Naapuriseura kokoontui ystävyyden hengessä
Pitkän linjan poliitikon, entisen kansanedustajan ja kansainvälisten asioiden tuntijan Jaakko Laakson puheenvuoro kiinnosti Naapuriseuran väkeä (kuva: Markku Autero)
Tommi Lievemaa 20.3.2023
Lauantaina 18.3. piti muutama kuukausi sitten perustettu Naapuriseura ensimmäisen julkisen kokoontumisensa Länsi-Uudellamaalla, Karjaalla. Ansioituneen veteraanijournalisti Mauno Saaren ideoima ja perustama seura on syntynyt radikaalisti muuttuneen tilanteen luomiin tarpeisiin. On nähty tarve ylläpitää ystävällisiä kulttuuri- ja kaupallisia suhteita Venäjään huolimatta siitä, että virallinen Suomi on katkaissut kaikki suhteensa naapuriimme.
Voimakkaasti kasvaneen militarismin ja sodan uhkan keskellä on pidettävä yllä kansalaisten omia ruohonjuuritason kanavia suhteessa Venäjään ja sen ihmisiin. Valtio ei voi estää ihmisten kanssakäymistä ja rakkautta naapurimaahamme. Tätä kaikkea varten on perustettu Naapuriseura. Se kokoaa yhteen sellaisia suomalaisia, jotka eivät vihaa Venäjää, jotka haluavat ylläpitää normaaleja suhteita huolimatta poliittisista myllerryksistä. Naapuriseura on nimenomaan ystävyysseura.
Seuran ensimmäisessä tilaisuudessa ohjelma muodostui alustavista puheenvuoroista sekä musiikkiesityksistä. Avauspuheenvuoron piti seuran perustaja Saari. Hän käsitteli puheessaan median nykyistä alennustilaa. Saaren mukaan vuonna 2014 tapahtui merkittävä muutos mediamme toiminnassa. Tuolloin luovuttiin normaaleista journalistisista periaatteista, ja siirryttiin eräänlaiseen kriisiajan viestintään. Muutos liittyi suoraan Ukrainan tilanteeseen. Vuoden 2014 vallankaappauksesta ja myös Ukrainan fasisteista uutisoitiin aluksi rehellisesti, mutta melko pian tapahtui edellä kuvattu jyrkkä käänne.
Perustettiin ns. mediapooli, joka toimii huoltovarmuuskeskuksen alaisuudessa. Alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti sen tehtävänä on varmistaa median toimintaedellytykset kriisioloissa, mm. erilaisten teknisten ongelmien varalta. Se on kuitenkin julkituonut tavoitteekseen ”torjua Nato-vastaisuutta mediassa”. Saari kertoi, että häntä on syytetty jopa salaliittoteoreetikoksi puhuessaan mediapoolista. Sitä kun ei Saaren arvostelijoiden mukaan ole edes oikeasti olemassa. Mediapooli on kuitenkin täyttä todellisuutta, vaikkakin nykyisellään valtavirtamedian päätoimittajia ei juuri ruotuun tarvitse painostaa – he ovat käytännössä kaikki esimerkiksi olleet Naton kannattajia jo vuosikausia.
Tilaisuuteen vierailevaksi puhujaksi oli kutsuttu pitkän linjan poliitikko, kansainvälisten asioiden tuntija, entinen kansanedustaja Jaakko Laakso. Hänen puheenvuoronsa herätti yleisössä runsaasti kiinnostusta. Siinä päästiin kurkistamaan politiikan sisäpiireihin, joita Laakso valotti pitkäaikaisen ja runsaan kokemuksensa avulla. Kuultiin useita mielenkiintoisia asioita ja tietoa, jota mediamme ei raportoi.
Laakso kertoi muun muassa hävittäjähankinnan kummallisista kiemuroista. On näet niin, että nykyiset Hornetit eivät suinkaan ole mitään rautaromua, vaan päinvastoin niillä on lennetty suhteellisen vähän. Sekä kotimainen VTT että amerikkalaisvalmistaja seuraavat reaaliajassa koneiden kuntoa. VTT:n laskelmien mukaan koneet ovat käyttökelpoisia vuoteen 2040 asti. Tästä ei ole hiiskuttu sanaakaan suomalaisessa keskustelussa, itse asiassa kenraalit pelkäsivät asian tuloa julki. Onhan se aikamoista, että puhutaan leikkauslistoista ja kestävyysvajeesta, ja samaan aikaan pyöritellään miljardeja tai kymmeniä miljardeja ilmeisen hätiköidyissä hävittäjäkaupoissa.
Laakso valotti myös Suomen Nato-prosessin taustoja. Suomi ei ole uskaltanut asettaa minkäänlaisia rajauksia tai ennakkoehtoja jäsenyydelle. Laakson mukaan tämä johtuu samaan aikaan tekeillä olevasta kahdenvälisestä puolustussopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa. Suomessa pelätään, että Nato-sopimukseen tehdyt rajaukset olisivat ristiriidassa kahdenvälisen, ilmeisen pitkälle menevän puolustussopimuksen kanssa. Tästäkään mediamme ei ole kertonut kansalaisille lainkaan.
Laakso varoitti myös Naton kieroista menettelytavoista. Esimerkiksi, jos maa on sopinut ettei sinne tuoda Naton pysyviä joukkoja, on sopimus ohitettu kierrättämällä joukkoja esim. puolen vuoden välein, jolloin poistuvien joukkojen tilalle tulee aina uusi erä. Teknisesti näin maassa ei ole Naton ”pysyviä joukkoja”.
Merkittävin kohta Laakson puheessa liittyi vuoden takaisiin Ukrainan sodan rauhanneuvotteluihin. Neuvotteluja käytiin Turkissa, Turkin vetäminä, maaliskuussa 2022. 29.3. kaikki neuvotteluosapuolet poistuivat Turkista tyytyväisinä – oltiin päästy sopimukseen. Sopimuksen mukaan Venäjä vetäytyy 24.2. edeltäville rajoille, Ukraina lupaa ettei liity Natoon, eikä ota vastaan Nato-kalustoa ja infraa.
Kun USA ja Britannia kuulivat sopimuksesta, ne ilmoittivat lopettavansa kaiken tukensa Ukrainalle, mikäli tämä sopimus astuu voimaan. Se oli sopimuksen loppu. Turkilla oli ollut merkittävä rooli sopimuksen synnyssä, ja se oli raivoissaan sen kaatumisesta. Itse asiassa tämä oli osaltaan taustalla Turkin ilmoittaessa, ettei se hyväksy Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. USA:n ja Naton tavoitteena on näännyttää Venäjä tällä sodalla, jota ne ovat valmiita käymään viimeiseen ukrainalaiseen.
