VAALITUNNELMIA
Matti Laitinen 1.4.2023
Kävin tänään kehitysvammaisen poikani Arskan kanssa ihmettelemässä edustuksellisen demokratian ihmeellistä maailmaa Stadissa, Kampin torilla. Edustuksellinen demokratia tunkeutui voimalla kaikkiin aistinelimiimme. Poliittiset purjeet liehuivat ympärillämme kylmässä tuulessa. Väkeä oli kuin Hakaniemen maalaismarkkinoilla. Näillä markkinoilla kaupattiin mielikuvia. Hetkellinen edustuksellinen vaalihyvyys ja poliittinen laumaäly poikani vammaisuutta kohtaan valtasivat eduskuntapuolueiden edustajaehdokkaiden mielen ja kielen.
Edustuksellinen demokratia on merkillinen demokratian laji. Edustajaehdokkaan, hänen tukijoukkonsa, puolueensa ja ulkopuolisen rahoittajansa on oltava riittävän varakkaita, jotta edustajaehdokas voi edustaa itseään eduskuntavaaleissa vakuuttavasti mainostoimiston luomilla mielikuvilla, uskottavuudella ja edustuskelpoisuudella ja tulla valituksi brändättynä poliittisena tuotteena eduskuntaan. Edustuksellinen demokratian demokraattisuus ilmenee etenkin mediassa, vaalitenteissä ja -tilaisuuksissa, jaettavien vaalimainosten laadussa ja määrässä, vaalitelttojen vaikuttavuutena, jättikuvina talojen seinillä ja kaikkien töllisteltävänä multimediana julkisissa liikennevälineissä. Eduskuntapuolueet hyödyntävät tätä edustuksellisen demokratian visuaalista erityispiirrettä siihen suoduilla verovaroilla. Suomalainen puoluetukijärjestelmä on osa poliittista eloonjäämisoppia, jonka tarkoituksena on säilyttää vallassa ne, joilla valta jo on. Edustuksellinen demokratia vaikuttaa yhä enemmän poliittiselta viihteeltä kuin kansanvallalta.
Yhteiskunnan todellinen demokraattisuus ilmenee siitä, kuinka paljon valtaa ja vastuuta kansalaisilla on päättää omasta elämästään ja elinympäristöstään koskien myös taloutta. Kenellä on käsissään yhteiskunnan taloudellinen valta ja siihen ankkuroitu poliittinen valta, on viime kädessä hallussaan myös todellinen valta yhteiskunnassa. Demokraattisuuden perusehtoina ovat vallanpitäjien ja kansalaisten tasa-arvoisuus ja kansalaisten osallisuus yhteiskunnassa sekä heidän tasavertainen kohtelunsa lain edessä. Demokratian laajuus toimii kaikissa valtioissa yhteiskuntaluokkien valtasuhdemittarina. Sama asia pätee myös valtioiden keskuudessa koko maailman mittakaavassa. Kansanvallan pitäisi olla kansan enemmistön tietoisen tahdon mukaan toimimista ja sen tekemien päätösten noudattamista. Sen toimivuus edellyttää sivistynyttä ja omaneduntavoittelusta vapautunutta kansaa ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa.
Vanhat valtiohoitajapuolueet ja niiden edustukselliseen demokratiaan perustuva poliittinen valta pitäisi korvata yhteisövaltaan perustuvalla osallistuvalla ja osallistumista kannustavalla demokratialla, joka soisi kansalaisille mahdollisuuden päättää kaikista oman elinympäristönsä asioista – mukaan lukien taloudesta. Valta ja vastuu siirtyisivät tässä järjestelmässä puolueilta kansalaisten muodostamille yhteisöille.
