Leikkauspolitiikka kiristää kansan elämää

Ay-liikkeen protestissa Senaatintorilla 1.2-24 vastustettiin hallituksen suunnittelemia jyrkkiä leikkauksia (sopeutuksia) ja aikeita siirtää TES-asioita lainsäädäntöön. Muistutettiin myös, että SOTE-palvelut tulee säilyttää julkisina palveluina ja niiden yksityistäminen on ehdottomasti torjuttava. Sopeutukset syksyn budjettiriihen jälkeen ovat kuitenkin 9 miljardia, hallitus piiskaa ihmisiä yksityisen terveydenhuollon piiriin ja kulut militarisointiin kasvavat ennätyksellisiksi.

Heikki Männikkö, julk. Kansan ääni 4/2024, 2.9.2024

Ihmisten elämää ei helpota se, että kansa itse on valinnut ne päättäjät, jotka tämän leikkauspolitiikan toteuttavat. Yhteiskunnan tilaa voidaan arvioida monin eri tavoin. Äskettäin Kalevi Sorsa-säätiö julkaisi tutkijaryhmän tekemän selvityksen, joka osoitti suomalaisten hyvinvoinnin romahtaneen 2020-luvulla. Taustalla vaikuttavat koronapandemia, Naton eskalaatiosota Ukrainassa ja sen aiheuttama elinkustannusten ja talouselämän hankintojen kallistuminen. Tutkimuksen tekijät muistuttavat, että elämme nyt monikriisisessä yhteiskunnassa, jossa koetut kriisit vahvistavat toistensa vaikutuksia. Tavallinen kansalainen kokee tämän kaiken konkreettisessa elämässään, vaikka ei osaa sitä aina yhdistää uusliberalistisen oikeistohallituksen ryöstöpolitiikkaan. Terveyspalvelut ovat rapistuneet, kun ne siirrettiin kunnilta ”hyvinvointialueille”, joille ei myönnetä tarpeeksi varoja tehtäviensä hoitamiseen. Tämä on palvelujen yksityistämistä. Hoitoon pääsyä vaikeutetaan, jolloin on turvauduttava yksityisiin hoidontarjoajiin, jotka keventävät ihmisten ennestäänkin kevyttä rahapussia. Ihmisiä pelottaa, koska nopeassa tahdissa organisoitu USA-johtoinen käännös Venäjä-suhteissa on tuonut kurjuutta maallemme, kun taloudelliset ja kultturelliset suhteet ajettiin alas parissa vuodessa.

Vuoden 2025 talousarvio enteilee katastrofia

Hallitus esitteli elokuun alussa (to. 8.8) suunnitelmaansa vuoden 2025 talousarvioksi. Siitä selvisi, että budjetin alijäämä nousee 12,2 miljardiin euroon. Sote-menot kasvavat, eivätkä rahat riitä kattamaan kuluja. Budjetin loppusummaksi ennakoidaan 88,1 miljardia ja tuloja löytyy vain 76 miljardia. Alijäämä edellisestä vuodesta on kasvanut 1,5 miljardia euroa. Mitään uutta ei ensi vuonna rakennettaisi, kun talousarvio sisältää vain noin 13 miljoonaa menolisäyksiä. Suurimmat syyt alijäämään ovat sosiaali- ja terveysmenojen kasvu ja valtion korkomenojen kasvu.

Leikkauksia ja konkursseja

Osalle kehysriihessä päätetyille 100 miljoonan leikkauksille etsitään syyskuussa korvaavia kohteita, koska niiden säästöt eivät toteudu. Näistä 58 miljoonaa kohdistuu kotouttamismenoihin. Ministerit joutuvat myöntämään, että heikko suhdannetilanne vaikeuttaa verotulojen kasvua. Se heijastuu mm. konkurssien määrän kasvuna. Konkurssit lisääntyivät v. 2023 heikon taloustilanteen, inflaation ja korkojen nousun myötä. Edellisenä vuonna pantiin vireille 3 300 konkurssia. Rakentaminen hiipui ja 4 420 rakennusalan yritystä lopetti toimintansa. Näistä viidennes kuului vireille pantujen konkurssitapausten joukkoon. Eräiden tietojen mukaan kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla on pantu vireille jo noin 1 800 konkurssia.

Muistamme varmaan edellisten eduskuntavaalien alla, kun persujen ja kokoomuksen vaalikampanjoissa puhuttiin välttämättömyydestä vähentää velanottoa. Tällä hetkellä valtio ottaa uutta velkaa rajusti. Heinäkuun lopussa velkaa oli 166,9 mrd €. Se on 26 611 € asukasta kohden. Tällä hetkellä arvioidaan velkasumman kasvavan vuoden loppuun mennessä 181,1 miljardiin ja ensi vuoden korkosumma nousee 3.5 miljardiin euroon.

100 000 uutta työllistä ja 2 mrd:n säästöt?

Keväällä käytiin hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä iso vääntö, jossa palkansaajajärjestöt yrittivät saada hallituksen perumaan suunnittelemansa rankat työelämään kohdistuvat heikennykset ja perusturvaan kohdistuvat leikkaukset. Silloin mm. Kansan äänessä kirjoitimme, että ”Työttömyys- ja sosiaaliturvan leikkaaminen eivät toimi työllistämiskeinoina” (KÄ 5/2023) ja ”Lakko-oikeus on luovuttamaton perusoikeus” (KÄ 1/2024). SAK:n ja hallituksen keskusteluissa nakkikioskiyrittäjä Satonen perusteli hallituksen toimia sillä, että hallitusohjelman toteuttamisella luodaan 100 000 uutta työllistä ja sen avulla saadaan valtiontalouteen 2 mrd:n säästöt. Jokainen ajatteleva palkansaaja tiesi silloin, että edes saksiniekka, orpopoika ja nakkikioskiyrittäjä eivät itse usko moisiin satuihin, vaan kyse on suoraan Thatcherilaisesta yrityksestä ajaa alas ay-liike.

Miten työllisyyden kanssa on tänään?

Satosen ja hallituksen arviot eivät oikein toteudu käytännössä. Työja elinkeinoministeriön (TEM) katsauksen mukaan työttömiä työnhakijoita oli heinäkuussa 306 000 ja heidän määränsä nousi vuoden takaisesta 27 200 henkilöä. Lomautettuna koko maassa oli heinäkuun lopussa 28 000 henkilöä, mikä on 5 700 edellisvuoden ajankohtaa enemmän. Kokoaikaisesti lomautettuja oli 20 900 henkeä eli 2 500 edellisvuoden ajankohtaa enemmän. TEM-katsauksen mukaan pitkäaikaistyöttömiä oli 98 600, joka on 6 400 enemmän kuin vuotta aiemmin.

On huomattava, että ilmoitettujen työllisyyslukujen määrä voi vaihdella paljonkin, koska yleensä tiedot perustuvat TEM:n työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen- ja kuntakokeilujen asiakasrekisteri. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus puolestaan on otostutkimus.

Yksityistämispolitiikka niittää satoaan myös HUS: ssa

Nyt useita hyvinvointialueita koettelevat henkilöstön vähennykset. Elokuun loppupuolella ilmoitettiin HUS: n yt-neuvotteluista, jotka koskevat koko henkilökuntaa, 28 000 työntekijää. Tavoitteena on 1 000 henkilötyövuoden säästötavoite t. leikkaustavoite. Kehysriihessä hallitus vähensi hyvinvointialueiden velvoitteita, minkä hallitus katsoo alentavan alueiden rahoitusta. Näin rosvohallitus hakee hyvinvointialueiden rahoitukseen isoja säästöjä. HUS: n sopeutustarve on 140 miljoonaa. Syynä tähän on tietoisesti johdettu alibudjetointi, mikä antaa syyn henkilöstön leikkauksille. Yksi tyisiä terveysalan yrityksiä tuetaan siten, että hoitokapasiteettia korjataan myöntämällä hoitoseteleitä yksityiselle terveydenhuollolle. HUS joutuu myös palkkaamaan puuttuvan henkilökunnan tilalle keikkafirmoilta lääkäreitä, sairaanhoitajia ym. henkilökuntaa. Orpon hallitus kuvitteli, että rahan jako yksityisiin lääkäripalveluihin, siirtäisi potilaita julkisista jonoista yksityisiin palveluihin. Orpopojan hurskaista toiveista huolimatta näin ei käynyt, vaan korvauksia on kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla maksettu jo 43 miljoonaa, mikä on 2,5 kertaa edellisvuotta enemmän.

Riku Aalto: ”Takana on petettyjen vaalilupausten vuosi

Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan poliittiset lakot näyttivät ay-liikkeen taisteluvalmiuden. Suomalainen yhteiskunta on nyt syksyn TES-neuvottelujen alla erilainen, kun hallitus on tullut hämmentämään työmarkkinoita. Toteuttamalla rajuja työttömyysturvaan-, sosiaaliturvaan- ja työntekijöiden asemaan kohdistuvia leikkauksia, tarjosi hallitus yrityksille porkkanaa, mutta duunareille keppiä. Siksi tulevan syksyn TES-kierroksesta tulee haasteellinen. Kehysriihessä hallitus nosti arvonlisäveroa 1,5 %. Tähän yhdistettynä viime vuosien raju hintojen nousu luo suuria paineita syksyn neuvotteluihin ja palkankorotuksiin. Tällaisia asioita ei ole ennen viety neuvottelupöytiin. Syksy näyttää, miten maan hallituksen säätämät lait vaikuttavat neuvottelupöydässä, toteaa Aalto.