Macronin hallituksen eläkeuudistus kohtaa kovaa vastarintaa Ranskassa

Protestoijat pysähtyvät riemukaaren luona

Pertti Hämäläinen, julkaistu 8.2.2023

Rikkaiden presidenttinä tunnetuksi tullut Emmanuel Macron jatkaa toisella kaudellaan oikeistolaista, ranskalaisia voimakkaasti kurittavia, talouteen ja sosiaalipolitiikkaan kohdistuvia uudistuksiaan. Pääkohteena on nyt Ranskan eläkejärjestelmän kokonaisuudistus. Kyse on monista ranskalaisten eläketurvaa tosiasiallisesti heikentävistä yksityiskohdista, joista merkittävin on pyrkimys nostaa eläkkeelle pääsyn ikäraja 64 vuoteen. Viime syksynä Kansan äänen numerossa 5/22 käsiteltiin laajemmin Ranskan yhteiskunnallista tilannetta ja todettiin jo tuolloin, että eläkeuudistuksen pakottaminen hallituksen taholta tulee nostamaan kevään -23 aikana merkittävän protestiaallon. Ja näin on tapahtunut.

Syksyllä harjoiteltiin – nyt on tosi kyseessä

Viime syksyn mielenosoitukset Macronin hallitusta vastaan keräsivät jo useita satoja tuhansia mielenosoittajia. Nyt alkuvuodesta 19.1. kaduilla oli jo yli miljoona ranskalaista ja 31.1. peräti 2,8 miljoonaa mellakkapoliisin pamppujen heiluessa ja kyynelkaasun kirvellessä silmiä. CGT – keskusjärjestön pääsihteeri Philippe Martinezin mukaan tämän hetken liikehdinnässä merkittävintä on Ranskan ay-kentän esiintyminen yhtenäisenä rintamana ensimmäisen kerran lähes 25 vuoteen hallituksen esitystä vastaan. Kaikki Ranskan kahdeksan suurinta liittoa (CFTD, CGT, FO, CFE-CGC, CFTC, l`Unsa, Solidaires, FSU) ovat nyt kaduilla kautta koko maan. Martinezin mukaan tämä osoittaa ranskalaisten enemmistön olevan selkeästi hallituksen eläkeuudistusta vastaan. Tätä näkemystä tukevat laajasti myös erilaiset mielipidemittaukset.

Eläkeuudistu päätetty viedä läpi hinnalla millä hyvänsä

Presidentti Macronin keskustaoikeistolainen liberaalipuolue Renessanssi kärsi viime keväänä vaalitappion ja joutui pääministeri Elisabeth Bornen johdolla muodostamaan vähemmistöhallituksen. Syksyllä budjettiesityksen läpiviemiseksi hallitus joutui jo turvautumaan demokratian kannalta erittäin kyseenalaiseen perustuslain pykälään 49–3. Tällä hetkellä Kansalliskokouksen käsittelyssä olevaa eläkeuudistusta vastustetaan sekä vasemmalla, että oikealla laidalla.  Jean-Luc Mélenchonin johtaman vasemmistoryhmittymän suurin puolue Alistumaton Ranska (La France Insoumise) on yksin tehnyt pelkästään 13 000 muutosesitystä eläkeuudistuksen sisältöön ja tekstiosuuksiin. Macronin hallitus on kuitenkin päättänyt viedä eläkeuudistuksen läpi hinnalla millä hyvänsä ja tukea onkin löytymässä oikeistolaiselta näennäisoppositiota edustavalta Republikaaneilta. Saadakseen esityksensä läpi hallitus on viime vaiheessa pudottanut vuoden pois eläkkeelle pääsyiästä, alentaen sen siis alkuperäisestä tavoitteesta, 65 vuodesta 64 vuoteen.

Hallituksen perustelut ontuvat pahasti

Sekä presidentti Macron, että pääministeri Borne ovat toistuvasti tuoneet esille, että eläkeuudistus on välttämätön. Se on pakko toteuttaa nyt. Meille suomalaisillekin varsin tuttuja perusteluita ovat Ranskan julkisen velan kasvu ja välttämätön tarve ”tervehdyttää” julkista taloutta, sekä Ranskan kilpailukyvyn säilyttäminen. Budjettiministeri Gabriel Attal on puhunut Ranskan julkisen talouden yli 500 miljardin kestävyysvajeesta tulevien 25 vuoden aikana. On sanomattakin selvää, että Ranskan valtiovarainministeriön, sekä hallitusta myötäilevien tutkimuslaitosten esittämiä laskelmia ja tilastoja on pidettävä erittäin tarkoitushakuisina. Alternatives Économiques talouslehden toimittaja Christophe Ramaux analysoi tarkoin hallituksen esittämiä perusteluja ja löysi lukuisten vahvasti ideologisesti värittyneiden tulkintojen lisäksi suoranaisia lukujen ja tilastojen vääristelyjä. Lopullisena tavoitteena näillä laskelmilla onkin perustella Ranskan julkisen sektorin kurittamista, sekä sosiaaliturvan ja sosiaalipalveluiden pysyvää ja laaja-alaista heikentämistä. Presidentti Macron totesi taannoin haastattelussaan, että ”meidän ranskalaisten on työskenneltävä enemmän, nykyään työskentelemme huomattavasti vähemmän verrokkimaihin verrattuna”. Lähes identtisiä lauseita kuullaan toistuvasti kaikkien EU-maiden oikeistoliberaalien suusta.  Kyse ei olekaan mistään poliittisesta valinnasta, vaan kapitalismin ja EU:n asettamasta pakosta.

Eläkeuudistus on viesti markkinoille ja EU-komissiolle

Presidentti Macron haluaa lähettää eläkeuudistuksen myötä selkeän viestin sekä sijoittajille, että EU-komissiolle. Ehdoton sitoutuminen eläkeuudistuksen läpivientiin tiukkaa aikarajaa myöten, maaliskuun 2023 loppuun mennessä, on Ranskan hallituksen selkeä viesti markkinoiden rauhoittamiseksi. Taustalla on markkinoiden ankara paine. Kapitalismin viime vuosikymmenien keskeisinä ilmiöinä ovat olleet toisaalta finansialisoituminen, sekä pitkäkestoisena stagnaationa ilmenevä voiton suhdeluvun laskutendenssi. Toki näiden ilmiöiden merkityksestä ja painoarvosta on marxilaisten taloustieteilijöiden keskuudessa käyty paljon keskustelua. Joka tapauksessa seurauksena on ollut Ranskan (ja useimpien muidenkin EU-maiden) valtava velkaantuminen. Ikään kuin kapitalismin ”välttämättömänä” korjausliikkeenä tapahtunutta velkaantumista on perusteltu erilaisilla kriiseillä, viimeksi korona- ja Ukrainan kriisillä. Ihmisten elämällä sinänsä, tässä tapauksessa ranskalaisten ikääntyvien ihmisten elämällä, ei ole mitään väliä. Ainoana päämääränä on turvata kapitalistisen järjestelmän jatkuvuus. Juuri tämän takia Rothschildin entinen pankkiiri Emmanuel Macron katsottiin erittäin sopivaksi mieheksi Ranskan presidentiksi.

Onko eläkeuudistuksen kaataminen mahdollista?

Ranskan porvarillisen parlamentarismin puitteissa hallituksen eläkeuudistuksen kaatuminen näyttää aika epätodennäköiseltä. Entistä laajemmat mielenosoitukset ja mahdollisesti koko Ranskan lamauttava yleislakko saattaisi viime kädessä asettaa Macronin hallituksen seinää vasten. Toisaalta hallitus ei ole epäröinyt käyttää viimevuosina turvallisuusjoukkojen erittäin raakaa väkivaltaa apunaan hillitäkseen sekä keltaliivien, että ylimitoitettujen koronarajoitusten vastaisia mielenosoituksia. Hallitusta lähellä olevissa piireissä lasketaan lisäksi, että Ranskan nykyinen talous- ja energiatilanne, EU:n taloustilanne, sekä Ukrainan kriisi huomioiden voidaan synnyttää sen kaltainen yleinen paine, joka lopulta johtaisi enemmistön ranskalaisista hyväksymään ”talouden realiteetit”.

Tilanne kiristymässä – lisää mielenosoituksia ja lakkopäiviä tulossa

Kolmantena suurena mielenosoituspäivänä 7.2. väkeä kaduilla oli hiihtolomien takia hieman vähemmän, vaikkakin pelkästään Pariisissa 400 000. Mutta lisää on tulossa lähiviikkoina.  Mielenosoitus ja lakkopäivän jälkeen heti tuoreeltaan antamissa haastatteluissaan sekä CFTD:n johtaja Laurent Berger, että CGT:n Philippe Martinez vakuuttivat, että eläkeuudistuksen suhteen ei Macronin hallitukselle olla antamassa periksi. Kaikki käytettävissä olevat kortit katsotaan nyt loppuun asti. Onkin ennustettavissa, että maaliskuuta kohden kuljettaessa ilmapiiri Ranskassa tulee entisestään kiristymään. Voimakkaat yhteiskunnalliset muutosvaatimukset ja epävakaus ovat erittäin toivottavia ilmiöitä, etenkin kun on kyse Ranskasta, joka on viimevuosina noussut johtavaan asemaan Euroopan unionissa.