Venäjän hyökkäyssota vaiko Naton eskalaatiosota?
Suomen Etyk-valtuuskunnan jäseniä huippukokouksessa 1975: ulkoministeri Olavi J. Mattila, pääministeri Keijo Liinamaa ja presidentti Urho Kekkonen. Juuri ETYK sopimus ja muut kansainväliset sopimukset on rikottu ja siksi meillä on kriisi Ukrainassa. Eurooppaan ja maailmaan tarvitaan Etykin kaltainen uusi rauhansopimus
Heikki Männikkö 16.10.2024
Suomen tiedotusvälineet jatkavat toistuvasti Venäjän vastaista tiedotuspropagandaa. Tutkijoiden, poliitikkojen, toimittajien sekä ”asiantuntijoiden” kautta meille välitetään länsipropagandan versio Ukrainan kriisistä, jossa lanseerataan käsitettä ”Venäjän hyökkäyssota”. Kun tarpeeksi luotettavia ”asiantuntijoita” omasta maasta ei löydy, värvätään niitä ulkomailta mm. Kristi Raik Virosta. Kyse ei ole Venäjän ja Ukrainan välisestä sodasta vaan lännen (EU/USA/NATO) yrityksestä kaapata haltuunsa Venäjän taloudelliset resurssit, jossa Ukraina toimii sijaiskärsijänä.
Hanna Smith ei halua muistaa tosiasioita
Ylen aamussa 4.10.2024 käännytyslakiin liittyen kysyttiin mm. ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkija Hanna Smithiltä, että miten pitkään käännytyslain tultua voimaan Suomi voi nyt pitää itärajaansa kiinni. Tähän Hanna Smith totesi, että ”raja voidaan pitää kiinni niin pitkään, kun Venäjä käy hyökkäyssotaansa Ukrainassa.” ”Sitten kun Venäjä osoittaa, että se haluaa palata jälleen normaalitilaan, jossa arvostetaan rajaa ja naapureita, silloin raja voidaan avata.” ”Venäjä ei ole valmis valvomaan rajaa, kuten ennen ja Venäjä on arvaamaton aina.” Sitten kun raja avataan, meillä on toinen Venäjä, Hanna esittää.
Hanna Smith heittelee käsittämättömiä arvioita, jotka ovat tyypillisiä venäjätiedotuksellemme. Hän ei halua muistaa, että Venäjä irtisanoi 13.4.2012 sovitun sopimuksen Suomen ja Venäjän rajat ylittävästä yhteistyöstä. Tästä Venäjän ulkoministeriö informoi Suomen Moskovan suurlähettilästä Antti Helanterää 25.10.2023. Suomen ulkoministeriö sai myös asiaa koskevan nootin.
Perusteena rajasopimuksen irtisanomiselle olivat Suomen Venäjän vastaiset toimet mm. kauppa- ja taloussuhteiden katkaiseminen, turistien ja Venäjän kansalaisten matkustuksen vaikeuttaminen, venäläisten omaisuuden takavarikointi ja heidän omistamiensa kiinteistöjen huollon vaikeuttaminen. Venäjä oli tässä täysin oikeassa. Ei näissä olosuhteissa voinut toteuttaa yhteistyöhön perustuvaa rajapolitiikkaa. On Suomen oma vika, jos kieltäydytään neuvottelemasta Venäjän kanssa uudesta rajalaista.
Raik ja Lavikainen ”heittävät löylyä” sodan puolesta
A-studiossa Ukrainan tilanteesta pääsivät 9.10. aamulla keskustelemaan Kristi Raik (Viron puolustustutkimuksen varajohtaja) ja Jyri Lavikainen (UPI:n tutkija) ja Juha Kukkola (maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori). Heti ohjelman alussa mainittiin Zelenskin lausuma, jossa hän sanoi, että enää ei tule solmia Minskin sopimuksen kaltaisia sopimuksia, joka ei estänyt Venäjää hyökkäämästä täydellä voimalla. Tiedämme kuitenkin, että Minskin sopimus ei estänyt Ukrainaa pommittamasta tykistöllään Donbassin alueita. Myös muistamme miten Angela Merkel ja Francois Hollande paljastivat, että juuri Minskin sopimuksen varjolla järjestettiin Kiovalle aikaa valmistautua hyökkäykseen Venäjälle.
Toimittajien kysymkseen miten tulisi suhtautua liittokansleri Olaf Scholzin lausuntoon rauhanneuvotteluihin valmistautumisesta, suhtautuivat sekä Jyri, että Kristi hyvin vähättelevästi. Molemmat tulkitsivat Sholzin puheet yritykseksi parantaa asemiaan Saksan sisäpolitiikassa sekä aiheeksi, jonka Venäjä voi tulkita lännen heikkoudeksi ja kärjistyviksi ristiriidoiksi.
Jyrillä ja Kristillä on lähelle sama päämäärä Zelenskin kanssa, joka tavoittelee taistelujen eskaloimista Venäjän ja Naton välillä. Jyri ilmoittaa, että USA ei halua tukea Ukrainaa enempää, koska pelätään sodan eskaloitumista. Jos halua olisi, niin sotaa voitaisiin tukea enemmän. Samasta asiasta Kristi sanoo, että Venäjän voittaminen ei ole ollut tavoite, vaan on pelätty Venäjän reaktiota, jonka suhteen pyritään vain strategiseen tasapainoon.
Yle:n ”asiantuntijat” ehdottavat Naton suoraa osallistumista sotaan
Kysymykseen, että pitäisikö ottaa riski ja antaa Ukrainalle lupa käyttää lännen toimittamia pitkän kantaman iskuihin syvälle Venäjälle Kristi katsoo, että Ukrainalle voidaan antaa tämä oikeus. ”Monia punaisia viivoja on ylitetty, eikä niistä ole sen kummempaa seurannut. Venäjä kyllä uskoo voimaan ja perääntyy”. Samaan asiaan Jyri toteaa, että ”Ukraina on se, joka riskin ottaa. He ovat vain todenneet, että antakaa meille työkalut, jolla voimme tehdä sen työn mahdollisimman hyvin. Aseavun antaminen Ukrainalle tipoittain on ollut selkeä virhe.”
Jyri ja Kristi eivät selkeästikään ymmärrä asian ydintä, vaikka ovatkin tutkijoita. Tämä sota on lännen (EU/USA/Nato) Ukrainassa käymä ns. proxy-sota (sijaissota), jossa Ukrainan annetaan sotia lännen puolesta. Jos Ukrainan annetaan käyttää kovia länsiaseita Venäjää vastaan, se merkitsee lännen suoraa osallistumista sotaan. Ukraina myös tarvitsee länsimaiden asiantuntijoita näiden aseiden käyttöön. Silloin muodostuu tilanne, jossa Venäjän on pakko reagoida tilanteeseen.
Kyse on myös Venäjän turvallisuudesta
Kaikkien päättäjien ja asiantuntijoiden tulisi pitää mielessä, että Venäjän rauhan ehdot määräytyivät jo ennen nykyisen kriisin eskaloitumista. Vastoin vuodesta 1990 lähtien solmittuja sopimuksia länsi siirsi Naton joukkoja ja aseistusta kiinni Venäjän rajoihin ja varusti Ukrainaa Venäjän vastaiseen sotaan. Venäjä muistutti monesti näistä rikkomuksista ja vaati, että Venäjän turvallisuus tulee myös huomioida. Venäjän vaatimukset määräytyvät joulukuussa 2021 muodostuneen tilanteen perusteella sekä kriisin jatkuessa syntyneiden uusien realiteettien pohjalta:
(1) Ukrainan tulee olla puolueeton, liittoutumaton ja ydinaseeton. (2) Ukraina tulee denatsifioida ja demilitarisoida. (3) Krimin, Sevastopolin, DPR:n, LPR:n, Hersonin ja Zaporozhyen alueiden asema tulee vahvistaa Venäjän alueiksi kansainvälisissä sopimuksissa. (4) Lännen asettamat kaikki Venäjän vastaiset pakotteet tulee poistaa.
Stubb ja Tuppurainen mukana kuorossa
YK:n yleiskokouksessa pitämässään puheessa Suomen presidentti Alexander Stubb totesi, että Sota Ukrainassa jatkuu, ”koska Venäjän johto ei halua lopettaa sitä”. Stubb ei halua myöntää sitä, että kyseessä on lännen ja Venäjän välinen konflikti, joka olisi voitu estää, jos joulukuussa 2021 olisi aloitettu Venäjän kanssa neuvottelut, eikä olisi torjuttu Venäjän neuvotteluesitystä. Stubb kuitenkin on täysin tietoinen siitä poliittisesta juonittelusta, joka tässä on meneillään.
New York Timesin haastattelussa Stubb kehotti liittolaisia globaalissa lännessä, mukaan lukien Yhdysvaltoja, ”antamaan Ukrainan taistella ilman käsiä sidottuna selkänsä taakse ja poistamaan” pitkän kantaman iskuja koskevat rajoitukset. Hän myös korosti, että Venäjä on keisarillinen valta ja laajentuminen on sen DNA:ssa.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen osallistui Kiovassa 12.9. 2024 Münchenin turvallisuuskonferenssin pyöreän pöydän keskusteluun. Pitämässään puheenvuorossa Tuppurainen vaati länsiaseiden käyttörajoitusten välitöntä poistamista mainiten mm., että ”Ukrainalla täytyy olla kyky tuhota ohjukset jo niiden laukaisualustoilla Venäjän puolella.” Tämä on tärkeää nyt, kun Iran on ryhtynyt toimittamaan satoja ballistisia ohjuksia venäjälle Ukrainan kaupunkien terrorisoimiseksi. Tytti myös vaati rahoituksen myöntämistä Ukrainan asetuotantoon, kuin se olisi jo EU:n jäsenmaa.
Voi olla, että tässä Tytti ei vielä ole tajunnut, että kyse on Naton eskalaatiosodasta, jossa on kysymys Venäjän olemassaolosta. Ja siinä Venäjä ei tule antamaan periksi.
