Nato-Suomi
Matti Laitinen 25.4.2024
Dallasin Mäkelänkatua pitkin huhtikuun lopun lumisohjossa kohti Hakaniementoria. Mielessäni velloi. Elämä Suomessa muistutti solmuun solmitussa kortsussa uiskentelua. Henkinen ilmapiiri on umpioitu militarismiin ja suvaitsemattomuuteen. Häikäilemätön sinimustahallitus käyttäytyy mediassa ylimielisesti. Se yrittää parhaansa mukaan survoa maamme pienituloisen väestön lysyyn saksimalla perusturvasta, koulutuksesta ja kulttuurista. Osoittaakseen olevansa tosissaan häikäilemätön valtionvarainministeri vaatii äskettäin 3 000 miljoonan euron lisäleikkauksia ja -säästöjä kulttuuriin, koulutukseen, perusturvaan, eläkkeisiin ja toimeentuloon.
Suomi on muuttunut vuosien 2001-2024 kuluessa rauhanturvan ja sovittelun suurvallasta uhoilevaksi, militaristiseksi pikkuvaltioksi. Valtiojohtomme ei pysyttäydy enää suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella. Washingtonissa koodattuun algoritmiin perustuva tekoäly ohjaa ja valvoo Suomen valtiojohtoa.
Operaatio Afganistan
Suomi osallistui Afganistanin sisällissotaan v. 2001-2021 noin 2 500 sotilaan ja 140 siviilikriisinhallinnan asiantuntijan sekä 398 miljoonan euron voimin. Suomi toimi Naton johdolla Afganistanissa sotilaallisessa- ja siviilikriisinhallinnassa sekä alueellisessa jälleenrakentamisessa. Tässä 1 000 miljardia dollaria maksaneessa humanitaarisessa invaasiossa kuoli 200 000 ihmistä.
Virallisesti Suomen toiminnan päämääränä oli Afganistanin vakauttaminen ja tukeminen kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden vahvistamiseksi sekä erityisesti naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien edistämiseksi. Ulkopoliittisen Instituutin raportin mukaan Suomen osallistumista ohjasivat kuitenkin ensisijaisesti tahto ylläpitää ja vahvistaa ulko- ja turvallisuuspoliittisia suhteita Yhdysvaltoihin ja muihin kansainvälisiin kumppaneihin sekä pyrkimys syventää Nato-yhteistyötä. Suomen presidentit vuosina 2001-2024 ymmärsivät maamme armeijan ylipäälliköinä yskän. Nykyinen natopresidentti hehkuttaa: ”Sen parempi meille, mitä enemmän Yhdysvallat varastoi sotamateriaalia Suomeen.” Kenelle meille?
Nato-prosessin loppuunsaattaminen
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Naton Afganistanissa v. 2001-2021 tapahtunutta Yhdysvaltojen suhteita vahvistavaa sotaelämän työharjoittelujaksoa v. 2001-2021 seurasivat Isäntämaa-sopimus Naton kanssa syksyllä 2014, F-35 hävittäjähanke v. 2021 ja hakeutuminen ensin jäseneksi sotilasliitto Natoon toukokuussa 2022 ja sitten liittyminen Natoon 4.4.2023 sekä samalla suhteiden katkaisu Venäjään. Ukrainan sotaan vetoaminen, presidentin lupaaman Nato-kansanäänestyksen korvaaminen kyselytutkimuksella ja Venäjällä pelottelu Ylen kanavilla ja sosiaalisessa mediassa olivat vain verukkeita ja tehokkaita digitaalisen manipulaation välineitä maamme sotilasliitto Natoon liittämisessä. Huijatuksi tuleminen aiheuttaa monelle ihmiselle häpeäntunnetta.
DCA-sopimuksen voimaanastumisen myötä Suomi on osa Yhdysvaltain sotilastukikohtien saaristoa. Tämä vapaaehtoinen asevarustelu- ja miehityssopimus merkitsee käytännössä mm. tukikohtien muodossa alueluovutuksia Suomesta Yhdysvalloille ja ”USA:n joukkojen” pysyvää oleskelua maassamme.
Kun asevarustelu syrjäytti perusturvan
Kun Suomen perustuslaillinen ja täysivaltainen tasavalta lakkautettiin, asevarustelu syrjäytti perusturvan. Valtion talous alkoi vyöryä asevarustelu edellä. Pienituloisten ihmisten hyvinvointi ja perusturva ovat jääneet toisarvoisiksi sivuseikoiksi asevarusteluun nähden. Suomen verovaroista kustannettavat sotilasmenot suhteessa bkt:hen ovat nousseet v. 2020-2024 roimasti. Ne ovat nykyisin jo 6,2 miljardia euroa (2,3 % bkt:sta). Sotilasmenot kasvavat yhä tulevina vuosina Marinin hallituksen v. 2021 lopulla päättämän hävittäjähankinnan vuoksi. Hävittäjähankinta tulee maksamaan Suomelle vähintään 5,8 miljardia euroa v. 2024 – 2027. Suomen F35-hävittäjähankinnan kokonaiskustannukset kohoavat nykyarvion mukaan 43 miljardiin euroon. Lisäksi Ukrainaa on aseistettu tähän mennessä 1,6 miljardilla eurolla.
Jos joku ei ole vielä tajunnut, mitä oikeistolainen ja militaristinen yhteiskuntapolitiikka tarkoittaa, niin juuri tätä se on – sinimustaa kyynisyyttä. Vahva ja välittävä, sinimusta Suomi välittää vain vahvoista ja varakkaista. Se on kiinnostunut näiden natosuomalaisten elintason ja ostovoiman parantamisesta sekä näitä edustavien tulevien sukupolvien palveluiden turvaamisesta.
