Georgia – kaukasialainen uusliberalismin laboratorio

Juha Kieksi, julkaistu 9.12.2022.

Suomi-Venäjä-seuran Kallio-Vallilan osasto teki loka-marraskuun taitteessa matkan Georgiaan. Ensimmäisen varsinaisen matkapäivän ohjelmassa oli tutustuminen Georgian hallinnolliseen pääkaupunkiin Tbilisiin. Tbilisissä asuu reilut miljoona asukasta, joka on kolmannes Georgian väkiluvusta. Georgian väestönkasvu on negatiivinen, eli lähinnä muuttoliikkeen vuoksi Georgian väkiluku on laskusuunnassa.

Tbilisissä vierailimme mm. valtavassa pyhän Kolminaisuuden katedraalissa. Tbilisin parhaalla paikalla sijaitseva katedraali on rakennettu vuosina 1995–2004, ja se on maailman kolmanneksi korkein ortodoksinen katedraali ja pinta-alaltaan yksi suurimmista uskonnollisista rakennuksista maailmassa. Kirkon rakentaminen julistettiin ”Georgialaisen kansallisen ja hengellisen herätyksen symboliksi”, ja se rahoitettiin pääasiassa liikemiesten ja kansalaisten lahjoitusvaroilla.

Kuvaavaa on, että kirkon paikalla sijaitsi aiemmin nuorisopa­latsi. Nuorisopalatsin tapaisille nuor­ten harrastuspaikoille kapita­lismin oloissa ei enää ollut tarvetta, vaan uusi hallitseva luokka, kapita­listit tarvitsivat monumentin oman valtansa pönkittämiseksi. Siinähän kirkko on oiva apu.

Georgian yhteiskunnallinen tilanne
Georgia on Venäjäksi Gruusia ja Gruusia nimellä maa tunnettiin aikaisemmin Neuvostoliiton aikaan. Neuvostoliiton aikana Gruusian sosialistisen neuvostotasavalaan elintaso oli korkea. Neuvostoliiton hajoa­misen myötä Georgian bruttokansantuote laski vuosina 1990–1994 enemmän kuin missään muussa neuvostotasavallassa, 70 %. Vieläkään georgialaiset eivät ole saavuttaneet sitä elintasoa, joka heillä oli 1989.

Tänä päivänä keskipalkka on 360 dollaria kuukaudessa (4320 dollaria/vuosi). Vuoden 2022 tilastojen mukaan keskimääräinen vuosiansio on 27 188 dollaria. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tuloerot ovat aivan valtavat, koska keskimäärinen vuosiansio nousee noin korkeaksi huolimatta siitä, että keskipalkka on vain 360 dollaria kuukaudessa.

Georgian työväestöstä 23 % työskentelee julkisella sektorilla. Julkinen sektori on ajettu alas. Georgia sijoittui kolmannelle sijalle tutkimuksessa, jossa selvitettiin yri­tyksen perustamisen helppoutta. Yrityksen verotus on myös alhaista. Kaikki yritykset maksavat veroa 1 % liikevaihdostaan.

Vuonna 2003 Georgiassa toteutettiin lännen tukemana ns. ruusuvallankumous, jossa Georgian hallinto vaihdettiin länsimieli­sempään hallintoon. Tämän seurauksena taloutta uudistettiin voimakkaasti ja läntiset suuryhtiöt pääsivät valtaamaan Georgian teollisuuden ja maatalouden. Esimerkiksi Georgian pähkinäteollisuus on pitkälti Nestlen hallinnassa. Georgiaa pidetään ilmastollisesti yhtenä maailman parhaimmasta paikasta kasvattaa pähkinää. Vuonna 2007 Georgia myi rautatieyhtiönsä hallintaoikeudet brittiläiselle sijoitussäätiölle useaksi vuosikymmeneksi.

Ulkomaiset tahot eivät voi omistaa Georgiassa maatalousmaata, mutta ne voivat vuokrata sitä. Maan status voidaan erilaisin vippaskonstein muuttaa myös muuksi kuin maatalousmaaksi, jolloin ulkomaiselle omistukselle ei enää ole esteitä.

Georgia on myös viinimaa. Maailmassa on kaksi erilaista vii­ninvalmistusmenetelmää, joista toinen on georgialainen. Georgia­laiseen tapaan viini kypsytetään saviruukuissa maan alla, kun taas toi­nen yleisempi tapa on kypsyttää vii­ni tynnyreissä. Georgialaisen viininvalmistuksen historia ulottuu 8000 vuoden taakse.

Suhteet Venäjään

Suhteet Venäjään ovat olleet Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen enemmän tai vähemmän huonot. Oppaan mukaan georgialaiset kokevat, että he ovat venäläisten kanssa veljeskansaa, ja että kaikenlaisissa olosuhteissa on säilytettävä kanssakäyminen ja käytävä kauppaa.

Ukrainan kriisin myötä paljon kuljetuksia Venäjälle on siirtynyt kulkemaan Turkin ja Georgian kautta. Esimerkiksi loka-marraskuun vaih­teessa rajalla rekkajonojen pituus­ oli noin 70 kilometriä. Rajan ylityksen helpottamiseksi on rajan ylitys sallittu tehtäväksi myös jalan.

Ukrainan kriisin myös Georgiaan on tullut 200 000 venäläistä, 90 000 ukrainalaista ja 45 000 valko­venäläistä. Koska Venäjän elintaso on Georgiaa huomattavasti parempi, on tämä nostanut asuntojen ja elintarvikkeiden hintoja merkittävästi. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet 300 % mutta palkat vain 20 %. Tämä on lisännyt köyhyyttä ja elintasokuilua. Tbilisssä asuntojen keskihinta on tällä hetkellä 500-1000 dollaria/neliö. Eli asunto on siel­lä 360 dollarin keskipalkalla täysin saavuttamattomissa.

Jonkin verran Tbilisssä näkyi Venäjää arvostelevia seinäkirjoituksia, kuten fuck Russia. Merkille pantavaa oli, että havaittavissa oli myös kirjoituksia, joissa Russia oli vedetty yli ja korvattu sanalla USA. Georgiassakin on siis porukkaa, jotka tiedostavat, mistä Ukrai­nan kriisissä on kyse. Saattaa, olla, että Georgiassa sen ymmärtäminen on helpompaakin kuin vaikka meil­lä Suomessa. Kansalaiset tuntevat nahoissaan sen, mihin äärimmäinen uusliberalismi johtaa.

Katsaus Georgian histo­riaan
Antiikin aikana Georgian aluetta hallitsi kaksi kuningaskuntaa, Kolkhis ja Iberia. Iberia oli yksi ensimmäisistä kristinuskon virallistaneista valtioista 300-luvun alussa. Iberian ympärille muodostui yhdistynyt Geor­gian kuningaskunta 1000-luvulla. Kuningaskunta taantui 1200-luvulla ja hajosi lopulta useiksi kuningas- ja ruhtinaskunniksi 1500-luvulla. Kolme vuosisataa kestäneen osma­nien ja Persian valtakuntien valtakauden jälkeen Georgia liitettiin Venäjän keisarikuntaan 1800-luvun alussa. Georgialaiset pitävät persialaisia perivihollisinaan.

Uskonnon merkitys on suuri
Georgiassa uskonnon merkitys on suuri ja kirkkoja on joka paikassa. Neuvostoliiton aikana uskonnonharjoittaminen oli siellä suosittua, eikä siihen puututtu niin kuin olisi ollut tarpeen. Vuonna 2014 ilmoitti vain 0,5 prosenttia väestöstä olevansa uskonnottomia.

Georgialaisen uskomuksen mukaan pyhä Nino käännytti georgialaiset 300-luvun alussa. Kristinusko korvasi esikristillisen uskonnon ja zarathustralaisuuden. Vierai­limme muuten Uplistsikhen kaivoskaupungissa, jossa sijaitsi zarathustalaisen kauden luoka-asumuksia. Kristinuskon käyttöönoton todellisena syytä olivat kuitenkin saada koko alueelle yhtenäinen uskonto, joka osaltaan edesauttoi alueen hallitsemista ja mahdollisti tuotantovoi­mien kehityksen.

Georgian ortodoksisen kirkon juuret ulottuvat Iberian kuningaskunnan kristinuskoon kääntymisen aikoihin. Georgian patriarkaatti sai autokefalian jo varhain ja säilytti itsenäisyytensä vuoteen 1811 saakka. Vuoden 2014 väestönlaskennan mukaan 83,4 prosenttia kansasta on ortodokseja.

Gori ja Kutais
Tbilisin jälkeen vierailimme Gorissa, joka on Josif Stalinin syntymäkaupunki. Gorilaiset ovat ylpeitä suurmiehestään ja siellä on edelleen neuvostoaikainen, varsin onnistunut Stalin-museo. Gorin kaupungintalon edustalla seisoi pitkään Stalinin patsas. Se oli yksi harvoista säilyneistä Stalin-patsaista Nikita Hruštšovin kauden jälkeen. Monumentti aiheutti kiistoja 1990-luvun alussa, mutta uusi porvarillinen hallinto myöntyi Gorin asukkaiden vaatimuksiin ja jätti patsaan pitkäksi aikaa paikalleen. Kesäkuussa 2010 patsas kuitenkin siirrettiin Stalin-museoon.

Kutais on Georgian lainsäädännöllinen pääkaupunki ja siellä kävimme mm. Prometeuksen tippukiviluolissa. Kutais oli Neuvostoliitossa merkittävä kylpyläkaupunki. Valtaosa tuon neuvostoaikaisista kylpylöistä oli aivan rappiotilassa. Neuvostoliitossa kylpylät olivat työläisten lomakohteita. Porvarillisessa Georgiassa kylpylöille ei enää ollut käyttöä. Työläisiä ei enää ollut tapana palkita kylpylälomilla eikä sellaiseen työläisillä ollut enää varaa.

Batumi
Loppureissun vietimme Mustan meren rannalla Batumissa. Ihan Turkin rajalla sijaitseva Batumi on Georgian vanhimpia kaupunkeja. Se perustettiin jo ennen ajanlaskun alkua 300–400 eaa. Kreikkalainen filosofi Aristoteles (384–322 eaa.) ja muut aikalaiset kutsuivat paikkaa nimellä “Pontus Bathea”.

Rooman keisari Hadrianus (117–138 jaa.) perusti Batumiin sotilasleirin. Batumi onkin aina ollut sijainniltaan strategisesti tärkeä. Ottomaanit hallitsivat aluetta aina 1700-luvulle saakka.

Batumin parasta antia oli ehdottomasti Batumin kasvitie­teellinen puutarha. Sen pinta-ala on 111 hehtaaria ja se on yksi entisen Neuvostoliiton alueen suurimmista kasvitieteellisistä puutarhoista. Batumin kasvitieteellisen puutarhan perusti 1880-luvulla venäläinen botanisti Andrei Nikolajevitš Krasnov (1862–1914). Neuvostoliiton aikana puutarhaa laajennettiin ja kehitettiin vuodesta 1925 lähtien, ja sii­tä tehtiin tärkein Kaukasian alueen­ subtrooppisia merenranta-alueita tutkinut instituutio.

Georgian matka oli varsin onnistunut niin kuin kaikki Kallio-Vallilan osaston matkat ovat olleet. Kannattaa tutkailla Suomi-Venäjä-seuran Kallio-Vallilan osaston sivuilta matkatarjontaa.