Euroopalle tarpeeton sota

Matti Laitinen 15.6.2023

Minusta Venäjän hyökkäys 24.2.2022 Ukrainaan ei ollut järkevä ja loppuun saakka pohdittu toimenpide. Yhdysvallat liittolaisineen on toiminut Venäjän vastapuolena tässä geopoliittisessa sijaissodassa. Se on tehnyt mediassa kaikkensa kääntääkseen tapahtuneen itselleen ja liittolaisilleen hyödyksi. Jättivelkainen USA on rahoittanut velkarahalla Ukrainan aseistamisen ja pitänyt pystyssä v. 2014 maan surkeaa taloutta. Lisäksi EU ja sen jäsenmaat ovat suoneet Ukrainalle noin 72 miljardin euron edestä taloudellista ja sotilaallista tukea. Ukrainassa sotii lisäksi Venäjän ja Ukrainan riveissä kymmeniä tuhansia palkkasotilaita. USA on hyödyntänyt Ukrainan sotaa jo nyt Naton laajentamisessa. Suomi on sotilasliiton uusin jäsen. Ruotsi odottaa omaa vuoroaan. Toivelistalla ovat vielä lännen vapaan markkinatalousmallin vieminen itään ja Venäjän sotilaallinen kesyttäminen. Kiinan pysyvä YK-edustaja Zhang Jun painotti 17.2.2022 YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa: ”Naton jatkuva laajentuminen kylmän sodan jälkeen on vastaan nykypäivän trendiä, jota määrittää yhteisen turvallisuuden ylläpitäminen.”

On eri asia tuomita venäjän hyökkäys ukrainaan, kuin antaa sinne aseapua

”Euroopasta katsottuna voisi näyttää siltä, että koko maailma on asettunut Venäjää vastaan. Käytännössä kuitenkin suuri osa globaalia etelää haluaa pysyä konfliktissa puolueettomana… Etelässä nähdään, että kyseessä on vain yksi kaukana oleva sota, jolla ei ole suurta merkitystä”. (Nic Marsh Oslon rauhantutkimus-instituutti). Hänen mukaansa sodan aiheuttamat ruoan ja energian hintojen nousut nostattivat mielenosoituksia keskituloisissa maissa. Latinalaisessa Amerikassa lähes kaikki maat ovat tuominneet Venäjän toimet YK:ssa paitsi Bolivia, Kuuba, El Salvador ja Venezuela. Maanosan valtiot eivät ole osallistuneet pakotteisiin ja Ukrainan aseapuun. Brasilian nykyinen presidentti ei ole myöskään julkisesti tuominnut Venäjää. Aasiassa Venäjän suuntaan kallistuneita valtioita ovat Myanmar, Laos ja Vietnam. Pakistan, Laos ja Pakistan äänestivät tyhjää YK:n yleiskokouksessa. Intia on vahvistanut suhteitaan Venäjään ja ostaa sieltä kaasua ja öljyä. Afrikassa Kiinalla on kasvava merkitys maanosan turvallisuuskysymyksissä. Angolalla, Mosambikilla ja Namibialla on edelleen hyvät yhteydet Venäjään. Vaikka suurin osa YK:n 190 jäsenvaltioista osoittaa myötätuntoa Ukrainalle, vain harva haluaa osallistua Venäjän vastaisiin pakotteisiin.

Ukrainalle aseapua antaneet maat

Aseapua ovat antaneet: Alankomaat, Australia, Belgia, Bulgaria, Espanja, Etelä-Korea, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Turkki, Uusi-Seelanti, Viro, Yhdysvallat. (Lähde: Kiel Institute for the World Economy, IfW) Valtaosa näistä maista on Nato-maita tai USA:n sotilaallisia liittolaisia. Ukraina on vastaanottanut suorana aseapuna ja asehankintoihin myönnettynä rahoituksena kaikkiaan n. 40 miljardia euroa. IfW:n joulukuun alussa 2022 julkaisemien laskelmien mukaan summa on 7,5 kertaa suurempi kuin Ukrainan puolustusbudjetti. Tarkasteltaessa maaluetteloa ymmärtää selkeästi sen, että Ukrainassa käydään sijaissotaa, jonka osapuolina toimivat Venäjä vastaan USA ja sen sotilaalliset liittolaiset. Kun NatoUnionin aseellinen tuki Ukrainalle loppuu, sotakin loppuu nopeasti.

Sota, joka surmaa valikoiden

Kansainvälisen ja suomalaisen median mukaan tässä tarpeettomassa sodassa kaikki venäläisten droonit ja ohjukset ammutaan järjestään alas. Venäläisten tykistökeskitykset eivät tapa ukrainalaisia sotilaita. Lähinnä siis venäläisiä sotilaita ja ukrainalaisia siviilejä kuolee tai haavoittuu tässä sodassa. Maakaasuputket räjähtelevät itsestään Itämerellä. Voimalapadot murtuvat omasta tahdostaan. Ohjukset harhautuvat Puolan maaperälle. Droneparvi lentää kuin varpusparvi Kremliin. Kukaan ei ota vastuusta tapahtuneista. Yli neljä miljoona ukrainalaista on paennut lähimaihin pakoon sotaa, kurjuutta ja sotapalvelua.

Ukrainan yli viikko sitten alkanut salainen suurhyökkäys Itä-Ukrainassa on edennyt menestyksellisesti jopa kuusi kilometriä. Suomalaiset miinanraivauspanssarit on räjäytetty tuusan nuuskaksi. CNN:n mukaan Ukraina olisi menettänyt yllättäen raskasta kalustoa ja sotilaita kohdattuaan odotettua ankarampaa venäläisvastarintaa ensimmäisissä vastahyökkäyksissä. Presidentti Zelenskyin ulkomaisen aseavun nälkä on silti yhä pohjaton. Arviot Ukrainan sodan lopputuloksesta ovat maailmalla yhä ristiriitaisempia.

Sota, jossa todelliset tappo- ja tappiotilastot salataan

YK:n (OHCHR) arvion mukaan Ukrainan sodassa oli kaatunut 24.2.2022-7.5.2023 yhteensä 23 606 siviilihenkilöä. Näistä kuolleita oli 8 791 ja vammautuneita 14 815. USA:n sotilastiedustelutoimiston (DIA) arvion mukaan venäläisiä sotilaita on kaatunut sodassa 189 000 – 223 00, joista kuolleita on kertynyt 35 500 – 43 000. Ukrainan vastaavat luvut ovat 124 500 – 131 00 ja 15 500 – 17 500. Uutistoimisto Reutersin mukaan sodassa on haavoittunut ja menehtynyt tähän mennessä yhteensä 354 000 ukrainalaista ja venäläistä sotilasta. Kanadan hallituksen mukaan vähintään 140 000 venäläistä sotilasta on haavoittunut tai kuollut samana ajanjaksona Ukrainassa. Ukrainan viranomaiset eivät ole paljastaneet mediassa omien kaatuneidensa määrää. Ukrainan sodassa kansallisten armeijoiden ja palkka-armeijoiden kaatuneiden sotilaiden todellista määrää ei löydy mistään luotettavista ja luettavissa olevista tilastoista.

Yhdysvallat on Ukrainan sodan suurin rahoittaja

”Ylivoimaisesti eniten Ukrainaa on aseistanut Yhdysvallat – uusin apupaketti nostaa summan yli 24 miljardiin euroon. Ilman amerikkalaisia Ukraina ei olisi kauaa pysynyt pystyssä”. (Yle 23.12.2022) Toukokuun lopulla 2023 Yhdysvallat oli toimittanut Ukrainaan 38 miljardin dollarin edestä aseita ja varusteita, joista suurin osa oli peräisin maan asevarastoista. Summa ylittää kesäkuussa 40 miljardin dollarin. Samaan aikaan Yhdysvallat on kasvattanut asevoimiensa läsnäoloa Euroopassa 20 000 sotilaalla, mikä on nostanut kokonaismäärän 100 000 sotilaaseen. Sota on oiva keino päivittää vanhentunut asekanta ja testata uusia joukkotuhoaseita.

Minskin sopimus

Vuosina 2014 ja 2015 solmituilla Minskin sopimuksilla (Minsk 1 ja Minsk 2) pyrittiin takaamaan tulitauko Ukrainan hallituksen ja Itä-Ukrainan kansantasavaltojen kanssa. YK:n turvallisuusneuvosto tunnusti ja tuki sopimuskokonaisuutta. Eurooppalaisten valtioiden, kansakuntien ja ihmisten ja niiden keskinäisen rauhan kannalta olisi ollut tärkeää, että Minskin sopimus olisi toteutunut. Saksan entinen liittokansleri Angela Merkel totesi 7.12.2022 Die Zeit -lehdelle: ”Minskin sopimuksella oli tarkoitus vain ostaa aikaa Ukrainalle varustautua”.

MINSK 2 -sopimuksen ydin. 1) Mittava ja välitön tulitauko, 2) Raskaan sotakaluston vetäytyminen puolin ja toisin, 3) Etyjin suorittama ja vahvistama valvonta, 4) Aloitetaan keskustelu Donetskin ja Luhanskin väliaikaisesta itsehallinnosta ja niiden erityisaseman tunnustaminen, 5) Sotatoimiin osallistuneiden armahtaminen, 6) Vankien vaihto, 7) Humanitaarisen avun antaminen, 8) Sosioekonomisten etujen palauttaminen, eläkkeet mukaan lukien, 9) Valtion rajojen valvonnan ja kontrollin palauttaminen täysimittaisesti Ukrainalle, 10) Kaikkien ulkomaisten joukkojen, kaluston ja palkkasotureiden vetäytyminen pois Ukrainasta, 11) Ukrainan perustuslakiuudistus ja hallinnon hajauttaminen, Donetsk ja Luhansk mainittuna erikseen, 12) Donetskissa ja Luhanskissa järjestettävä vaalit alueen edustajien ehdoilla ja 13) Venäjän, Ukrainan ja Etyjin kolmenvälistä yhteistyötä tehostetaan (Lähde: Iltalehti 11.2.2022)

Lopuksi

Suomen valtiojohto vei maamme sotimaan Naton johtamaan Afganistanin sisällissotaan päästäkseen Natoon. Se solmi Naton kanssa isäntämaasopimuksen. Se kiihdytti asevarustelua ostamalla Nato-hävittäjiä. Se jätti jäsenhakemuksen sotilasliitto Natoon. Se kylvi Venäjän hyökättyä Ukrainaan median kautta väestön mieliin optimismiharhan sotilasliitto Natosta, jonka kyseenalaistaminen julkisessa mediassa on estetty tehokkaasti. Minusta Suomen valtion olisi pitänyt pysytellä Ukrainan sodasta huolimatta suurvaltojen eturistiriitojen ja sotilaallisten selkkauksien ulkopuolella. Maamme ei olisi pitänyt liittyä oman tilanteensa pahentamiseksi koskaan Yhdysvaltojen johtamaan sotilasliitto Natoon. Nato-Suomessa pienituloisten hyvinvointi ja perusturva ovat toissijaisia suhteessa asevarusteluun ja Naton toiminnan rahoittamiseen.