Kuka julisti nuijasodan 2.0? Eli: Hesari – maailman nuijin laatulehti?

Oikeusvaltio ja sääntöpohjainen maailmanjärjestys ovat hokemia, joita jankutetaan kyllästymiseen saakka valtamediassa ja poliitikkojen puheissa. EU-mallinen ”demokraattinen oikeusvaltio” näytti todelliset kasvonsa Romaniassa, missä vaalien ennakkosuosikki Călin Georgescu (kuvassa vas.) suljettiin tylysti vaalien ulkopuolelle. Syynä tähän likaiseen operaatioon pidetään yleisesti sitä, että Romania on Nato-EU:lle sotilaallisesti ja maantieteellisesti liian tärkeä mahdollisessa tulevassa Ukrainan operaatiossa, jotta voitaisiin sallia ”Venäjä-mielisen” ehdokkaan nousu presidentiksi. (kuva: Wikimedia Commons)

Jonathan Widell, Montreal, Kanada 23.4.2025

Kansan äänen aika ei mitenkään riitä Hesarin toilailujen seuraamiseen, mutta tässä pieni otos viimeisimmistä. Tarkoitus on osoittaa, että Hesari on maailman ”laatulehdistä” nuijin.

Esimerkiksi tämä viimeisin uutinen siitä, että nyt Suomen eliitti on huolissaan ”oikeusvaltiosta” Suomessa ja rupeaa sitä ”vahvistamaan”. Syynä tähän on varmasti Hesarin oma kirjoittelu siitä, että Trump rusikoi oikeusvaltiota Yhdysvalloissa.

Ensinnäkin, ennen kuin näihin pelleilyihin Hesarin kanssa ryhdytään, on hyvä täsmentää, mikä on oikeusvaltio. Se ei ole yhteiskunnan malli, jonka Hesari kaikkitietävyydessään ja omahyväisyydessään määrää. Se on sellainen malli, jossa jokaista kohdellaan esimerkiksi oikeuden edessä tasapuolisesti aina ”päättäjiämme” myöten. Kaikki lait ovat vakaita ja kaikkien tiedossa ja – demokratian periaatteiden mukaisesti, jos joku vielä sellaisia jaksaa muistaa – kansan itsensä hyväksymiä. Kaikkia kohdellaan tasapuolisesti myös – jopa – poliittiseen mielipiteeseen katsomatta.

Tähdenettäköön tätä yksinkertaista (mukamas) näkökohtaa. Jokaista kohdellaan tasapuolisesti oikeudessa myös hänen poliittisista mielipiteistään huolimatta.

Ja tämänhän Hesari on itse jo vahingossa todennut olevan täysin järjetön vaatimus. Ilkamoihan se itse vähän aikaa sitten sillä, että Marine Le Pen pantiin presidenttipelistä ulos oikeudessa. Oliko Hesarin ilkamointiin syynä se, että rikos oli niin kamalan kammottava? No ei tietenkään, vaan ilkamointiin oli syynä se, että näin pannaan kaikkien sellaisten kataluksien kuin Salvinin ja muiden Venäjän hännystelijöiden suut suppuun. Mahtaako Hesari itse edes tietää, mistä oikeudenkäynnissä oli kyse?

Ja mitä kaikkien tasavertaisuuden lain edessä tulee, niin tästähän ei nimenomaan ole kyse. Muistamme, että Christine Lagarde, nykyään EKP:n pomo ja aikoinaan Ranskan valtiovarainministeri, jäi kiinni siitä, että hän näytti vastaanpanematta lapiovan 400 miljoonaa euroa suosikilleen valtion varoista suurempia estelemättä. Se, että Lagarde ei saanut tästä tuomiota, luettiin sen syyksi, että hän on niin tärkeä. Siis tässä on aivan nimenomaisesti todettu, että samalla mitalla ei voi ihmisiä missään nimessä mitata, sillä tärkeät ihmiset saavat lepsumman kohtelun. Ja ne jotka ovat vähemmän tärkeitä, ja suorastaan turmiollisia näille edellisille, saavat sitten sitäkin kovemman tuomion, kuten nyt kävi Le Penin tapauksessa.

Ja näin Hesari hölmöyksissään sitten jatkaa samaa linjaa. Se on kovasti huolissaan siitä, että jokin Unkarin Fideszin tai Puolan Lain ja oikeuden tapainen ilmiö tapahtuisi Suomessa. Siis näiden, joiden oletetaan nimenomaisesti olevan oikeusvaltiota vastaan.

Suomen oikeusvaltion kukkasia

Tässä on koetettava ymmärtää Hesarin kanta. Otetaan vähän pakkia. Oikeusvaltiossa oikeus soveltaa lakia, jonka kansan edustajat (sananmukaisessa merkityksessä) ovat säätäneet. Mutta tästähän ei Euro-Suomessa missään nimessä ole kyse. Ja Fideszinkin helmasynti on se, että se on poikennut EU:n linjasta ja tohtinut toteuttaa linjaa, Venäjän-myönteisyys mukaan luettuna, jota sen oma kansa äänestikin sen toteuttamaan.

Eikä tässä tarvitse syvellisemmin puuttua Suomen ”oikeusvaltion” pelleilyihin. Otetaan nyt noista kansan muka säätämistä päätöksistä se, että – taas kerran tämän puheeksi ottaaksemme – Suomi vietiin Natoon gallupin perusteella. Hei haloo! Huomaako tässä joku sellaisen asian kuin proseduraalisen virheen? Ja vaikka tämä koko homma vietiin runnoen läpi johonkin kamalaan hätätilaan perustuen, Niinistö vielä lupasi odottaa eduskuntavaalien yli, ennen kuin allekirjoittaisi Nato-hakemuksen. Nyt hän kävi siinä välissä Yhdysvaltain kestittävänä ja häntä kierrätettiin USA:n laivastotukikohtdasta ja sitten pyörsi puheensa ja allekirjoitti hakemuksen ennen eduskuntavaaleja. Eihän kansaan voi näin tärkeissä asioissa luottaa. Kansahan on kaikkeen siihen syyllinen, mikä Suomessa nykyään menee pieleen.

Puhumattakaan sitten noista pankkien konsteista. Mitä väliä on sillä, onko kukaan oikeuden edessä tasavertainen, kun pankit pistelevät syitä esittämättä ihmisten pankkitilejä kiinni ja välittävät sitten tiedot Suomen keskusrikospoliisille? Tässähän ollaan hyvin pian siinä tilanteessa, että on aivan sama, onko Suomessa kiven sisällä tai kiven ulkopuolella, kun vartijat ovat koko ajan vahtimassa joka tapauksessa.

Niin, siinä ovat sitten lainoppineet poskeansa soittamassa, ilmeisesti sen pelossa, että jos he eivät noudata tätä samaa torveilulinjaa, heidänkin pankkitilinsä suljetaan. Ei ole mitään väliä sillä, että oikeuslaitoksen sovellettaviksi annetaan lakeja, joita ei ole tehty vaaditussa lainsäädäntöjärjestyksessä ollenkaan.

Mistä muuten johtuu mieleen tuo Persujen tapaus. Oikeusvaltio näet tarkoittaa tässä EU-diktatuurissa sitä, että myös poliittiset puolueet, kuten persut, voivat jo lähtökohtaisesti olla oikeusvaltion vihollisia. Sen takia heille ei ole myöskään suotava tasavertaista kohtelua, vaikka oikeusvaltio itse sitä vaatisi.

Mistä sitten taas johtuu mieleen, että nyt kun oikeusvaltiosta on Hesarissa nostettu huolta, mites on sen jonkun viikon takainen juttu siitä, että Suomen yhdenvertaisuusvaltio alkoi rusikoida persujen puolueohjelmaa sen perusteella, että siinä pakolaisia eroteltiin uskonnon mukaan siinä varsin ymmärrettävässä uskossa, että tietyt uskonnot sopeutuvat Suomen yhteiskuntaan helpommin kuin toiset. Ja miten ollakaan, persut sitten kärsivät murskatappion äskettäisissä vaaleissa, mikä alkaa olla jo liiankin ”hyvää” ollakseen pelkkää sattumaa.

Mutta tunnontuskia tämä kuitenkaan tuskin kenellekään tuottaa, kaikkein vähiten Hesarille. Se kun on oikeusvaltion puolustaja niin johdonmukaisesti, että kellään ei ole oikeuksia, jos ei noudata sen sanelemaa linjaa. Ja vielä tuo juttu kahdesta ihmisestä, jotka äänestivät kommunisteja West Endissä. Jo on Hesarilla uutisaiheet.

Suomen keskuspankin kertomaa

Tai sitten tuo juttu Suomen keskuspankista. Aivan, tuskin sitä kukaan jaksaa edes muistaa saatikka uskoa, että Suomessa on sellainenkin.

Suomen keskuspankin huippulahjakas ekonomisti päästettiin auliisti ääneen puhumaan siitä, kuinka Venäjä nyt romahtaa, kun öljyn maailmanmarkkinahinnat laskevat. Suomen keskuspankin tehtävänkuva on siis selvä. Kun se ei muuten ole kuin EKP:n haarakonttori – tuskin sitäkään – sen tehtävänkuvaksi on nyt muotoutunut toimia Venäjän keskuspankkina. Tosin sellaisena ilkeänä kaksospankkina, jonka tehtävänä on nimenomaan tuhota Venäjän talouskäyriä ja velkasuhteita ja inflaatioita tiiraillen.

Tämän ei luulisi olevan vaikea asia. Hinnalla ei ole mitään merkitystä. Merkitystä on sillä, miten paljon rahaa tulee jostakin. Jos hinnat romahtavatkin, vahinko saadaan takaisin vientiä kasvattamalla. Tuo vienti suuntautuisi todennäköisesti ennen kaikkea Kiinaan. Kiinaan vientiä taas hillitsee se asia, josta Suomen keskuspankit – kuten kaikki maailman keskuspankit – ovat mielissään: Kiina ei uskalla välittää maksuja Kiinan ja Venäjän välillä, sillä suurimmat Kiinan pankit pelkäävät toissijaisia pakotteita Yhdysvalloista.

Ja vaikka Kiina on nyt pakostakin irtautumasta lännestä, tuo irtaantuminen pankkisektorilla ei ole helppo. Sen takia maksut Kiinan ja Venäjän välisestä kaupasta tapahtuvat Kiinan pikkupankkien kautta, mikä taas muodostaa maksujen pullonkaulan.

Ja sillä aikaa, kun Suomen keskuspankin finanssinero laskee tätä luikuriaan, jota on muuten saanut kärsiä viimeiset neljä vuotta, öljyn hinta hypähtää nopeastikin pilviin nykyisessä tilanteessa, kun esimerkiksi Hormusinsalmi Iranissa on pamahtamassa kiinni minä hyvänsä päivänä.

Ja samalla tapaa tästä kärsivät kaikki öljyntuottajamaat. Mihin löytyy konstit, sanoivatpa talousnerojen ennusteet, jotka ovat olleet järjestään pielessä niin kauan kuin kukaan jaksaa muistaa. Ehkä tuo Jemenin pommitus ja Punaisenmeren sulkeminen on vasta alkusoittoa.

Ja todellisuus: Suomen pankin harjoittama regiiminvaihtopolitiikka

Tässä on tietysti sellainen hieno talospolitiikan nerojen selitys, että tässähän ei missään tapauksessa maailmankauppaa haluta tuhota. Tarkoitus on vain riistää rahat Venäjän sotakoneistolta.

Suomeksi sanottuna Suomen keskuspankin tehtävänä on nykyään regiiminvaihto Venäjällä. Vähän aikaa sittenhän tuo tehtävä oli vielä Ulkopoliittisen instituutin tehtävä, mutta kun sen toiminta alkoi käydä liian läpinäkyväksi, toimenkuva siirtyikin Suomen keskuspankille.

Ja vaikka tätä Venäjän sotakoneiston kuristamista on nyt jauhettu jo muutama vuosi, ei pidä unohtaa sitä, mikä tässä lööperissä on perimmäinen tarkoitus. Regiiminvaihto Venäjällä, mikä siis oli Ulkopoliittisen instituutin bravuuri. Mutta katsokaas, kun tuo Venäjän sotakoneiston tyrehdyttäminen ei käy kuin Venäjän regiimiä vaihtamalla. Vai haluaako tähän Suomen keskuspankin talousnero jotakin vielä änkyttää vastaan?

Kovat ovat tehtävät siis Suomen keskuspankilla ja sen talousneroilla. Mihin ei voi sanoa kuin se, että hyvin on ainakin Kansan ääni hoitanut tehtävänsä nostaessaan äskettäisessä jutussaan esille Otto Wille Kuusisen kirjoituksen pankkien vallasta kapitalismissa. Jutun pointti, kuten Kuusisenkin, on se, että pankit eivät palvele kansaa vaan kansat pankkia. Ja tämänhän tehtävän pankkilaitos on hyvin sisäistänyt käyttäessään nyt mahtiaan ihmisten ja yritysten pankkitilien sulkemiseksi. Uskokaa tai älkää, pankkitilin sulkeminen vaikuttaa kielteisesti ihmisten ja yritysten toimeentuloon, mikä tässä on kai tarkoituksena: ken ei pankkia palvele, sen ei syömänkään pidä.

Suomi osana salaliittoa: Venäjän vastainen merisaarto hankkeilla

Tuosta päästään sitten toiseen – sotilaalliseen – aiheeseen, nimittäin nyt kehitteillä olevaan Venäjän merisaartoon. Siihenhän tuo puhe ”halukkaiden koalitiosta” tähtää. Kun Odessa on nyt sen puheissa ollut esille, on oletettava, että tämä koalitio tulee suuntaamaan kulkunsa Odessan suuntaan Mustallamerellä. Ranskan joukot ovat vain odottamassa käskyä, mikä merkinnee sitä, että se on jo soluttautunut tapahtumapaikalle.

Ja mistä tuo eteneminen tulee todennäköisesti tapahtumaan? No tietysti Naton suurimmasta tukikohdasta EU:ssa, nimittäin Romaniasta. Ja kuinka ollakaan, oikeusvaltiolla on ollut jo sormensa pelissä, kun Romanian presidenttivaltiot saatiin sabotoitua. Oikeusvaltion pelastaminen taas tarkoitti tässä tapauksessa sitä, että Venäjälle (muka) myötämielinen ehdokas – ja ennakkosuosikki vielä – saatiin nyt oikeusvaltion periaatteita noudattaen poliisin hellään hoivaan vedoten johonkin ihmeen rahoitussotkuihin, joiden käyttö verukkeena alkaa käydä jo väsyttäväksi.

Ja mitenkö tämä Suomeen liittyy? No jos tuo äskeinen olettama on oikea, niin ei pidä ihmetellä sitä, että Suomen laatumedia nyt herkistyy fiilistelemään oikeusvaltiolla.

Suomeksi sanottuna, tuo merisaarto tulee koskemaan myös Itämerta. Suomen KRP on nyt ollut aika hiljaa ja antanut salaliiton tapaisesti Viron lähettää tylyn viestinsä Venäjän ”varjolaivastolle”. Mutta eiköhän KRP nyt vielä piristy, vaikka kaapelivaurioilla ei sitä enää työllistetäkään.

Ja tähän  salaliittoon, jossa KRP siis lienee mukana, viittaa jo se, että samaan aikaan Liettua alkaa kiristää otettaan Kaliningradista maayhteyksien kautta.

Ja tähän viittaa myös se, että Venäjän johtajat ovat sanoneet jo etukäteen, että merisaartoa on turha edes ajatella. Venäjän sotalaivastolla on kyllä konstit sen murtamiseksi.

Mikä on tietysti Suomen johtajille hyvä asia. Hehän voivat sitten heittäytyä peräti Suomen puolustajiksi aina korpraali Schtubbia myöten.

Ja näin Euroopan integraatio taas etenee, kun se talouden saralla kangertelee. Tämähän on muuten liitoksissa siihen Suomen keskuspankin talousneron näkemykseen, että Venäjä saadaan rauhoittumaan rahahanat katkaisemalla, mitä tosin on jo yritetty muutama vuosi tuloksetta.

Tässä on kuitenkin valehtelulla taas osansa. Rahahanat sulkemalla ei valtion sotainto kuin ylly. Tästä ei ole – nurinkurisesti kenties – parempaa näyttöä kuin EU itse. Kun talous rutistuu, niin sotainto yltyy, ja nyt jo Saksakin panee parastaan militarisoinnin merkeissä.

Missä ei ole tietenkään mitään ihmeellistä, jos minkäänlaisesta teoriasta ja historiasta on kellään mitään käsitystä. Ihmeellistä on se, että lännen päättäjät, kuten Suomen keskuspankki ei muka näe, että se on nyt itse tukevasti natsien jäljillä. Siis jäljillä siinä merkityksessä, että se astelee natsien jalanjäljissä.

Hesarin revisionismia reaaliajassa

Ja tähän viittaa sitten Hesarin, maailman nuijimman laatulehden, jaarittelu. Kun esimerkiksi Putin määräsi tulitauon pääsiäisen yli, niin Hesaripa siihen sitten oikein Zelenskyin kuvan kanssa, että Venäjä on heti rikkonut omaa tulitaukoon.

Ja tämä menee läpi. Rikkonut omaa tulitaukoaan? Se jänskä juttu – ja asia on todellakin jänskä – on se, että Hesaripa ei kerro, että Ukraina rikkoi samassa ajassa samaa tulitaukoa yli tuhat kertaa.

Mutta tämä tieto tulee taas Venäjältä, mihin on syytä suhtautua varauksellisesti, sillä – kuten Suomen valtamedia ja päättäjät aina Valtoskaa myöten – muistuttavat uskollisesti meitä siitä, että venäläiset ovat valehtelijoita ja venäläisten informaatio on jo lähtökohtaisesti disinformaatiota. Mitä yhdenvertaisuusvaltuutettu tai mikä pirun oikeusvaltion ihmisoikeustantta ei noteeraa miksikään, vaikka samalla viikolla, kun hän – taas Hesarin mukaan – iski hampaansa persuihin, Valtoska kävi Lontossa pääkallopaikalla Chatham Housessa sanomassa juuri sen, että venäläiset ovat valehtelijoita.

Ja kun oikeusvaltiossa eletään, niin noilla kiihotuksilla kansanryhmää vastaan ei ole tietenkään mitään merkitystä. Oikeusvaltiotahan päinvastoin suojellaan tuollainen kollektiivinen panettelu sallimalla. Siis: tasavertaisuutta lain edessä on suojeltava poikkeamalla siitä periaatteesta, jota tuolla poikkeamalla suojellaan. Tai jotakin tähän tapaan. Pitääkö näihin jonninjoutavuuksiin edes aikaansa kuluttaa?

Sananen paavi Franciscuksen muistolle – ja Kuubasta

Puhutaan siis edesmenneestä paavi Franciscuksesta. Tietysti neuroottisimmat vasemmistolaiset häntä halveeraavat mitään mistään tietämättä. Tiedoksi kuitenkin tehtäköön, että juuri hänen ansiostaan diplomaattisuhteet Yhdysvaltojen ja Kuuban välille saatiin ennallistettua. Obama ja Kuuba tämän auliisti myöntävätkin. Sitten oikeusvaltion ylin puolustaja Trump pani nämä suhteet taas poikki.

Ja Kuubasta on sellaistakin kerrottavaa, että kun Fidel Castro oli oikeuden edessä Moncadan parakin valtausyrityksen epäonnistuttua itseään puolustamalla, hänen henkensä salamurhalta pelasti juuri Santiago de Cuban arkkipiispa. Hän otti Castron hoiteisiinsa 1950-luvan lopulla, kun kaikkien tiedossa oli, että silloinen kapitalistien johtama oikeusvaltio olisi hänestä muuten tehnyt selvää.

Kuubasta vielä sellainen heitto, että pakotteiden toimivuudesta – siis toimimattomuudesta – ei voi hakemallakaan löytää parempaa esimerkkiä. Ja nämä talouspolitiikan nerot nyt kuvittelevat murtavansa pakotteilla Venäjän, joka on yli 150 kertaa suurempi ja luonnonvaroiltaan verrattomasti suurempi.

Mutta kiusa se on pienikin kiusa. Tokihan nuo Venäjään koskevat. Ja siitä ilosta voi sitten unohtaa ilomielin sen asian, että ne iskevät pakottajaan itseensä monin verroin pahemmin. Kuten on nyt nähty jo – kapitalismin ollessa kuolontuskissaan – Yhdysvalloista. Ja siihen tietysti Suomen talousnerot viisastelemaan, että Trumpin kauppapolitiikka ei tule onnistumaan, ihan kuin Suomen oma kauppapolitiikka olisi jotakin muuta kuin USA:n sanelemaa kauppapolitiikkaa, joka iskee Suomeen vielä suuremmalla voimalla kuin nyt USA:han itseensä.

Ja muistettakoon vielä, että ”lännessä” katolinen kirkko taitaa olla – ehkä nurinkurisesti – ainoa instituutio, joka jaksaa kertoa totuuden. Franciscus vaati rauhaa Ukrainaan ja Gazaan. Kuinka moni lännen ”päättäjä” uskaltaa tehdä saman? Siitä hyvästä Saksan laatulehdistö halveerasi häntä ”Putinin paaviksi”. Mutta mitä muuta laatulehdistöltä voikaan odottaa – tapahtuuhan se oikeusvaltion puolustamiseksi?