Orpon-Purran hallitus ajaa hyvinvointivaltiota alas

Orpon-Purran hallitus ajaa hyvinvointivaltiota alas

Käännepisteessä ollaan, kun ”hyvinvointivaltiota” kohtaa äärioikeiston suunnitelmissa kuolema, sillä käynnissä on julkisten palvelujen yksityistäminen sekä ay-liikkeen toiminnan alasajo ja hyvinvointialueet osoittautuvat bluffiksi.

Juhani Tanski (Kansan ääni 22.6.2024)

Orpon-Purran hallitus ajaa hyvinvointivaltiota alas

Sote-huollon integraation piti avata uusia mahdollisuuksia. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon siirtämisen kunnista suuralueille piti parantaa palveluita. Toisin kävi. Järjettömän jättiuudistuksen puolustelijat väittävät, että sote-ongelmat johtuvat väestön vanhenemisesta, kustannusten noususta – mm. henkilöstön palkankorotuksista. Vanheneminen ja palkankorotukset olivat tiedossa alueiden aloittaessa 1.1.2023. Kuntaliitosten ja muiden maiden kokemusten perustella tiedettiin, että jättikokoiset sote-alueet aiheuttavat tehottomuutta ja kustannusten rajua kasvua. Tämä ”unohdettiin”, koska tiedettiin, että uudistuksen kannatus sulaisi pois.

Hyvinvointivaltion romuttamista voi hieman hidastaa korjaamalla rahoitusta. Ratkaisu ongelmaan on paluu kunta- ja kuntaliitto pohjaiseen järjestelmään ainakin peruspalvelujen ja hoivan osalta. Näin on tehty naapurimaissamme, joissa samakaltainen jättialueuudistus toteutettiin ennen meitä.

Vuonna 2017 selvisi, että poliittisen eliitin tavoitteena oli sote-palvelujen yksityistäminen. Sote-palvelut olivat yksi potentiaalinen rahasampo, jota pääomapiirit tavoittelivat voittojensa lähteeksi. Tämä juliste ”Sote-kaappaus pysäytettävä” otettiin käyttöön Helsingin vappumarssilla 2017. Ihmettelemme, miksi mikään toinen taho ei ole omaksunut samanlaista tavoitetta. Ymmärrämme, että SDP ja Vasemmistoliitto ovat lähinnä edistäneet pääomapiirien pyrkimyksiä.

Parin miljardin säästöt

Kun soten tilanne kriisiytyy päivä päivältä enemmän, kaikenlaisia Pelle Pelottomia propellihattuineen ilmestyy esittelemään keksintöjään.  Sitran strategit ovat keksineet idean, että potilastiedot pitää tallentaa toimiviin tietojärjestelmiin. Yhtenäisten tietomallien käyttöönotto mahdollistaisi tiedon jouhevamman liikkumisen järjestelmien välillä. Sote-huoltoalalla voisi saada parin miljardin vuosittaiset säästöt.  Järjestelmien keskeneräisyys oli tiedossa kesällä 2022. Silti uudistusta työnnettiin kuin käärmettä pyssyyn. Olen rakentanut erilaisten tietojärjestelmien välisiä tiedonsiirto ohjelmistoja ja tiedän, että ohjelmistojen on oltava kunnossa ja testattu ennen kuin ne otetaan tuotantoon.

Kesä tuo sote-palvelujen supistamiset ja yksiköiden sulkemiset

Tehyn Tiina Vartiainen toteaa: Alueiden säästöt näkyvät työntekijöiden jaksamisessa.  Kesällä sote-huollon toimintaa supistetaan, yksikköjä suljetaan ja henkilöstö on yhä kuormittuneempaa, käy ilmi Tehyn kyselytutkimuksesta.  Järjestö kysyi luottamushenkilöiltä, miten kesäaika vaikuttaa sote-palveluissa ja varhaiskasvatuksessa. Alueiden luottamushenkilöistä 37 % arvioi, että toimintaa joudutaan kesällä supistamaan tai yksiköitä sulkemaan 2–4 viikoksi. 

Sairausvakuutusten määrä kasvaa

Sairauskuluvakuutuksen suosio kertoo, ettei hoitoon pääsyyn luoteta. Sairauskuluvakuutusten kauppa on käynyt kiihtyvään tahtiin. Aiemmin suomalaiset hankkivat lapsilleen yksityislääkärin kulut kattavia vakuutuksia, mutta viime vuosina erityisesti aikuiset ovat ostaneet vakuutuksia itselleen.  Nyt vakuutuksen ottaneita on Finanssiala ry:n mukaan jo 1,3 miljoonaa. Vakuutusten ottamista kiihdyttävät epäluottamus julkiseen sektoriin ja pelko siitä, että terveyskeskuksissa ei saa riittävän nopeasti apua. Nopea ja varma hoitoon pääsy on houkutin, joka saa monet ostamaan vakuutuksen.

Sote-lain valmistelun kaaos

Eduskunta hyväksyi sote-uudistuksen juhannusviikolla 2022 kaaosmaisessa hässäkässä. Haluttiin mahdollisimman nopeasti aloittaa julkisen sote-toimen alasajo ja yksityistäminen. Perustuslakivaliokunta ohitettiin Suomen suurimmassa hallinnollisessa uudistuksessa 150 vuoteen eli kunnallisen itsehallinnon muodostamisen jälkeen.

Riikka Purran ja VVM: n kaappaus

Tällä hetkellä aluelakeja rikotaan: valtionvarainministeriö (VVM) antaa ohjeet budjetin toimeenpanoon sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kautta.  Sote-alueet joutuvat ministeriöiden asettamien ristiriitaisten vaatimusten takia rikkomaan joko finanssipolitiikan ja palvelujen järjestämisen raameja tai perustuslakia.

VVM:ssä laaditaan alueiden budjetit Marinin hallituksen runttaaman rahoituslain mukaisesti. Ihmisten tarvitsemat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut jäävät toissijaisiksi suhteessa VVM:n kirjanpitotavoitteille.

Sote-toimen kriisitilanteen yksi syy on, että asioista eivät päätä alueen ja STM:n asioita tuntevat henkilöt vaan Purra ja VVM:n virkamiehet, jotka toki ymmärtävät asiasta enemmän kuin sika hopealusikasta. Tämä ilmeni jo kevään kehysriihen yhteydessä, kun ministeri Juusoa ei edes kuultu sote-leikkauksia tehtäessä.

Sote-lakeja uudistetaan

Hallitus antoi helmikuussa esityksen eduskunnalle sote-aluetta koskevien lakien muuttamisesta Uudenmaan osalta.  Esityksen mukaan ”Hyvinvointialueesta annettuun lakiin lisättäisiin täsmennetyt säännökset valtiovarainministeriön tehtävistä hyvinvointialueiden ohjauksessa.”

Valtion ohjauksessa pitää ottaa reaalimaailma huomioon. Tavoitteiden tulee olla sellaisia, että niiden pohjalta alueita voidaan johtaa tolkullisesti. Alueille asetettujen tehtävien ja resurssien tulee olla oikeassa suhteessa toisiinsa.  VVM kirjanpitopolitiikalla ei tätä tasapainoa löydy.

Sote-alueille synkkä yllätys

Hyvinvointialueiden ohjausosaston päällikkö Ville-Veikko Ahonen (VVM) kertoo, että alueiden kustannukset ovat kasvaneet arvioitua enemmän säästötoimista huolimatta.  Ahosen mukaan alueiden kaavailemat säästötoimet ovat kokonaisuudessaan edenneet melko hyvin, mutta kustannukset ovat kasvaneet aiemmin arvioitua enemmän. Ostopalveluiden ja vuokratyön käyttö on lisääntynyt, Valtaosalla alueista talouden tilannekuva on heikentynyt tänä vuonna. Jo päätettyjen säästötoimien lisäksi tarvitaan lisätoimia talouden tasapainottamiseksi.

Lisärahoituspyyntö pöydällä

Keusote eli Vantaa ja Kerava on ensimmäinen alue, joka on pyytänyt valtiolta lisää rahoitusta 148 m€. Keusote perustelee lisärahan tarvetta sillä, että siellä on esim. lastensuojelun tehtäviä enemmän kuin muilla alueilla. Alueiden on mahdollista saada valtiolta lisää rahoitusta, jos palveluiden järjestäminen tai asukkaiden perusoikeudet ovat vaarassa. Muut alueet seuraavat, kuinka paljon valtio Keusan alueelle lisärahaa myöntää.  Mahdollisen lisärahoituksen ehtona on, että alue leikkaa talouttaan.

Ilman henkilöstöä ei ole toimivia sote-palveluita

Keusoten on pakko leikata kaikesta mahdollisesta, sillä valtionrahoitus on aivan riittämätön. Yt-neuvottelujen tuloksena aluehallitus päätti, että 62 työ- tai virkasuhdetta irtisanotaan ja näistä 13:lle tarjotaan uutta eri tehtävää. Lisäksi alue hyödyntää eläkepoistumaa, osa-aikaistamista ja täyttämättömien tehtävien lakkauttamisia. Lainsäädäntö velvoittaa alueet kattamaan alijäämänsä viimeistään 2026.

Aluevaltuutetut turhautuneet sote-malliin

Suurin osa aluevaltutetuista kokee vaikutusmahdollisuutensa heikoiksi. Aluevaltuutetut kokevat roolinsa samaksi kuin nunnan nänneillä ja paavin palleilla on. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisema ”selvitys” vastaa todellisuutta tältä osin. Yhden valtuutetun näkemys on, että aluehallituksella tai alueen virkamiehillä olisi päätösvalta asioissa. Tosiasiassa alueenjohtajan ja aluehalituksen päätösvalta on huteraa. Alueiden rahoitus tulee käytännössä valtiolta ja toimenpideohjelma valtionvarainministeriöltä sosiaali- ja terveysministeriön kautta. Alueiden investointipäätösesitys tulee mutkan kautta VVM:ltä ja aluehallitusten ja valtuustojen on hyväksyttävä se sellaisenaan. Pienintäkään muutosta ei suvaita. Ministerit ja kansanedustajat, jotka valittiin aluevaaltuustoihin, ovat yksi kerrallaan ottaneet hatkat.

Ay-liikkeen STOP nyt! protestissa Senaatintorilla 1.2-24 vastustettiin hallituksen halua siirtää TES:n piiriin kuuluvia asioita lainsäädäntöön. Tapahtumassa muistutettiin, että SOTE-palvelut tulee säilyttää julkisina ja niiden yksityistäminen on torjuttava. Työväenliikkeen piirissä se kokonaisuudessa kuitenkin lienee unohdettu.

Nykyajan hölmöläistarinat

Vanhoissa saduissa hölmöläisillä oli vuoteessa liian lyhyt peitto ja varpaat palelivat. Niinpä he leikkasivat peiton yläosasta siivun ja neuloivat sen jalkäähän. Nykyajan tositarinoissa hallitus toimii vielä hölmömmin. Sote-uudistuksessa muodostettiin liian suuria alueita, joiden talous on pahasti alijäämäinen, Niinpä hallitus uhkaa liittää pahasti tappiollisen alueen toiseen alueeseen. Alueilla on suuri henkilöstövaje, joka aiheuttaa valtaisat kustannukset, kun turvaudutaan keikkafirmoihin. Kermankuorijat maksavat maltaita. Niinpä hallitus pakottaa alueet irtisanomaan väkeä, mikä luo lisäpaineita omalle henkilöstölle ja aiheuttaa lääkärien ja hoitajien siirtymistä yksityisiin yrityksiin, ulkomaille tai muihin paremmin palkattuihin hommiin. Hölmöläisetkin nauravat näille nykyajan tositarinoille. Heidän peitonjatkaminen ei parantanut eikä pahentanut ongelmaa. Sen sijaan Orpo-Purran porukan touhu pahentaa ongelmia.