Universaaliudesta vastikkeellisuuteen ja syyperustaisuuteen: toimeentulotuelta leipäjonoon
Pitkälti viime vuosituhannen puolella oli tiedossa, että voittojensa välikappaleeksi kapitalistit valitsivat Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistetut varat jo silloin, kun Sote-nousi otsikkojen aiheiksi. Samaa kohtaloa uusliberalistit suunnittelevat myös vesivaroille. Ihmetellä voimme, että Kansan äänen järjestöjä lukuun ottamatta muu ”työväenliike” ei ole puuttunut asiaan. (Kuva Helsingin vappumarssi 2017, Heikki Männikkö)
Kirj. Viljo Lehmusketo, Raahe julk. Kansan ääni 3/2024, 23.6.2024
Vähävaraisten sosiaalihuollon palveluja sekä tukia tarvitsevien ihmisten, perheiden ja yhteisöjen asema on oleellisesti muuttumassa Orpon porvarihallituksen toimesta. Muutoksia on tulossa tukien ja palvelujen rahoitukseen leikkausten avulla, kun niitä yhdistetään. Palvelujen ja tuentarpeen arvolähtökohdat ovatkin muuntumassa universaaleista oikeuksista selkeästi syyperustaisuuteen ja vastikkeellisuuteen.
Kysymyksessä ei ole pelkästään sosiaaliturvaan ja palveluihin liittyvät muutokset, vaan laajempi yhteiskunnallinen suunnanmuutos, jossa universaaliudelle perustuneesta hyvinvointivaltiosta siirrytään selkeästi kohti tarve- ja syyperustaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Olemme samalla siirtymässä hyvää vauhtia pois Pohjoismaisesta hyvinvointivaltion mallista lähemmäs Anglo-Amerikkalaista mallia. Kaiken takana on uusliberalistinen ajattelu. Itseäni yli 30 vuotta sosiaalitoimen palveluista vastanneena tämä kauhistuttaa, miten tämä nykyinen pohjoismainen malli aiotaan kokonaan hävittää.
Hallituksen köyhyyspolitiikka on hyytävää luettavaa
Viimesijaisen sosiaaliturvan uudistuksen pitäisi perustua tutkittuun tietoon ja realistiseen käsitykseen tuen saajista. Muutoin seurauksena on kaaos, josta kärsivät heikoimmassa asemassa olevat. Kokoomuksen suuri unelma on toteumassa persujen avulla. Näihin päiviin saakka viimesijainen taloudellisen tuen lähde ja turva on ollut toimeentulotuki. Toimeentulotuki on myönnetty laskennallisesti käytettävissä olevien tulojen ja hyväksyttävien menojen perusteella.
Jatkossa tämä universaalius olisi poistumassa, ja toimeentulotuen korvaavan yleistuen edellytyksenä tulee mahdollisesti olemaan vielä erillinen syy. Lisäksi toimeentulotuen vastikkeellisuus tulisi selkeästi vahvistumaan. Eli, saadakseen viimesijaista tukea tuen saajalta edellytetään aktivoitumista ja osallistumista esimerkiksi työelämään, kuntoutukseen tai hanttihommiin. Tämä uudistus on nyt siis parhaillaan valmisteilla ja kulkee nimellä yleistuki. Se on valmisteilla vuodet 2024–2027. Yleistuki eroaa perustulosta juuri vastikkeellisuuden ja syyperustaisuuden takia.
Kaikilta asiakkailta ei voi edellyttää vastikkeellisuutta ihan johtuen jo elämäntilanteesta, elämänhistoriasta, rapautuneesta toimijuudesta ja sosiaalisen toimintakyvyn rajoituksista. Osa asiakkaistahan pyrkii pelkästään selviytymään päivästä toiseen, ja vastikkeena toimivan aktivoitumisen työelämään tai koulutukseen sijoittumisen vaatimus on näissä tilanteissa kohtuuton.
Eri tukia suunnitellaan yhdistettäväksi yhdeksi yleistueksi, keskenään suuremmat tuet pienevät yhteismitallisuuteen vedoten. Orpon hallitus ja uudistuksesta vastaava kokoomusministeri vähät välittää tästä. Kokoomuksen taholta onkin viitattu Englannin uudistukseen. IsonBritannian universaali credit on esimerkki siitä, että yleistuki on köyhiä kurittavaa. Britanniassa sosiaaliturvan taso on Suomea alhaisempi ja siihen liittyy tiukkoja ehtoja ja velvoitteita. Yleistuen toteutus myös takkuili alkuvaiheessa ja tukien maksussa oli pitkiä viivästyksiä.
Suomessakin on aihetta huoleen
Hallitus on jo kovalla kädellä leikannut sosiaaliturvaa. Pelätään, että tämäkin uudistus on sosiaaliturvaa leikkaava ja ehkä myös ulossulkeva. Uudistuksessa pitää selvittää, onko sosiaaliturvan taso riittävä. Tällä hetkellä se laahaa paljonkin elinkustannusten nousua jäljessä.
Orpon hallituksen ohjelman mukaan uusi yleistuki sisältäisi ”perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi”. Näin se oletettavasti korvaisi perusturvaetuuksien lisäksi myös asumistuen ja ehkä koko toimeentulotuen. Tarvitaan eri elämäntilateiden takia myös harkinnan varaista tukea.
Viljo Lehmusketo
Raahe
