Venäjän talous selviää pakotteista – vain keskuspankin kaksinumeroinen ohjauskorko rumentaa talouslukuja

Venäjän kaupallinen edustaja Jevgeni Rubinchik esittelee Venäjän täystyöllisyyttä hipovia lukuja. 

Teksti ja kuvat: Leena Hietanen

Venäjän talous selviää talouspakotteista sodan olosuhteissa paremmin kuin pakotteiden asettajat. Eurooppa ja G20-maat saavat olla kateellisia Venäjän talouden paineensietokyvylle.  

Venäjän suurlähetystössä oli keskiviikkona jo perinteeksi muodostunut vuotuinen kaupallisen osaston katsaus Venäjän talouteen. Naapuriseuran ja Kallio-Vallilan Venäjä-seuran jäsenet olivat kutsuttuja tilaisuuteen. Paikalle kokoontui lähes sata seurojen jäsentä kuuntelemaan Venäjän kaupallisen edustajan, Jevgeni Rubinchikin luentoa.

Ukrainan sodan rasitus Venäjän taloudessa heijastuu talouskasvuun, joka hiukan hyytyi viime vuodesta. Tälle vuodelle odotetaan 1-1,5 % bkt:n kasvua, kun se viime vuonna oli 4,1 %. Venäjän budjettialijäämä on tänä vuonna 1,9 % bkt:st. Maan julkinen velka on noin 15-20 % bkt:sta, kun Euroopassa on maita, joiden valtionvelka on jo yli sadan prosentin, kuten Ranska, Italia, Espanja ja Kreikka. 

Myös Venäjän työllisyystilanne lyö maailman suurimmat taloudet, G20-maat kirkkaasti. Venäjällä työttömyys on 2,2 %, mikä on G20-maiden alhaisin luku. Murhetta tuottaa Venäjällä vain inflaatio, joka laukkaa tänä vuonna 6-7 % tahtia, mutta ensi vuonna sen oletetaan olevan enää 4 %. Tähän päästään pitämällä keskuspankin ohjauskorko korkealla 17 prosentissa. 

”Venäjällä pankit valittavat, että keskuspankki tappaa yritykset korkealla korolla.  Keskuspankki on itsenäinen tekijä, eikä sen päätöksiin voi vaikuttaa ulkopuolelta. Sen tavoitteena on inflaation hillitseminen, joten korko pysyy korkeana”, Rubinchik sanoo.

Ulkomaankauppa irtautuu dollarista

Venäjän ulkomaankauppa on irrottautunut viime vuosina sekä dollarista että eurosta. Kun vielä vuonna 2021 Venäjän ulkomaan kaupasta 85 % käytiin sekä dollareilla että euroilla, tänä vuonna luku on enää 13 %. Merkille pantavaa on, että jopa viennistä EU:n maksetaan vain neljännes eli 25 % dollareilla ja euroilla. 

Venäjä ei ole Rubinchikin mukaan siirtynyt sotatalouteen. Venäjällä on kansallisen hyvinvoinnin rahasto, johon luonnonvarojen viennistä saadut varat sijoitetaan. Rahastoa käytetään uusiin hankkeisiin kuten uuden junaratayhteyden saamiseksi Pietarin ja Moskovan välille. 

”Sotilasmenot eivät syö rahastoa”, Rubinchik vakuuttaa. 

Puolustusteollisuus talouden veturina

Venäjä on sotilaallisen erikoisoperaation myötä ryhtynyt panostamaan puolustusteollisuuteen. Se on yksi talouden vetureista. Venäjä kehittää uusia aseita, joista mainittiin Oreschnik-ohjus. Se on ballistinen keskimatkan ohjus, jota Venäjä testasi Dniprossa  viime vuoden marraskuussa. Venäjä kehittää myös omia sekä sotilas – että siviililentokoneita. Tavoitteena on saada tuotantoon myös siviilikäyttöön lentokone, joka on tehty alusta loppuun Venäjällä. 

Venäjän ulkomaankauppa kasvoi viime vuonna 2 prosenttia. Venäjän vientituotteita ovat tänäkin vuonna metalli- ja kemianteollisuuden tuotteet ja metsäteollisuuden tuotteet. Vientimarkkinat ovat Aasiassa, Afrikassa ja Lähi-idässä. Myös kaasuputki Siperian Voima 2 on uusi aluevalloitus Venäjältä. Kaasu lähtee nyt virtaamaan Siperiasta Euroopan sijasta Kiinaan. 

Hyvien aikojen muisteloita

Venäjän kaupallinen edustusto järjesti vierailleen yllätyksen ottamalla videon välityksellä yhteyden vanhaan Suomen ystävään ja talouden hyväntekijään, Valeri Sljaminiin Petroskoissa. Hän puhuu hyvää suomea ja on toiminut Venäjän kaupallisena edustajana Helsingissä vuosina 2003-2017. Sljamin on ollut Suomen ja Neuvostoliiton välisessä taloudellisessa yhteistyössä mukana jo 1970-luvulta lähtien, kun Kostamuksen rakennusurakka alkoi. Hänen avullaan suomalaiset saivat 300 hanketta rajan yli Karjalaan, jotka toivat töitä niin suomalaisille kuin venäläisille. Hän sanoi edelleen muistelevansa lämmöllä suomalaisia yhteistyökumppaneita.

”Suomen ja Neuvostoliiton välillä tehtiin runsaasti kaupallista ja teollista yhteistyötä. Se herätti kateutta ja ärtymystä muissa.  Tunnen edelleen syvää kunnioitusta suomalaisia liikemiehiä kohtaan”, hän sanoi.

Hän muistutti, että Venäjä on aina avoin molempia osapuolia hyödyttävään yhteistyöhön. 

Sljamin on taloustieteiden tohtori ja Petroskoin yliopiston rehtoraatin neuvonantaja. Hän on Pohjois-Euroopan ja arktisen tutkimuksen instituutin tieteellinen johtaja.

 Fortumin miljardit kiinnostivat

Yleisö sai esittää kysymyksiä tilaisuuden lopuksi. Heikki Kurttila kysyi Suomen ja Venäjän taloussuhteiden tulevaisuudesta. Rubinchik katsoi, että Suomen kaupan dynamiikka Venäjän kanssa ohjautuu EU:sta ja sen pakotteista. 

”Jos pakotteet poistetaan ja toimitaan vapaan kaupan olosuhteissa, taloussuhteet olisivat helpompia hoitaa”, hän sanoi. 

Myös Fortumin Venäjälle jääneet miljardit kiinnostivat. Fortum on sijoittanut Venäjän energiasektoriin 11 miljardia euroa, jotka ovat nyt jumissa Venäjällä. Rubinchik kommentoi yleisellä  tasolla, että Venäjä katsoo jokaisen yksittäisen investoijan kanssa asiat erikseen. Tällä hetkellä Venäjä ja USA tutkivat mahdollisuuksia, miten amerikkalaiset voisivat palata jatkamaan investointejaan Venäjän energiasektorille. 

Sami Heikkilää kiinnosti, miten ulkomaiset investoijat pääsisivät hyötymään Venäjän nousevista osakemarkkinoista ja korkeista koroista tilanteessa, missä lännessä pörssikurssit ja korot laskevat. Rubinchikin mukaan Venäjällä on heinäkuun alussa ryhdytty valmistelemaan lisätakuita ulkomaisille omistajille, jotka haluavat sijoittaa venäläisten yhtiöiden arvopapereihin. Toistaiseksi ulkomailta ja epäystävällisistä maista kiinnostus Venäjän osakemarkkinoihin on ollut vähäistä.  

Investoijia etsitään 

Rubinchik muistutti, että Venäjä ei ole sulkenut oviaan Suomelta. Ensi keväänä järjestetään toukokuussa 2026 Kaukasuksen investointifoorumi, jonne halukkaat pääsevät mukaan. Venäjän terveysministeriö kehittää puolestaan terveysvientiä siten, että ulkomaisille asiakkaille pyritään antamaan Venäjän  parhaissa klinikoissa syöpä- ja sydänsairauksiin hoitoa. Yksi Venäjän suurimmista pankeista, VTB kehittää maksusysteemiä, joka olisi läpinäkyvä ja toimiva nykyisissä oloissa. 

Venäläiset jaksavat olla vaikeissa tilanteissa ystävällisiä ja kannustavia suomalaisia kohtaan. Suurlähettiläs Pavel Kuznetsov totesi, että Venäjä ei torju ketään. 

”Venäjä ottaa huomioon sen epäluulon ja petoksen, jonka kohteeksi olemme joutuneet. Emme enää luota läntisten kumppaniemme rehellisyyteen, mutta emme kieltäydy yhteistyöstä”, hän sanoi tilaisuudessa.