Alentunut toimintakyky on turvallisuusriski
Presidentti Joe Bidenin päätös myöntää Ukrainalle lupa iskeä amerikkalaisohjuksilla Venäjän maaperälle on herättänyt vakavaa huolta Yhdysvalloissa. Kukaan ei tiedä, minkälaiset valtuudet epävakaassa terveydentilassa oleva Biden on myöntänyt Ukrainalle. Venäjä on ilmoittanut, että tällainen linjaus merkitsee Naton ja lännen osallistuvan suoraan sotatoimiin, koska Ukraina ei pysty käyttämään ohjuksia ilman amerikkalaisten apua. Ydinsodan ja 3. maailmansodan uhka on tällä hetkellä todellinen. Kuva ydinkokeesta Nevadassa, USA:ssa, 18.4.1953 (Wikimedia Commons).
Matti Laitinen 20.11.2024
Yhdysvallat on merkillinen valtio. Presidentinvaalissa demokraattien ehdokas vaihdettiin toiseen, koska hänen toimintakykynsä todettiin alentuneen niin merkittävästi, ettei hänestä ole enää maansa johtajaksi. Tästäkin huolimatta seniili valtiovanhus saa jatkaa entisissä tehtävissään vuoden 2024 loppuun asti. Yhdysvaltojen armeijan ylipäällikkö Joe Biden ehti myöntää vielä uransa loppusuoralla 17.11.2024 Ukrainalle luvan käyttää amerikkalaisia pitkänkantaman ohjuksia iskuihin Venäjän sisäosiin. Kun kirjoituskäsi toimii, kaikki on rahoittajien mielestä kunnossa.
Minusta näin arvaamattomasti ja agressiivisesti käyttäytyvä sekä ympäristölleen vaarallinen ydinasevaltion ylipäällikkö pitäisi saattaa edunvalvontaan. Hänelle pitäisi varata myös paikka oman asuinalueensa vanhusten päiväkeskuksesta. Omia arjen rutiineja ylläpitävä toiminta ja seurustelu omassa vertaisryhmässä – hoitohenkilökunnan ohjauksessa – laulaen ja tanssien ehkäisisi presidenttiä vaarantamasta maailmanrauhaa. Presidentitkin ovat vain ihmisiä. Meillä Suomessa on kertynyt kokemusta yhden virassa olleen presidentin ja vanhojen eläköityneiden presidenttien dementoitumisesta ja näiden muistisairauden hoitamisesta.
Oma isäni hiipui ja sinnitteli muistisairauden kourissa 12 vuotta. Kolme ja puoli viimeistä elinvuottaan hän vietti täysin toisenvaraisena ihmisenä ympärivuorokautisessa valvonnassa hoivakodissa. Toimin hänen edunvalvojanaan ja ulkoiluttajanaan. Alzheimeria sairastava ja pyörätuolilla liikuteltava faijani piti itseään varsin terveenä ja halusi palata vain kotiin. Hänen todellisuudentajunsa oli havaintojeni mukaan pysyvästi hämärä. Välillä uitiin välivesissä, välillä sukellettiin syvälle.
Neurologiset sairaudet ovat vaikeusasteeltaan yksilöllisiä. Niillä on monenlaisia sivuoireita, jotka vaikuttavat olennaisesti ihmisen psyykkiseen, fyysiseen, sosiaaliseen ja tiedolliseen toimintakykyyn. Alzheimeria voidaan hidastaa lääkityksellä, mutta ei parantaa. Faijalla ilmeni parkinsonismia, raudan puutetta, kiukuttelua ja olematon työmuisti. Hän oli vaipoissa yötäpäivää. Hänet oli autettava vessaan. Aina ei kukaan ehtinyt apuun. Palvetalossa oli liian vähän henkilökuntaa. Heillä riitti aikaa vain välttämättömien rutiinien suorittamiseen.
Tiede-lehden mukaan Alzheimerin taudissa aivosolujen sisään ja ympärille kertyy beeta-amyloidi- ja tau-proteiinia. Ne ovat kaksi vahvinta ehdokasta taudin aiheuttajiksi. Molempia vastaan on kehitteillä rokotteita. Niitä kaivataan kipeästi. Yhdysvaltain Alzheimer-yhdistyksen mukaan tautia sairasti v. 2023 noin 6,7 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä yhdysvaltalaista ihmistä. Luku voi tuplaantua v. 2060 mennessä, jos lääketieteellistä ratkaisua ei löydy. Suomessa jo yli 70 000 ihmistä sairastaa Alzheimerin tautia. Rokotteita kehitellään jo mm. Kiinassa, USA:ssa ja Sveitsissä. Beeta-amyloidi -rokote saattaa ilmestyä myyntiin jo v. 2029. (Tiede 13/2024)
”Hiiret, jotka oli rokotettu seniilien solujen antigeeniä vastaan, elivät pidempään kuin hiiret, jotka saivat vain lumelääkettä.” (T13/2024) Sotivassa ja eriarvoisessa maailmassa elämän keinotekoinen pidentäminen tuntuu täysin mielettömältä hankkeelta. Luokkayhteiskunnissa eliitti elää jo nyt paremmin ja pitempään kuin niissä enemmistönä olevat pienituloiset kansalaiset.
