suunnittelemia toimenpiteitä suunnitelluista työelämän muutoksista. SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan hallitus on itse aiheuttanut ”vaikeasti avattavan työmarkkinasolmun”, joka tulee saada avattua.

Liittojen suunnittelemien samanaikaisten toimien osalta Orpo tyytyi vaan sanomaan, että liittojen suunnittelemat työtaistelutoimet ovat kohtuuttoman kovia, kun otetaan huomioon Suomen taloudellinen tilanne. Orpo toistaa väitettään, että hallituksen toimilla Suomeen luodaan 100000 uutta työpaikkaa ja vahvistetaan julkista taloutta 1,5 miljardilla. Satonen uhkaa toteuttaa sopimuksilla perinteisesti sovitut asiat lainsäädännöllä.

Työtaistelutoimet iso protesti

SAK:n liittojen ohella lakko- ja toimintapäivän viettoon yhtyivät mm. STTK:n Pro ja Erto sekä mm. AKAVA:n insinööriliitto. Teollisuusliitto julisti torstain lakon 455 toimipaikalle, joiden piirissä lakkoon osallistui n. 40000 työntekijää. Pro:n listalla oli n. 200 teollisuuden yritystä eri puolilla maata. PRO:n puheenjohtaja Jorma Malinen ilmoitti tiedotteessaan, että ”Pro ei tule hyväksymään hallituksen mittavia heikennyksiä suomalaisten työntekijöiden asemaan. Puolustamme toimihenkilöiden työehtoja ja toimeentuloa. Koska hallitus jatkaa yksipuolista saneluaan, me jatkamme ja laajennamme lakkoja”. JHL:n lakko pysäytti mm. Helsingin seudun lähijunat, raitiovaunuliikenteen, Metron ja lähes kokonaan bussiliikenteen. Kaikkiaan lakkoon osallistui koko maassa noin 100000 henkeä

Porvarihallituksella röyhkeät tavoitteet

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pahoitteli asiaa ja muistutti, että näihin toimiin ei ole ryhdytty kevyin perustein. Syynä on se, että hallitus uhkaa palkansaajia, eläkeläisiä, työttömiä ym. isoilla leikkauksilla ja lakisääteisillä muutoksilla, joilla ratkaisevasti heikennetään kansalaisten asemaa ja jotka ovat myös ristiriidassa maamme lainsäädännön kanssa. Elorannan mukaan nyt jo toteutettavat leikkaukset merkitsevät satojen eurojen menetyksiä irtisanotuille, osa-aikatyön tekijöille, lomautetuille ym. Hallituksen tavoitteena on rajoittaa lakko-oikeutta ja heikentää tällä tavalla porvarihallitukseen kohdistuvaa vastarintaa. Hallitus uhkaa romuttaa nykyisen sopimusjärjestelmän, ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja irtisanomissuojan. Nämä ovat sellaisia työmarkkinapolitiikkaan liittyviä työnantajien vaatimuksia, joita SAK ei voi ohittaa.

”Suomen malli” hiertää kengässä

Kuten todettiin lakkopäivän välttämiseksi ja neuvotteluyhteyteen hallituksen kanssa ei päästy hallituksen jääräpäisyyden vuoksi. Työnantajien tavoitteena on ollut toteuttaa ns. ”Suomen malli”, joka kirjattaisiin lakiin. Tätä Suomen mallia toteutettiin jo aiemmissa neuvotteluissa. Sillä ei vielä rikottu sopimusvapautta, koska sitä ei ollut vielä kirjattu lakiin. Hallituksen tavoitteena on, että Suomen vientialat määräisivät palkankorotukset kaikilla aloilla. Tämä kansainvälisen työjärjestön ILO:n vastainen päätös kirjattaisiin lakiin. Kiellettäisiin kaikki sopimukset, joissa sovittaisiin tätä suuremmista korotuksista. Tällä rikottaisiin sopimusvapautta, koska silloin jälkeenjääneet alat eivät voisi milloinkaan korjata jälkeenjääneisyyttään. Esimerkiksi monien yhteiskunnallisten alojen puolella (Opettajat) ei välttämättä tapahdu palkkaliukumia ja matalapalkkaisten opettajien olisi mahdotonta korjata asemaansa. Sama koskee mm. terveydenhoitoaloja, jotka ovat pitkään pyrkineet korjaamaan palkkojen osalta jälkeenjääneisyyttään.