Valko-Venäjän vaalit 2024 – Vaalitulokset ja niiden tarkastelua 110-jäsenisen parlamentin osalta
Kuvassa Valko-Venäjän kansalliskirjasto (Tiedon Timantti), joka on hyvin edustava laitos ja osaltaan osoittaa maan kulttuurellisen ja taloudellisen kehityksen tason. (Kuva ja kuvateksti: Heikki Männikkö)
Toimitti 3.3.2024 Jaakko Ahvola
Vaalitulokset ja niiden tarkastelua 110-jäsenisen parlamentin osalta:
Sitoutumattomat 40 paikkaa, vähennystä 49 paikkaa edellisiin vaaleihin nähden.
Valko-Venäjän kommunistinen puolue 7 paikkaa, vähennystä 4 paikkaa.
Työn ja tasa-arvon tasavaltalainen puolue 8 paikkaa, lisäystä 2 paikkaa.
Liberaalidemokraattinen puolue 4 paikkaa, lisäystä 3 paikkaa.
Belaja Rus 51 paikkaa, uusi puolue.
Ääniä annettiin kaikkiaan 6 912 221 kappaletta. Äänestysprosentti oli 73,09.
Päällisin puolin katsottuna muutokset edellisiin vaaleihin 2019 nähden olivat huomattavia. Tämä johtuu ennen kaikkea vaaleihin rekisteröityjen puolueiden määrän vähenemisestä ja hiljattain perustetun uuden Belaja Rus-puolueen mukaan tulemisesta.
Muutokset eivät muuta kuitenkaan hallituksen ja parlamentin poliittisia linjoja oleellisesti aiempaan verrattuna. Yhteneväisyys esimerkiksi presidentinhallinnon linjausten kanssa pysynee ennallaan.
Sitoutumattomista näyttää suuri osa siirtyneen Belaja Rus-puolueen kannattajiksi. Puoluetta on luonnehdittu kansallismieliseksi, eurooppavastaiseksi ja esimerkiksi maatalouspolitiikkaan painottuneeksi. Oikeistopopulistinen liberaalidemokraattinen puolue ja sosialidemokraattiseksi sanottu tasavaltalaispuolue lisäsivät edustajamääriänsä. Edellinen jopa nelinkertaiseksi yhdestä neljään ja jälkimmäinen kuudesta kahdeksaan.
Kommunistien tlanne
Valko-Venäjän kommunistiselle puolueelle vaalit olivat selvästi tappiolliset. Edustajamäärän väheneminen yhdestätoista seitsemään antaa pohtimisen aihetta pääsihteeri Aleksei Sokolille, keskuskomitealle ja puolueaktiiveille. Ehkä jo lähiaikoina voidaan puolueen sivuilta lukea arvioita tappion syistä. Edellisten vaalien aikana kommunistit olivat kannatuksen nousuvaiheessa. Vuosia aiemmin taas oli esimerkiksi vaalikausi, jolloin edustajia oli parlamentissa vain kolme.
Kommunistinen puolue oli aktiivisesti mukana vuoden 2020 presidentinvaalikampanjassa. Lukashenkaa tukeneeseen laajaan kansanrintamaan kuuluivat kommunistien lisäksi mm. edellämainitut kaksi pienempää puoluetta, kommunistinen nuorisoliitto, nuorisojärjestöjen keskusliitto, ammattiliittoja, veteraanijärjestöjä, kansainvälisen yhteistyön yhdistyksiä jne. Näissä vaaleissa Lukashenka sai 80,10, länsimielisen opposition ehdokas Tshihanouskaja 10,12 ja muut ehdokkaat yhteensaä alle 10 % äänistä.
Puolueella on ollut hyvät ja asialliset suhteet presidenttin. Jopa niinkin läheiset, että Lukashenka on vuosittain Lokakuun vallankumouksen muistopäivänä lähettänyt tervehdyksensä kommunistiselle puolueelle. Pari vuotta sitten hän totesi muistopäivän tekstissään, että ensimmäinen todellinen valkovenäläinen valtio oli syntynyt Lokakuun vallankumouksen seurauksena.
Hallitus
Valko-Venäjällä hallituksen eli ministerineuvoston nimittää presidentti. Pääministerin nimitykseen tarvitaan lisäksi parlamentin suostumus. Vuodesta 2020 asti pääministerinä on toiminut Raman Haloutshanka.
Toimittanut Jaakko Ahvola
Kuva Valko-Venäjän pienestä Smorgonin kaupungista. Kaupungin keskustassa kirkko ja Lenin elävät sulassa sovussa. Kaupungissa löytyy kartano, jossa merkittävä säveltäjä ja poliitikko Oginski sävelsi mm. ”Oginskin poloneesin”. Kaupungissa löytyy paljon historiaa, elinkeinoelämää ja kulttuuria, mm. merkittävä maidon ja maitotuotteiden tuotantoon ja kehitykseen erikoistunut osuustoimintatila. Kaupunki edustaa hyvin Valko-Venäjän kehitystä. Kun meillä kuvitellaan, että Valko-Venäjä on taloudellisessa ja kulttuurillisessa mielessä kehittymätöntä aluetta, niin siellä kannattaa käydä ja tutustua. Venäläinen aforismi sanoo, että ”on parempi nähdä kerran, kuin kuulla 100 kertaa”. (Kuva ja kuvateksti: Heikki Männikkö)
