Kiinan ja Euroopan unionin suhteet

Matti Laitinen

EU:n ja Kiinan johtajat keskustelivat 7.-8.12.2023 Pekingin huippukokouksessa kauppasuhteistaan. MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Janne Puumalaisen tietojen mukaan EU pyrki Pekingin huippukokouksessa vakuuttamaan Kiinaa siitä, että tämän kannattaisi käyttää vaikutusvaltaansa Venäjään sodan lopettamiseksi Ukrainassa. Kiina ei ole tähän mennessä tuominnut Ukrainan sotaa, vaan on kasvattanut kaupankäyntiään Venäjän kanssa. Kiinan kehittyminen merkittäväksi suurvallaksi on johtanut siihen, että Kiinan demonisointi ja Kiinalla pelottelu mediassa on voimistunut jatkuvasti. Länsimaista arvomaailmaa, demokratiaa ja kapitalismia ei saa missään nimessä kyseenalaistaa tai loukata.

Vaikuttaa siltä, ettei EU onnistunut Pekingin huippukokouksessa Kiinan painostuspyrkimyksissään. Kiinan ulkoministeri kommentoi huippukokouksen jälkeen, että ”jotkut yrittävät saada Kiinaa vaikuttamaan Venäjään tässä asiassa, mutta Venäjä on itsenäinen valtio, ja presidentti Putin tekee päätöksensä, kuten itse parhaaksi näkee.”

Kiinalla uhkailua ja pelottelua

Suomalaiset mepit, V. Niinistö, H. Virkkunen ja Elsi Katainen, uhkuivat aamulla telkkarissa uskollisuuttaan Euroopan unionille ja Yhdysvalloille. Heidän mukaansa unionin on päästävä irti Kiinan kaupan kriittisistä tekijöistä. Ville ”veljenpoika” Niinistön mielestä on varmistettava, ettei Kiina ajaudu samalle yksinvaltaisuuden tielle kuin Venäjä. Hänen mielestään Ukrainan sota on osoittanut, kuinka vaarallista on olla riippuvainen aurtoritaarisesta valtiosta. Unionin on painostettava Kiinaa. Liian halvoista kiinalaisista sähköautoista päästään eroon rangaistustulleilla. Suomalaiset mepit ovat huolissaan itse asiassa tapahtumassa olevasta maailmanjärjestyksen muuttumisesta. Vuosi sitten Euroopassa spekuloitiin vielä, alkaako Yhdysvaltojen ja EU:n välillä kauppasota.

”EU:n Kiina-pohdinnat ovat saaneet lisää vauhtia Yhdysvaltain tuoreesta kauppakiistasta Kiinan kanssa. Yhdysvallat on rajoittanut muun muassa siruteknologian vientiä sekä puolijohde- ja tekoälyinvestointeja Kiinaan. Kiina on vastavuoroisesti kertonut jarruttavansa vihreässä siirtymässä tarvittavien mineraalien myyntiä ulkomaille.” (Kehitys 3/2023) Merkilliseksi tämän kiistan tekee se, että Kiina on Yhdysvaltojen liittovaltion suurin velkoja.

Yksinapaisen maailman lähtölaskenta on jo alkanut

Yksinapainen maailma – Yhdysvaltojen ja sen Nato-liittolaisten hallitsema – maailmanjärjestys horjuu. Eurooppa-keskeinen maailmanjärjestys päättyy lähivuosikymmeninä. Politiikan ja talouden painopiste on palautumassa takaisin Aasiaan sekä siirtymässä pian myös Afrikkaan. Kiinan johtamien BRICS-maiden huippukokoukset ovat viestittäneet perustamisesta lähtien yhteisöön kuuluvien maiden yhteisestä tyytymättömyydestä vallitsevaan kansainväliseen talousjärjestelmään. Vahvan talouskasvun lisäksi 11 valtion ryhmää yhdistävä tekijä on tyytymättömyys Yhdysvaltain johtoasemaan kansainvälisessä yhteisössä. Ryhmän jäsenet pitävät tiukasti kiinni perinteisestä valtioiden oikeudesta päättää itse omista sisäisistä asioistaan. BRICS-maat haastavat Yhdysvaltojen ”yksipuolisten pakotteiden” käyttämisen muita maita vastaan ja dollarin hallitsevan aseman säilymisen maailmanlaajuisessa kaupassa.

UPI:n tutkimusjohtaja Mikael Wigellin mukaan EU heräsi etenkin Kiinan nousuun liian myöhään: ”EU:ssa – ja myös Yhdysvalloissa – oltiin naiiveja Kiinan suhteen. Kuviteltiin, että kun Kiina vaurastuu, se kasvaa sisään liberaaliin järjestelmään. Ei myöskään nähty, kuinka Kiina hankki globaalissa etelässä itselleen paljon poliittista vaikutusvaltaa.” Länsimaissa valmistaudutaan nyt maailman kahtiajakoon Yhdysvaltain ja Kiinan johtamien liittoutumien ympärille. ”EU:lle kahtiajako voi olla vaikea paikka. Se saattaa joutua väliinputoajan paikalle, kun teknologiasta tulee yhä tärkeämpää suurvaltakilpailussa. Pahimmillaan EU saattaa kokea Itävallan kohtalon, eli siitä tulee entinen suurvalta, jossa on kiva käydä turistina.” (Kehitys 3/2023)

Euroopan unionin maiden elintaso on riippuvainen Kiinasta

Janne Puumalaisen mukaan EU:n ja Kiinan johtajat olivat molemmat halukkaita tasapainottamaan kauppasuhteitaan. Ukrainan sota on herättänyt EU-maat tajuamaan niiden olevan monessa suhteessa hyvin riippuvaisia Kiinasta. EU:ta ärsyttää jäsenmaidensa yritysten huono kilpailuasetelma kiinalaisiin yrityksiin nähden Kiinan markkinoilla. Kiinaa puolestaan ei pidä EU:n kaavailemista vientirajoituksista Kiinaan. EU on herännyt tieto- ja viestintätekniikan puolijohteiden riippuvuussuhteisiinsa hitaasti. Eurooppa on jäänyt teknologiakisassa jälkeen. UPI:n tutkimusjohtaja Mikael Wigellin mukaan perämatka kasvaa edelleen vertailtaessa Kiinan ja Yhdysvaltojen investointeja (05.06.2023 Kauppapolitiikka). EU on myös huolissaan jännitteiden kasvamisesta Taiwanin salmessa ja Etelä-Kiinan merellä.

”Globaaleista arvoketjuista ja Kiinasta riippuvaisen Euroopan ja Suomenkin elinkeinoelämälle on tärkeää, että kasvavassa geopoliittisessa epävarmuudessa EU ja Kiina pystyvät yhä jonkinlaisen dialogiin myös kauppateemoissa. Varsinkin nyt kun Kiina on noussut äskettäin EU:n tärkeimmäksi kauppakumppaniksi ja EU:n riippuvuus Kiinasta on tietyillä alueilla kuten teollisuuden tarvitsemissa kemikaaleissa ja mineraaleissa on lähes kriittinen.” (EK:n kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori).

Kiinan on valinnut oman kansallisen tiensä

EU:n neljää perusvapautta palveluiden, pääomien, tavaroiden ja työvoiman vapaata liikkuvuutta ei ole kuitenkaan kirjattu Kiinan perustuslakiin eikä Kiina ole myöskään unionin jäsenvaltio, koska se ei halua rajoittaa moisilla valtiosopimuksilla omaa suvereeniteettiaan. Kiina ei tahdo toimia vastoin omia kansallisia etujaan. Kiinalla on olennainen rooli maailman talous- ja turvallisuuspolitiikassa. Kiinasta tuli jo v. 2015 Etelä-Amerikan suurin kauppakumppani. On arvioitu, että sama toteutuu Afrikassa 2030-luvulla.

Kiinan merkitys suurvaltana maailmanpolitiikassa on kasvanut 2000-luvulla merkittävästi maan taloudellisen, tieteellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen myötä. Se kokee kykenevänsä tarjoamaan toisenlaisen yhteiskunnallisen kehitystien kolmannelle maailmalle kuin USA ja Euroopan unioni.

Kiina osallistui ensimmäistä kertaa G8-valtioiden kokoukseen Ranskassa v. 2003. Maa nousi v. 2010 maailman toiseksi suurimmaksi kansantaloudeksi. Kovien taloudellisten kasvulukujen ja halvan työvoiman vuoksi se on vetänyt puoleensa hanakasti ulkomaista pääomaa.

Kiina totesi Münchenin turvallisuuskokouksessa 16.2.2018 Saksassa: ”Kiinan menestys on yksi vaihtoehto lännen ehdottamiin vaihtoehtoihin, mutta se ei ole kiinnostunut ”järjestelmien välisestä kilpailusta”. Kiinan valtiollinen ideologia tai poliittinen järjestelmä eivät ole vientitavaraa. Turvallisuushaasteet nykymaailmassa ovat globalisoituneita, ja niitä pitäisi käsitellä maailmalaajuisessa yhteistyössä.” Kiinan kansankongressin ulkoasiain komitean puheenjohtajan Fu Yingin sanoin: ”Haluamme olla tärkeässä roolissa maailmassa ja antaa yhä suuremman panoksen ihmiskunnan puolesta, mutta se on tehtävä keinoilla ja tavoilla, jotka vastaavat meidän arvojamme.” (Lähde: Uutistoimisto Xinhua)

Mitä demonista Kiinan sosialistisessa hyvinvointivaltiossa on?

Kiinalaisten asiantuntijoiden mukaan Kiinasta kehkeytyy hyvinvointivaltio terveydenhuoltoineen ja vanhuuseläkejärjestelmineen vuoteen 2049 mennessä. Tavoite näyttää olevan täysin päinvastainen kuin Euroopan unionin uusliberalismia harjoittavissa jäsenmaissa. Kiinan inhimillisten resurssien, sosiaaliturvan ja siviiliasiain ministeriön toimesta laaditun raportin mukaan tavoite toteutetaan kolmessa vaiheessa.

1. vaiheessa v. 2008–2012 luodaan turvaverkosto, joka sisältää minimi toimeentulon, sairasvakuutuksen ja eläkkeen kaikille kaupunkien ja maaseudun asukkaille. 2. vaiheessa v. 2013–2020 valtio kehittää hyvinvointipolitiikkaa ja panostaa sosiaaliturvaverkoston vakauteen ja kestävyyteen. 3. vaiheessa maasta rakennetaan sosialistinen hyvinvointivaltio, jolla on kiinalaiset ominaispiirteet. Kaksi ensimmäistä vaihetta ovat jo toteutuneet.