Sote- ja sotumenot sotaan?

Stop nyt mielenosoituksessa 1.2.2024 Senaatintorilla jotkut osallistujat katsoivat, että aivan yhtä suuri vaara kuin on lakko-oikeuden kaventaminen, huonojen sopimusten kirjaaminen lakiin on terveystoimen yksityistäminen ja alasajo USA:n malliin. Kansan äänen järjestöt ovat ja lähes 10 vuoden ajan kuuluttaneet, että miksi mitkään etujärjestöt eivät puhu tästä asiasta, vaikka terveyshuolet kasvavat räjähdysmäisesti. (Kuva: heikki Männikkö)

Juhani Tanski, Kuopio; Kansan ääni 5/2024, 28.10.2024

Sote-uudistuksen historian tutkimus on kiintoisaa

Vuonna 2010 selvitettiin terveydenhuollon yksityistämisen seurauksia kunnissa. Yksityistämisen seurauksena palvelut eivät halventuneet. Kunnat maksoivat palveluista entistä enemmän. Palveluva- likoima on niukentunut. Yksityinen yhtiö lähettää potilaita usein kalliisiin jatkotutkimuksiin. Yksityiset yritykset ovat sijoittajia, eivät asiakkaita varten. Yrityksen tarkoitus on tuottaa voittoa. Potilaiden hoito on keino tuottaa voittoa. Yhtiöt tuottivat 1990-luvulla 10 % terveydenhuollon palveluista, 2010 jo 20–25 %. Markkinaosuutta yritykset haluavat tietenkin lisää. Rohkeimmat puhuvat koko julkisen terveydenhuollon alasajosta. Markkinatalousmantran mukaan yksityinen yhtiö toimii tehokkaammin kuin julkinen palvelu. Tämä on uskomus, jonka tueksi ei löydy faktaa.

Yksityistäminen tuo jättivoittoja sijoittajalle

Sairaanhoitopalvelut eivät ole autoja, joita voi käydä koeajamassa ja vertailemassa, mikä on paras tai kännyköitä, jonka maine leviää nettiyhteisöissä. Kun sydänhalvaus tai aivoverenvuoto iskee, ei lähetetä tarjouspyyntöjä vaan mennään ambulanssilla lujaa. Lääkäreitä eivät houkuta raskas, byrokratian ja vastuun rasittama työ varsinkaan syrjäseuduilla. He valitsevat reppufirman, jossa voi vaikuttaa työhönsä enemmän. Vuokralääkäri päättää itse, kuinka paljon hän tekee töitä ja millaista työtä hän tekee. Hän saa hyvää palkkaa ja voi sen vastineeksi päättää, että vain 20 h työtä /vk riittää mukavaan elämiseen. Ja lääkäripula jatkuu.

Sote-bisnes synnytti miljonäärejä jo ennen uudistusta. Yksityiset terveys- ja hoiva-alan konsernit ovat nielaisseet jo ennen sote-uudistusta ison siivun palveluista. Yhtiöt ovat kultakaivoksia, joista on kaivettu muhkeimmillaan kymmeniä miljoonia.

Kela-korvauksista rahastusautomaatti

Vuonna 2015 esitetyn Ylen MOT-ohjelman mukaan 2013 yksityisille firmoille kanavoitui työterveyshuollosta kaikkiaan 339 m€. Lisäksi potilaiden yksityiseen sairaanhoidon tukeen upposi n 250 m€. Yksityisten sote-yhtiöiden kytkökset veroparatiiseihin mahdollistivat kansainvälisen verokierron. Osalla niistä on menneisyydessään epäilyttäviä jälkiä. Esimerkiksi Mehiläinen maksoi 40 m€ tuloksestaan vain alle prosentin veroja Suomeen. Näin oli ennen, miten on nyt?

”Työrauha” vai soten korjaaminen

Hallitusneuvotteluissa linjattiin, että sote-alueille annetaan työrauha. Asiasta on hallituksessakin erilaisia näkemyksiä. Sari Essayahin mukaan on silti käynyt yhä ilmeisemmäksi, että vähintään rahoituslain kannustamattomuus ja menoautomaattirakenne vaativat korjausliikettä. ”Hyvän politiikan ominaisuus on kyky korjata päätöksiä uuden tiedon pohjalta. Alueiden korjausliike on aloitettava jo tällä hallituskaudella. Esitämme syksyllä oman soten ratkaisumme Marinin hallituksen sotesotkun korjaamiseksi”. Petteri Orpo sekä kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen katsovat, että alueiden määrää pitäisi karsia seuraavalla hallituskaudella.

”Meidän pitää tehdä hävittäjähankinnat”

Sosiaaliturvaministeri Sanni GrahnLaasonen perustelee sote-palvelujen ja sosiaaliturvan leikkauksia sotamenojen lisäämien tarpeella. Samasta asiasta edustaja Johannes Yrttiaho toteaa: Puolustusbudjetti yli kaksinkertaistui: ”Riittäisi hallituksen leikkausten perumiseen”. Suomen puolustusmenot ovat nousseet edellisen hallituksen ensimmäisen varsin mittavan puolustusbudjetin noin 3 miljardista eurosta yli 6,5 miljardiin euroon. ”Summa, jolla on kasvatettu puolustusbudjettia, riittäisi hyvinvointialueiden alijäämien kattamiseen ja leikkausten estämiseen sekä sosiaaliturvaleikkausten perumiseen.” Rahaa olisi valtiolla siis kaikkeen tähän ihmisten arjelle välttämättömään, kun se vain jaettaisiin oikein.

Kansalaiselle luvattu 30 euroa muuttui 3 euroksi

Kela-korvausten korotuksen piti lyhentää hoitojonoja. Toisin kävi, ja veroeurot valuvat lääkärifirmojen taskuun. Hallitus perusteli ns. kelakorvausten korottamista sillä, että yhä useampi ryntäisi vastedes Mehiläisen tai Terveystalon tai jonkin muun yksityisen lääkäriaseman vastaanotolle. Julkisen terveydenhuollon hoitojonot kevenisivät, kun yksityislääkärikäyntiä tuettaisiin aiemman 8 € sijaan peräti 30 €. Varsin nopeasti kävi ilmi, että oppositio oli oikeassa. Kelan mikaan perusteella korvauksiin oli käytetty uudistuksen jälkeen kolminkertainen määrä verovaroja aiempaan verrattuna. Yksityislääkärillä käyntien määrä oli noussut vain parin prosentin verran, millä ei ole vaikutusta julkisiin hoitojonoihin.Tukien hyöty kohdistui Kelan selvästi enemmän hyvä- kuin huonotuloisille, aivan kuten kriitikot olivat alun pitäenkin epäilleet. Hyötyjiä ovat terveyspalveluja myyvät yhtiöt, jotka nostivat hintojaan. Hallituksen uudistuksen piti laskea lääkärikäynnin hintaa 22 €, mutta esimerkiksi Pihlajalinnan hinnaston alimmissa hinnoissa käynti halpeni tuen kasvamisen jälkeen vain 9 €. Vastaavasti Terveystalossa halvempien lääkärikäyntien hinnat laskivat vajaat 19 €, mutta ylimmissä hintaluokissa käynnit halpenivat vain 3 €. Yksityisten lääkärikäyntien tukeminen on osoittautunut niin surkeaksi hankkeeksi, että jopa lääkärit vastustavat sitä.

Tolkuton Kela-korvaus

Yleislääketieteen professori Juha Auvinen tyrmää yli 65-vuotiaiden isot Kela-korvaukset – ”Ei kannata hassata rahaa tällaiseen” Auvinen ei kannata hallituksen ajamaa valinnanvapauskokeilua yli 65-vuotiaille. Mallissa Kela korvaisi ikääntyneille yksityisistä lääkäripalveluista niin suuren osan, että maksettavaksi tulisi potilaalle sama summa kuin julkisella puolella. Yli 65-vuotiaat ovat pääsääntöisesti monisairaita potilaita. 1–2 yleislääkärikäyntiä vuodessa ei auta, vaan he tarvitsevat jatkuvaa hoitoa. Ei kannata hassata rahaa tällaiseen, kun voitaisiin tehdä hyväkin malli. Samaan aikaan, kun hallitus laittaa valtion budjetista Kelakorvauksiin 335 m€ hallituskauden aikana, se samalla leikkaa julkisen puolen perusterveydenhuollosta. Auvisen mukaan omalääkärimalliin tulisi siirtyä koko Suomessa.

Selvitys paljastaa vuokralääkäribisneksen röyhkeyden

Rekrytointiyritykset houkuttelevat lääkärit palkkalistoilleen ja myyvät heidän työpanoksensa jopa 2–3 kertaa kalliimmalla takaisin hyvinvointialueelle. Henkilöstöpulan vaivaamilla alueilla ei ole aina mahdollista kilpailuttaa hankintoja. Jos henkilöstöä ei saada, toimipisteitä joudutaan sulkemaan ja se voi pahimmillaan vaarantaa ihmishenkiä. Joillain hyvinvointialueilla vuokratyövoiman kilpailutukseen on annettu tiukkoja ehtoja, joskin lähes kaikilla alueilla jokin osa henkilöstöstä on vuokrattua. Joillain alueilla henkilöstö on perustanut keskenään vuokratyöfirman ja myynyt sen avulla työpanostaan.

Vuokralääkärien käyttö lopetttava!

Vuokralääkäreitä ja -sairaanhoitajia välittävät firmat takovat muhkeita voittoja samaan aikaan, kun alueet kärvistelevät säästöpaineissa. Vuokralääkäreiden määrä vaihtelee alueilla. Joillakin alueilla psykiatriassa ja päivystystehtävissä toimivista lääkäreistä jopa yli puolet on vuokratyövoimaa. Psykiatrian vuokralääkärin tuntihinta voi olla jopa 360 euroa. Pahimmillaan ostopalveluna hankittavan erikoislääkärin vuosikustannus pelkän lääkärityön osalta voi nousta jopa 300 000 €, mikä on lähes kolminkertainen omaan työhön verrattuna.

Kermankuorijafirmojen liiketulokset ovat kaupparekisteritietojen mukaan huimia. Yritysotoksen liikevaihto yli kolminkertaistui vuosina 2018–2022. Jotkut yhtiöt palkkaavat työvoimaa julkiselta puolelta ja sitten myyvät sen takaisin alueille jopa tuplasti kalliimmalla. Sosiaali- ja terveysministeriö kannattaa Ruotsin kaltaista hintakattoa vuokratyövoimalle. Sanni Grahn-Laasonen haluaa torpata hintakaton.