Arktinen neuvosto jäissä
”Arktinen neuvosto on hallitusten välinen foorumi, jonka tavoitteena on edistää yhteistyötä, koordinointia ja kanssakäymistä arktisten valtioiden, arktisten alkuperäiskansayhteisöjen ja arktisen alueen asukkaiden kesken. Yhteistyön keskiössä ovat erityisesti kestävä kehitys ja ympäristönsuojelu arktisella alueella.” Näin Suomen ulkoministeriö kiteyttää Arktisen neuvoston merkitystä ja tehtävänkuvaa. Neuvoston korkein päättävä elin on jäsenmaiden ulkoministerikokous.
Arktisen neuvoston jäseniä ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska (Grönlanti), Islanti, Yhdysvallat, Kanada ja Venäjä. Neuvostossa puheenjohtajuus kiertää kahden vuoden syklissä, ja vuodet 2022–23 puheenjohtavaltio on Venäjä. Toukokuun lopussa uutisoitiin, että neuvoston työskentely on keskeytetty johtuen Venäjän toimista Ukrainassa. Kaikki muut neuvoston jäsenmaat kieltäytyvät olemasta tekemisissä Venäjän kanssa tässä yhteistyöelimessä. Arktisella neuvostolla on käynnissä 130 projektia ja nyt kaikkien eteneminen on jäädytetty.
Suomen ja Ruotsin hakeuduttua Naton jäseneksi tilanne Arktisessa neuvostossa on se, että Venäjää lukuun ottamatta kaikki muut neuvoston jäsenvaltiot ovat tuon saman sotilasliiton jäseniä.
Arktista neuvostoa perustettaessa kaikki jäsenvaltiot sopivat, että niin sanottu kova turvallisuuspolitiikka ei kuulu neuvoston agendalle. Nyt kuitenkin koko ”läntinen liittouma” kieltäytyy tämän kansainvälisen toimielimen työskentelystä perustelemalla oman vetäytymisensä juurikin mitä kovimmilla turvallisuuspoliittisilla argumenteilla. Asetelma neuvostossa on nyt Venäjä vastaan kaikki muut, ja nämä kaikki muut kuuluvat samaan sotilasliittoutumaan. Sotilasliitto Naton suojiin linnoittautuneet valtiot ovat unohtaneet Arktista neuvostoa perustettaessa sovitun periaatteen, ottamalla kovan turvallisuuspolitiikan neuvoston työtä ohjaavaksi ja määrittäväksi tekijäksi.
Ilmastonmuutos ei tunne rajoja
Ilmastonmuutos on globaalissa katsannossa ilmiö, mille on pakko tehdä mitä moninaisimpia toimia nimenomaan yhteistyössä kaikkien valtioiden kesken. Tämä, koko maapalloa uhkaava luonnonmullistus on nopeampaa ja vaikutukseltaan tuhoisampaa arktisella alueella kuin missään muissa osissa maapalloa. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta arktisen alueen yhteistyön tiivistäminen ja koordinointi olisi juuri nyt erittäin tärkeää. Käynnissä oleva luonnonilmiö ei rajaudu valtioiden rajojen mukaan, se ei tunnista mitään rajoja, ei valta-, geo-, tai muitakaan poliittisia eikä valtioiden tai ihmisryhmien välisiä ristiriitoja.
Ukrainan tapahtumien seurauksena, neuvoston työskentelyn ollessa täysin jumissa, asiaa seuraavat ja tuntevat tahot ounastelevat, ettei neuvosto tule ainakaan näkyvissä ja ennustettavissa olevassa tulevaisuudessa enää työskentelemään entisessä kokoonpanossa. Oletuksena on myös, että Venäjä jatkaa nyt keskeytettyjä projekteja yhteistyössä uusien kumppaneiden kanssa.
Uusi toimielin huolehtisi osaltaan käynnissä olevista projekteista ja jatkaisi työtä tuon maapallon herkimmän alueen kestävyyden varmistamiseksi ja ilmastonmuutoksen tuhovoiman minimoimiseksi. Uuteen toimielimeen tulisivat oletuksien mukaan kuulumaan Venäjän lisäksi ainakin Kiina ja Intia. Näillä maailman väkirikkaimmilla valtioilla on arktiseen alueeseen liittyviä intressejä muiden muassa mahdollisesti avautuvien uusien kauppamerenkulun kuljetusreittien vuoksi.
Keskinäisriippuvuus sitoo yhteen
Me kaikki maapallon kansat olemme siinä määrin keskinäisriippuvaisia, että Euroopassa käynnissä olevasta sodasta huolimatta ei aivan kaikkia maailmanpelastusprojekteja kannattaisi tässä akuutissa tilanteessa jäädyttää. Nämä, nyt tässä kriisitilanteessa asetetut pakotteet ja eristämiset eivät ainakaan pidemmän päälle toimi niiden asettajien toivomalla tavalla. Joskus sota kuitenkin loppuu, mutta ilmastonmuutos jatkaa etenemistään, ja sen uhan torjumiseksi on jossakin vaiheessa kaikkien tartuttava tosissaan toimiin tämän ilmiön pysäyttämiseksi. Ja nimenomaan yhteistyössä. Koordinoimaton ja moninaisten, ristikkäisten intressien ajamina eri tahot toimiessaan voivat aiheuttaa vain alkuperäiseen tavoitteeseen nähden vastakkaisia tuloksia.
Ilmastonmuutos on globaali-ilmiö, se on maailmalaajuinen ongelma, mikä vaatii samansuuntaisia torjuntatoimia koko telluksella. Tässä onnistuminen edellyttää mahdollisimman laajaa yhteistyötä kaikkien maailman valtioiden kesken. Blokkeihin jakautuminen vie pohjan tältä yhteiseltä ponnistukselta.
Unto Nikula
Rovaniemi
