Suomi teki kansanmurhaa Karjalassa, Petroskoissa päätettiin

Fasismin vankeja -kuva on tunnetuimpia sota-ajan valokuvia Venäjällä.
Rintamareportteri Galina Sanko otti tämän kuvan Petroskoissa heti kaupungin
vapauttamisen jälkeen kesäkuussa 1944.

Armas Mashin, Petroskoi 5.8.2024

Tärkeitä asioita tapahtui Petroskoissa parhaaseen loma-aikaan. Oikeudenkäynti
Suomea vastaan alkoi Karjalan tasavallan korkeimmassa oikeudessa 19.
heinäkuuta. Suomea syytettiin sodanaikaisesta kansanmurhasta ja sotarikoksia,
joita miehityshallinto teki Suomen miehittämillä alueilla, lähinnä Karjalan
tasavallan alueella 1941–1944. Oikeuskäsittely aloitettiin Karjalan tasavallan
syyttäjän esityksestä. Asianomainen todistusaineisto käsittää 14 nidettä.

Oikeusistunnoissa kuultiin useita todistajia, muun muassa entisiä suomalaisten
keskitysleirien lapsivankeja. Sotahistoriantutkijoita ja muita asiantuntijoita puhui
oikeudessa sodan silminnäkijöiden lisäksi. Karjalan tasavallan päämies Artur
Parfentshikov puhui oikeuden alkuistunnossa.

Suomalaiset miehittäjät järjestivät yli sata keskitys- ja pakkotyöleiriä Karjalaan
sodan aikana. Niissä pidettyjen siviilien ja sotavankien määrä oli noin 24000
henkeä huhtikuuhun 1942 mennessä. Vankeja pakotettiin ylivoimaiseen työhön,
kuritettiin ja kidutettiin. He näkivät nälkää, sairastivat ja jäivät lääkärinapua vaille.

Noin 8000 siviilivankia, muun muassa 2000 lasta kuoli suomalaisilla
keskitysleireillä ja 22000 neuvostoliittolaista sotavankia suomalaisilla ja
saksalaisilla sotavankileireillä Karjalan miehityksen aikana. Siviilejä kuoli eniten
vankileireillä Petroskoissa. Sota tuotti valtavaa vahinkoa Karjalan kaupungeille ja
kylille. Sen yhteisarvo on 20 biljoonaa ruplaa nykyisen vaihtokurssin mukaan
(noin 200 miljardia euroa).

Karjalan korkeimman oikeuden päätös luettiin 1. elokuuta. Siinä todetaan että
saksalaisten ja suomalaisten miehittäjien nykyisen Karjalan tasavallan alueella sodan
aikana tekemät rikokset ovat olleet kansanmurha. Päätöksen teksti julkaistaan
kokonaisena myöhemmin.

Petroskoin valtionyliopiston professori, historian tohtori Sergei Verigin on
tutkinut pitkään Karjalan sotatapahtumia. Hän kuuluu Venäjän johtavien
sotahistorian tuntijoiden joukkoon ja esiintyi todistajana oikeudenkäynnissä.
Miehitysajan tapahtumista kertova Itä-Karjalan kansanmurha -kirja ilmestyi meiltä
Veriginin kanssa suomen kielellä vuonna 2020. Hän kommentoi nykyään
tapahtunutta:

– Karjalan korkeimman oikeuden päätös on tehnyt historiallista oikeutta Suomen
sotarikosasiassa. Oikeuspäätös perustuu laajaan dokumenttipohjaan ja se todistaa,
että Suomi teki kansanmurhaa miehittämällään Karjalan alueella 1941–1944.
Monet kysyvätkin miksi tätä päätöstä ei tehty paljon aikaisemmin. Hyvää
naapuruutta oli Neuvostoliiton (myöhemmin Venäjän) ja Suomen välillä sodan
jälkeen. Molemmat maat katsoivat parhaaksi välttää herkkiä aiheita, kuten Karjalan miehityksen historiaa. Tilanne on muuttunut. Suomi liittyi Natoon ja on epäystävällinen valtio Venäjälle nykyään.

– Suomi todennäköisesti ei hyväksy Karjalan korkeimman oikeuden päätöstä.
Tämä päätös on tärkeä Venäjän, myös Karjalan ihmisille, koska suomalaisten
sotarikokset eivät vanhene koskaan, Sergei Verigin kommentoi.

Armas Mashin on 1964 syntynyt petroskoilainen toimittaja ja kääntäjä, joka puhuu
kahta äidinkieltä, venäjää ja suomea. Hän valmistui Petroskoin valtionyliopistosta
1986 ja on toiminut Karjalan tasavallan suomenkielisissä medioissa siitä lähtien.
Nykyään kulttuurilehti Carelian päätoimittaja. Venäjän lehtimiesliiton ja Venäjän
kirjailijaliiton jäsen. Hänellä on Karjalan tasavallan ansioituneen lehtimiehen
arvonimi.