EU:n 800 miljardin euron puolustusmenolisäyksen vaikutukset

EU:n 800 miljardin euron puolustusmenolisäys nostaisi Suomen puolustusmenot 3,6 %:iin BKT:stä ja 6,6 miljardilla eurolla vuosien 2010–2020 kesimääräiseen puolustusmeno-osuuteen verrattuna 

Pekka Tiainen, Valtiotiet. tohtori (kansantaloustiede) 13.3.2025

EU:n 800 miljardin euron puolustusmenolisäys nostaisi Suomen puolustusmenot 3,6 %:iin BKT:stä ja 6,6 miljardilla eurolla vuosien 2010–2020 kesimääräiseen puolustusmeno-osuuteen verrattuna 

Tässä olen laatinut laskelman, jota ei ole lehdissä, YLE:ssä eikä EU:n komission sivuilta saatavissa. Tässä on ensin yleistarkastelu ja sitten yksityiskohtainen lukijoille, jotka haluatte tarkemman selvyyden. Kuvioissa ovat luvut, joista osaa tarkastelleen tekstissä. Rakenne on tämä koska tälle tulee väistämättä pituutta, ja voi lukea yleistarkastelun, jos ei ole tarvetta tai aikaa yksityiskohtaisemmin syventyä. 

Tarkastelu on tehty tutkijaotteella siten, ettei ole mielipiteitä, vaan faktatarkastelu. Kommentit faktoihin ja tarkasteluun ovat erittäin tervetulleita auttamaan analyysin kehittämisessä ja ajan oloon täydentämisessä päivittämisessä.  

Laskin kuvioihin täsmälliset luvut. Ne sekä seuraava selvitys asiasta vaativat jonkin verran paneutumista. On hyvä, mitä useampi käyttää tähän aikaa, koska tällä tavoin saadaan edistettyä tietoon ja tutkimukseen perustuvaa keskustelua ja päätöksentekoa. 

Jos Suomessa Bkt-osuus nostettaisiin 3,6 %:iin EU:n komission 800 miljardin euron suunnitelman perusteella, se tarkoittaisi vuositasolla puolustusmenojen nousua 10,4 miljardiin vuosien 2010–2020 Bkt-osuuden mukaisesta 3,8 miljardista eurosta. Lisäys olisi 6,6 miljardia euroa eli enemmän kuin hallituksen menosäästöt työttömyys- ja muuhun sosiaaliturvaan, terveys- ja sosiaalipalveluihin ja muuhun tai lähes yhtä paljon kuin ovat nämä säästöt sekä arvonlisäveron korotukset yhteensä.  

Tämä tarkoittaisin että 6 miljardin euron menosäästöt ja arvonlisäveron korotukset eivät olisi menneet velkaantumisen vähentämiseen vaan puolustusmenojen kasvattamiseen.  

Vuosien 2010–2020 puolustusmenojen Bkt-osuuden 1,3 % keskimäärin mukainen osuus vuonna 2025 tarkoittaisi 668 euron menoja henkilöä kohden. Nykyinen taso on 1285 euroa henkilöä kohden ja 3.6 % tarkoittaisi 1845 euroa henkilöä kohden vuosittain. Kotitaloutta kohden nykyinen taso on 2498 euroa ja 3.6 % olisi 3586 euroa vuosittain. 

Puolustusmenojen 4 %:n Bkt-osuus tarkoittaisi 11,6 miljardia euroa.  

Suomen nettorahoitus EU:lle on noin miljardi euroa vuodessa

Nettorahoitus EU:lle sisältää maksut sekä tullitulot, jotka maksetaan EU:lle. Nettorahoitus on Suomen maksaman rahoituksen ja Suomeen maksettujen varojen erotus. Elvytysrahasto on tämän lisäksi. Sen koko on 806,9 miljardia euroa. Siitä maksetaan 421,1 miljardia euroa avustuksina ja 385,8 euroa lainoina. Suomi maksaa avustuksista 7,2 miljardia euroa ja saa 2,6 miljardia euroa ja siten maksaa 4,6 miljardia enemmän kuin saa. Tälle 4,6 miljardin euron summalle kertyy kokonaiskustannusta lisääviä korkomenoja. Tämä on 150 milj. euroa vuodessa vuosina 2028-2058 sekä korot lisäyksenä Suomen nettomaksuun EU:lle. 

Puolustusmenot vaikuttavat nettomaksuosuuteen siltä osin, rahoittaako Suomi niitä enemmän kuin Suomeen maksetaan. Tämä koskee 150 miljardin osuutta 800 miljardista ja kohtia 3-6. Jos Suomeen maksetaan enemmän kuin Suomi rahoittaa, tämä pienentää Suomen kokonaisnettorahoitusta EU:lle. Erotuksena nettorahoitus-kysymyksestä, pääkysymys puolustusmenoissa on, että ne ovat siirtoa puolustusmenoihin muusta kuten työttömyys- ja sosiaaliturvasta, terveys. Ja sosiaalipalveluista ja muusta. 

Käytännössä EU:n komission 800 miljardin euron lisäystavoite neljässä vuodessa ei tule toteutumaan, koska eri maissa ei synny tämän mahdollistavia päätöksiä niin paljon. Enemmän on kyse siitä, että puolustusmenot kasvavat, eivät  kuitenkaan näin paljoa. Tämä on arvio nykyisestä tilanteesta. 

Yksityiskohtaista tarkastelua 800 miljardista

EU:n komission 800 miljardia on suuri summa, vaan jakaantuu neljälle vuodelle. Se ei ole vuosittainen lisäys.  Kohdat 1-5 EU:n komission esityksestä. Press statement by President von der Leyen on the defence package. Käsittely EU:n huippukokouksessa 6.3.2025. 

1. kohta.  650 miljardia neljälle vuodelle jaettuna neljällä, että saadaan vuosittainen lisäys . 1. kohta EU:n komission esityksessä. 

2. kohta.   Yhteisvelaksi esitetty 150 miljardia. Koska se on kertasumma, se on laskelmassa jaettu neljälle vuodelle.   2.. kohta jaettu neljälle vuodelle keskimäärin vuodessa. Vaikka tämä raha myönnettäisiin lainana, ei avustuksena, se on joka tapauksessa lisäystä puolustusmenoihin, joka maksetaan viime kädessä valtion budjetista. 2. kohta EU:n komission esityksessä.    

Kohdista 1 ja 2 tulee EU-tasolla yhteensä 800 miljardia. Lisäys on 1,1 % Bkt:sta EU-tasolla ja Suomen kohdalla ja nostaisi puolustusmenojen osuuden BKT:stä Suomen kohdalla vuoden 2025 2,5 %:sta 4 %:iin, joka ei ole tolpissa. 

Esitys kuitenkin sisältää, että maat voivat lisätä puolutusmenojen osuutta 1,5 % joutumatta liiallisen alijäämän menettelyyn (”tarkkailuluokka”). 

Mukana kuvioiden luvuissa ei ole: 

3. kohta. EU:n komission esityksen kolmas kohta on EU:n talousarvion vallan käyttäminen ja ohjaaminen   ”enemmän varoja puolustukseen liittyviin investointeihin”.  Jos näin menetellään, summat tulevat lisättäviksi kuvioiden lukuihin sen osuuden mukaan, mitä Suomi rahoittaa EU:n menoja.    

EU:n varat ovat jäsenmailta. Esitys sisältää: ”lisämahdollisuuksia ja kannustimia jäsenvaltioille, että ne päättävät lisätä puolustusmenoja, jos ne haluavat käyttää koheesiopolitiikan ohjelmia”. Jos omien budjettivarojen lisäämisen sijasta käytettäisiin koheesiorahoja, se tulee lisättäväksi kuvioiden lukuihin Suomen rahoitusosuuden verran, koska koheesiorahat alueellisen kehityksen tasaamiseen    jäsenmaiden maksamia. 

4. ja 5. kohta.  Komission esityksen mukaan ”kaksi viimeistä toiminta-aluetta tähtäävät yksityisen pääoman mobilisoimiseen vauhdittamalla säästö- ja investointiunionia ja Euroopan investointipankin kautta”.    

Tämä koskettaa Suomea sitä kautta, että Euroopan Investointipankin rahoituksesta menee enemmän   puolustukseen, vähemmän muuhun.    

Kohtien 3, 4 ja 5 rahoitus lisäisi Suomen puolustusmenorahoitusta siitä, mikä on laskettu 800 miljardin perusteella. 

Ukraina-tuki ja Nato-kustannukset ovat nykyisissä sotilasmenoissa, jos ne ovat näistä määrärahoista. Muusta, joka ei ole luvuissa, ei ole tässä ollut käytettävissä lukuja. EU budjetista tai rauhanrahastosta Ukrainaan menevä sotilaallinen tuki ei ole luvuissa, Suomen osuutta on se osuus, mikä rahoitetaan Suomen osuudella EU-kuluista.  

Käsittely EU:n huippukokouksessa 6.3.2025. Suomen osuudet on laskettu Suomen osuuden perusteella EU:n Bkt:sta. Käytännössä maiden rahoitusosuudet poikkeavat jonkin verran Bkt-osuuksista. 

Millä osuudella eri maat lisäisivät osuuttaan? (Jyvitys) 

Kun puolustusmenojen lisäykset Bkt-osuudet lasketaan samalla prosenttiosuudella kaikille, ne joilla Bkt-osuus on alempi, osuus on sitä edelleen. Jos näiden maiden pitäisi nostaa osuutta muita enemmän, se kohtaisi vastustusta. Italiassa puolustusmenojen Bkt-osuus oli vuonna 2023 esimerkiksi Saksassa 1,57 %, Italiassa 1,46 ja Espanjassa 1,26 %.  Osuuden nousu näistä luvuista on vuonna 2024 ollut 0,1-0,2 %-yksikön luokkaa eli tilanne ei ole juuri muuttunut. 

Jos velkaantuneimpien maiden, joilla on samalla muita alempi puolustusmenojen Bkt-osuus, pitäisi niiden osuutta lisätä muita enemmän, se kasvattaisi velkaantuneisuutta vastaavasti korkeaan tasoon verrattuna vielä lisää. Saksassa on suunnitelma poistaa velkalukko, julkisen alijäämän raja, mutta esityksen läpimenoon ei ole tarvittavaa kahden kolmasosan enemmistöä ainakaan toistaiseksi. 

Suomi on korkean puolustusmenojen Bkt-osuuden maa Nato-maiden vertailussa.