Digitaalisen manipuloinnin maailmassa

Matti Laitinen 23.5.2023

Tietoyhteiskunta (information society) -käsite levisi yleisempää käyttöön v. 1972 Yoneji Masudan Japanin hallitukselle jättämästä mietinnöstä. Myöhemmin Masuda määritteli teoksessaan ”The Information Society as Post-Industrial Society” tarkemmin informaatioyhteiskunnan hyvinvointiyhteiskunnan korkeimpana kehitysasteena, jossa intellektuaalinen luovuus kukoistaa teollisen hyvinvointiyhteiskunnan kulutuksen sijaan. Hänen mukaansa ”yhteiskunnan tuotannollinen voima on informaation tuotannossa ja henkisen työpanoksen tehostamisessa …Informaatioyhteiskunta on verkostotalous, jossa asukkaat ovat tietoverkostojen avulla yhteydessä toisiinsa.”

Uuden teknologian merkityksestä

Vuosi 1971 osoittautui merkkipaaluksi uuden teknologian vallankumouksessa. Tuolloin Yhdysvalloissa otettiin käyttöön maailman ensimmäinen mikroprosessori – Intel 4004. Mikroprosessori on elektroninen osa tietokoneessa, joka hoitaa varsinaisen tietojen käsittelyn ohjelmien antamien ohjeiden mukaisesti. Tietokoneet matkivat ihmisen keskushermostoa matematiikan avulla. Niiltä puuttuu kuitenkin yhä sosiaalinen tilannetaju, myötätunto, arjen rutiinien hallinta, vapaa tahto ja kyky ajatella itsenäisesti.

Mikroprosessorin kehittäminen merkitsi sitä, että automaatiota hyödyntämällä perusteknologioita voitiin soveltaa, yhdistää ja kehittää uudeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Automaatio vaikutti jo 70-luvulla oleellisesti ihmisten työtehtäviin, energian ja raaka-aineiden kulutukseen, säädettäviin tuotantoprosesseihin ja niiden toteuttamiseen käytettyihin teknologioihin kuten tietokoneisiin, mittaus- ja säätölaitteisiin.

Tieto- ja viestintätekniikan arkipäiväistyminen

Tietotekniikka siirtyi koteihin v. 1981 henkilökohtaisten tietokoneiden (PC) ilmaantumisen myötä. Tämä puolestaan loi perustan kokonaiselle uudelle mikrotietokoneen käyttäjä- ja kehittäjäsukupolvelle sekä tietoverkkojen maailmalaajuiselle leviämiselle. Vuonna 1999 mikroprosessorien kehityksessä tapahtui laadullinen harppaus, joka mahdollisti multimedian ja verkkoyhteyksien tehokkaamman käytön tietotekniikassa. Tämän seurauksena graafiset käyttöliittyvät ja sovellusohjelmat parantuivat. Laajakaistamodeemin käyttöönoton myötä internetin käyttö nopeutui ja yleistyi. Digitaalinen kuva ja ääni otettiin arkikäyttöön. Tieto- ja viestintätekniikka levisi pian kodeista tietoverkkoihin.

Tieto- ja viestintätekniikan globalisoituminen

Modernin älypuhelimen käyttöönotto v. 2000 aloitti netin käytön tehokkaan laajentumisen. Vuonna 2021 kännykkää käytti maapallolla jo 3,8 miljardia ihmistä. Vuonna 2006 siirryttiin moniytimisten prosessorien käyttöön. Tuolloin netin käyttäjien määrä maailmassa ylitti miljardin ihmisen rajan. Vuonna 2010 maapallon väestöstä 28,7 % oli mahdollisuus hyödyntää internetin tarjoamia palveluita. Vuonna 2023 maailman väestöstä 5,16 miljardia (64,4 % ) käytti internetiä ja sosiaalisen median käyttäjiä kertyi yhteensä 4,76 miljardia. Internet tarkoittaa maailmanlaajuista toisiinsa kytkettyjen tietoverkkojen järjestelmää.

Internet on maailman suurin tietovarasto, josta tekoäly voi opetella maailman olemusta. Se soveltuu parhaiten isojen tietomassojen seulontaan ja luokitteluun (some). Älypuhelin on pienikokoinen tietokone. Se voi toimia myös tabletin internet-yhteyden tukiasemana. Se voi ottaa yhteyttä tekoälyyn ja hyödyntää sitä mm. kielenkääntäjät, kuvan- ja puheentunnistajat, rannekkeet, kotitalousrobotit, terveysdiagnostiikka, virtuaaliopetus ja seurantajärjestelmät.

Hakukoneyhtiö Google kertoi äskettäin julkaisevansa oman ihmisen kanssa keskustelevan koneälynsä nimeltä Bard. Ohjelmalla Google vastaa Microsoftin haasteeseen tekoälymarkkinoilla. Jos Google tunnistaa, että tekoälyä voi hyödyntää hakuun vastaamiseksi, tekoälyn tuottamat vastaukset esitetään tuloslistan kärjessä ennen perinteisiä linkkejä. (IS/Reuters 11.5.2023)

Aalto-yliopiston professori Raimo Kantola totesi 17.04.2022 tieto- ja viestintätekniikan kehityksestä: ”Teknologinen kehitys yhdistettynä vapaaseen globaaliin markkinatalouteen on jo osittain karannut hallinnasta. Mainosrahoitteiset SOME -palvelut ovat luoneet digitaalisen manipuloinnin koneiston, joka tyhmentää lapsiamme ja jota on jo käytetty väärin manipuloimaan vaaleja ja kansanäänestyksiä useissa maissa”.

Digitaalisen manipulaation yhteiskunta

Käytännössä tietoyhteiskunnan sisällöksi ja ilmenemismuodoksi on muotoutunut tieto- ja viestintätekniikkaa tehokkaasti siviili- ja sotilastuotannossaan hyödyntävä – suuryhtiöiden valvonnassa oleva – kapitalistinen valtio tai valtioliitto. Tietotekniikka on tunkeutunut teollistuneessa maailmassa jokaiselle elämän alueelle. Tieto- ja viestintätekniikan avulla suoritettu yhteiskunnallisen tajunnan reaaliaikainen muokkaaminen ja yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen on nykytodellisuudessa ympärivuorokautista ja samanaikaista maailmanlaajuisesti. Ihmisten mielipiteitä manipuloidaan tehokkaasti sosiaalisen median kautta. Tässä hyödynnetään kohdennettuja valeuutisia, mustamaalausta, trollausta, sensuuria, tilien kaappaamista ja sulkemista. Elämme tarkasti rekisteröidyssä ja valvotussa e-yhteiskunnassa. Viihde, rahaliikenne, viestintä, matka- ja terveyspalvelut sekä kaupankäynti on siirretty nettiin. Kuka hallitsee tuotettua metadataa, hallitsee yhteiskuntaa. Digieuro korvaa pian käteisen. IT-laitteiden ja komponenttien valmistus sekä ohjelmistojen koodaus sekä some-alustojen omistus ovat keskittyneet muutamien kansainvälisten suuryhtiöiden käsiin. Algoritmien merkkijonot noudattavat omistajiensa tahtoa.

Meille tarjottavien sähköisten sosiaali- ja terveyspalveluiden hyödyllisyyttä perustellaan terveyden ja toimintakyvyn ylläpidon sekä itsehoidon kannalta. Vastuu omasta asemasta ja terveydestä siirtyy taas näin piirun verran omalle kontolle. Lisäksi on tietenkin aivan eri juttu, kuinka moni toimintakyvyltään rajoitteinen vanhus tai vammainen kykenee näitä omatoimisuutta kysyviä palveluita käyttämään. Koronakurimus osoitti, ettei fyysisiä ihmissuhteita voi korvata somella tai niiden virtualisoimisella.

Kuinka manipulaatiokoneisto toimii?

”Koneisto pystyy valitsemaan sopivat viestit tarkkaan tekoälyn (AI) luokittelemille ihmisille siten, että on mahdollista vaikuttaa vaalien ja kansanäänestysten tuloksiin. Kehittyvä AI on luonut tavat väärentää mitä tahansa sisältöä. Sitä on suuri houkutus käyttää yhä syvenevään ihmisten manipulointiin. Koska nämä manipulointikoneistot ennustavat ja ohjaavat ihmisten tarpeita ja kulutusta, myös markkinatalouden perustana oleva ”valinnan vapaus” on menettänyt tehoaan markkinan näkymättömänä kätenä. Internet on ensimmäisen kerran ihmiskunnan historiassa yhdistänyt kaikki maat ja kansat tavalla, jota kukaan ei hallitse. Sen kehittämä manipulointikoneisto on muodostunut suurimmaksi uhkaksi demokratialle länsimaissa”… ”Digijättien, kuten Facebook ja Google, luoma tekoälyyn perustuva erittäin tehokas manipulointikoneisto on varoittava esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun valtion rooli ja aatteet eivät vastaa ajan haasteita”. (Turvallisuuspolitiikka, Venäjä, NATO ja vihreä siirtymä, professori Raimo Kantola 17.04.2022).

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Naton Afganistanissa v. 2001-2021 tapahtunutta Yhdysvaltojen suhteita vahvistavaa sotaelämän työharjoittelujaksoa v. 2001-2021 seurasivat: Isäntämaa-sopimus Naton kanssa syksyllä 2014 (Sauli Niinistö, kok ja Jarmo Lindberg, kok), F-35 hävittäjähanke v. 2021 (komentaja Jarmo Lindberg toimi Lockheed Martinin konsulttina), jäsenhakemus sotilasliitto Natoon toukokuussa 2022 ja liittyminen Natoon 4.4.2023 sekä samalla tapahtunut suhteiden katkaisu Venäjään. Ukrainan sotaan vetoaminen, presidentin lupaaman Nato-kansanäänestyksen korvaaminen kyselytutkimuksella ja Venäjällä pelottelu Ylen kanavilla ja sosiaalisessa mediassa olivat vain verukkeita ja tehokkaita digitaalisen manipulaation välineitä maamme sotilasliitto Natoon liittämisessä. Kriittinen medialukutaito on yhä tärkeämpää nykytodellisuudessa.