Sodan päättymisestä 80 vuotta – talous- ja yhteiskuntapolitiikan vaihtoehdon rakentaminen

Vappuna Helsingissä v. 2025 (kuva: Heikki Männikkö)

Pekka Tiainen 1.5.2025

Vappupuhe Hermannin kerhon vapputilaisuudessa

Hyvää vappua, kevään juhlaa kaikille!

Tämän puheenvuoron ajatus on katsoa tulevaan. Rakentaa vaihtoehtoa tämän hallituksen ja eduskunnan loppukaudelle ja vuoden 2027 eduskuntavaalien jälkeiselle hallituskaudelle sekä kauemmas tulevaisuuteen. Keskustelun vireyttämiseksi ja että jokainen miettisi tykönään, millaisia uudistuksia tarvittaisiin ja näitä tuotaisiin esille. Rakentaisimme yhdessä tulevaisuutta.

Vappu käynnistyi monilla tapahtumilla ympäri maan. Osallistuin Helsingissä vappumarssille, joka eteni noin klo 11.00 Hakaniemen torilta kansalaistorille, jossa järjestetään vapputapahtumat ja kokoontuu erilaisia ryhmiä. Ennen olivat eri vappumarssit. Nyt kuten jo vuosien ajan mukana ovat järjestämässä SAK ja vasemmiston puolueet ja ryhmät. Ovat puheet ja ohjelmaa ja voi tavata monia ystäviä, tuttuja, kavereita.

Tämä pyydetty vappupuheenvuoro on vappumarssin jälkeen alkaneessa vapputilaisuudessa Hermannin kerholla os. Hämeentie 67 klo 14.00 Ohjelmassa hyvä kahvipöytä ja pientä syötävää, vappupuheenvuorot Matti Laitinen, Pekka Tiainen. Lauluesitykset Duo Tulitsa. Yhteislaulujen ohjaaminen Tommi Lievemaa ja Heikki Männikkö, juontaminen Kalevi Wahrman.

Oma puheenvuoro keskittyy talous- ja yhteiskuntapolitiikan vaihtoehdon rakentamiseen yhdessä ihmisten kanssa niin, että on laaja tuki. Rauha, demokratia ja ympäristökysymykset ovat osa kokonaisuutta, että tulevaisuus saadaan paremmaksi.

Vuoden 2025 vappu on erityinen

Vappuaattona 2025 tuli kuluneeksi 50 vuotta Vietnamin sodan päättymisestä, ETYK-kokouksen päätösasiakirjan allekirjoittamisesta on 1.8.2025 kulunut 50 vuotta.

Toisen maailmansodan päättymisestä on kulunut 80 vuotta.

Toinen maailmansota oli Suomen osalta päättynyt 80 vuotta sitten, kun viimeiset Saksan sotilaat olivat poistuneet Kilpisjärveltä Norjaan ja 27.4.1945 olivat nostaneet Suomen lipun Suomen, Norjan ja Ruotsin yhteiselle rajamerkille. 19.9.1944 oli päättynyt sota Neuvostoliittoa vastaan Britannian, Neuvostoliiton ja Suomen allekirjoittamaan välirauhaan. Vappuaattona Hitler oli tehnyt itsemurhan ja Berliinin valtiopäivätalon torniin oli nostettu voiton lippu. Tunnetun valokuvan lippu nostettiin 2.5.

Vappumielenosoituksia järjestettiin kautta maan. Vielä ei tiedetty, että Saksan antautumissopimus allekirjoitettiin 9.5., Keski-Euroopan aikaa 8.5. koska kellon viisari ei ollut ylittänyt puolta yötä. Sota Euroopassa oli päättynyt. Vappuna ei vielä tiedetty että Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien jälkeen Japani antautui 2.9.1945, päivänä jolloin päättyi toinen maailmansota 80 vuotta sitten.

Jo aamulla Helsingin Töölön muistomerkillä klo 9:stä alkaen olivat tilaisuudet ja lasketaan kukkia sisällissodassa punaisten puolella taistelleiden ja kaatuneiden sekä vankileireillä kuolleiden naisten ja miesten muistolle. Vastaavia tilaisuuksia on eri puolilla maata.

Talous- ja yhteiskuntapolitiikan vaihtoehdon rakentaminen

Luvaten alentaa julkista velkaa 9 miljardilla hallitus on leikannut työttömyys- ja muusta sosiaaliturvasta sekä terveys- ja hyvinvointipalveluista sekä nostanut arvonlisäverotusta. Leikkaukset ovat kohdistuneet nuoriin, lapsiperheisiin, eläkeläisiin, vammaisiin, koulutukseen ja kulttuuriin ja suuressa määrin etenkin pienituloisiin. Arvonlisäveron korotukset ovat kohdistuneet muiden ohella työtätekeviin yrittäjiin kaupungeissa ja maaseudulla. Velkaa ei alennetakaan, vaan varat käytetään asevarustelun lisäämiseen ja suurten tulojen ja yhtiöverojen kevennyksiin.

Hallituksen työllisyystavoite oli lisäystä 100 000 työllistä. Työllisyys on kuitenkin alentunut 70 000:lla eli loppuhallituskaudella tarvittaisiin tavoitteeseen pääsemiseen 170 000 työllistä lisää. Vaikka työllisyys loppukaudesta paranisikin, työllisyys saattaa hallituskauden loppuessa olla jopa sen alle, mistä aloitti. Työntekijöiden asemaan on monin tavoin heikennetty tarkoituksena, että työntekijöiden osuus työnsä tuloksista olisi alempi ja pääoman osuus ja valta suurempi.

Tulee toimia toisin

Työllisyyden hoitoon tarvitaan vähintään miljardin euron lisäys työllistämiseen ja työvoimapalveluihin joka vuosi useamman vuoden ajan, että saadaan nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys voitettua ja työttömyys alhaiseksi niin, ettei se pääse pitkittymään.

Työttömyysturvaleikkaukset ovat olleet 1,2 miljardia euroa. Näiden perumiseen tarvitaan vastaava summa. Ei työttömyys alene sillä tavoin, että ihmisiltä joiden on vaikea saada työtä, otetaan vielä työttömyysturvastakin.

Kolmanneksi tulee perua asumistukien leikkaukset, vammaisin ja invalideihin ja pienituloisiin kohdistuvat sekä opintotukileikkaukset. Tässä on miljardin euron tarve.

Tulee miljardileikkausten sijaan osoittaa tämä miljardi terveys- ja vanhuspalveluiden sekä lasten ja lapsiperheiden hyväksi.

On paljon muita tärkeitä uudistamistarpeita. Yrittäjien eläke- ja työttömyysturvan puutteet etenkin kun tulot ovat pieniä, tulee korjata. Joukkoliikenneyhteyksiä kaupungeissa ja maaseudulla tulee parantaa ja tulee tehdä välttämättömiä teiden peruskorjauksia. Luonto- ja retkeilykohteiden leikkauksia tulee perua. Kulttuuritoimintaan tulee osoittaa leikkauksia korvaavaa rahoitusta.

Ulosoton epäkohtia tulee korjata ja nykyisenlainen ulosottojärjestelmä tulee purkaa ja korvata toisenlaisilla menettelyillä. Tällaisiin eri tarpeisiin tarvitaan hyvinkin miljardin verran. Luettelo ei ole täydellinen.

Arvonlisäveron alentaminen miljardilla eurolla perumalla 14 %:iin korotetut arvonlisäverokannat, alentamalla peruselintarvikkeiden arvonlisävero niin paljon, että sillä on merkitystä ja alentamalla kokonaistasoa.

Luetelluista summista tulee yhteen laskien kuuden miljardin verran, joka vähintään tarvitaan uudistuksiin.

Entä rahoitus?

Osa tulee rahoitettua sitä kautta, että kaikesta maksetaan veroa, tuloveroa ja kulutusveroja. Lisäksi leikkaukset vähentävät ostovoimaa ja työllisyyttä ja leikkausten peruminen ja toimeentuloa parantavat toimet saavat aikaan ostovoiman ja työllisyyden vahvistumista ja sitä kautta verotulojen lisäystä sekä työttömyysturvan tarpeen vähenemistä ilman leikkauksia turvaan. Suuntaa antavasti näistä tulee rahoitusta enemmän kuin kolmannes vastaten vähintään kahta miljardia.

Toiseksi Suomesta maksetaan EU:lle vuosittain 1,2 miljardia enemmän kuin sieltä maksetaan Suomeen (mukana on elvytyspaketin rahoitus). Suomi on kärsinyt 2020-luvun kriiseistä enemmän kuin EU-maat yleensä ja tulee ajaa sitä, että Suomi ei ole jatkossa nettomaksaja säästö runsaat miljardi euroa.

Yhtiöverokevennykset ja suurimpien tulojen verokevennykset ovat hallituksen kehysriihiesityksessä yhteensä 1,2 miljardia euroa. Progressiivisen varallisuusveron palauttaminen lakkautusvuoden 2005 tason mukaisena nykyrahassa on nykytilanteessa perusteltua ja toisi 200 milj. euroa vuodessa. Listaamattomien varakkaiden yritysten verokevennyksen peruminen toisi varoja vaikka osa käytettäisiin pienten yritysten kohdalla epäkohtien poistamiseen. Näistä kertyisi 1,5 miljardia euroa.

Kuitenkin suoriin rahallisiin elinkeinotukiin ja muin verokevennyksiin yhtiöveroissa kuin listaamattomien varakkaiden yhtiöiden verotukiin käytetään useita miljardeja. Luopumalla pääsääntöisesti suorista rahallisista tuista ja verokevennysten rajaamisella sekä näiden korvaamisella takaisinmaksettavalla rahoituksella sekä uudelleen suuntaamalla tutkimusta ja innovatiivisuutta, ympäristöteknologiaa on mahdollista saada vähennystä esimerkiksi miljardin luokkaa tai enemmän.

Luetelluista asioista kertyy 5,5-6 miljardia euroa suuntaa antavasti

Sotilasmenosäästöt eivät vielä ole luvussa. Sotilasmenot olivat vuosina 2010-2020 keskimäärin 3,8 miljardia euroa vuodessa nykyrahassa. Niitä on lisätty nykytasoon ja jos lisättäisiin vielä 3 miljardia, kun on esitetty, taso olisi 2029 yli 10 miljardia euroa vuodessa. Lisäystä olisi siten vuosien 2010-2020 tasoon kuusi miljardia. Tähän on perusteltua laittaa jarrua. Suomi ei voi rakentaa turvallisuuttaan tällä tavoin yksipuolisesti sotilaallisen voiman, niin sanotun kovan turvallisuuden varaan. Pitää kääntää ulkopolitiikan suunta: keskeinen osa maamme turvallisuutta on, että Suomen aluetta ei voi käyttää hyökkäämiseen eikä edes uhkaamiseen mitään muuta valtiota vastaan. Kun toiset eivät koe uhkaa, myöskään meihin ei ole tarvetta kohdistaa varustautumista. Kun samalla edistetään diplomatiaa ja neuvotteluita konfliktien ratkaisemiseksi ja liennytyksen hyväksi, se vahvistaa asemaamme maana, johon kaikki voivat suhtautua myönteisesti. Tässä kokonaisuudessa ulkomaan kauppa ja taloudellinen yhteistyö sekä yhteistyö tutkimuksessa, kulttuurin alueella, ympäristöasioissa jne. vahvistaa kokonaisturvallisuuttamme.

Kokonaisturvallisuuteen kuuluu ulkoisen turvallisuuden ohella kuitenkin myös sisäinen turvallisuus, ettei ole katuväkivaltaa, rikollisuuden vähentäminen eikä henkilöihin kohdistuvaa väkivaltaa kotien ulkopuolella eikä kodeissakaan.

Kokonaisturvallisuuteen ja sisäiseen turvallisuuteen kuuluu olennaisesti sosiaalinen turva ja perustuslain perusoikeuksien määrittämä turva ja siitä huolehtiminen. Tätä on korostettava, ettei kovaa turvallisuutta hoideta sisäisen turvallisuuden kustannuksella.

Eläkerahastojen varojen sijoittamisella enemmän Suomeen saadaan lisää työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja sekä säästöjä työttömyyden kustannuksiin.

Rahoitusmahdollisuuksia on riittämiin vaihtoehtoista talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa varten

On myös paljon muita uudistustarpeita lähtien työntekijöiden aseman heikennysten perumisesta. Tulee löytää keinot pienimpien palkkojen nostamiseen, tasa-arvoiseen palkkaukseen ja työelämän uudistuksiin ja moniin muihin uudistuksiin asioissa, joissa ihmiset kohtaavat epäkohtia. Työaika-asioissa on mahdollista edetä siten, että lyhyet työajat, kun ne johtuvat työn puutteesta, korvataan kokoaikatyöllä että saadaan nostettua alhainen palkkaus. Sen sijaan kun halutaan tehdä lyhempiä työaikoja opiskelun, lasten hoidon tai iän tai osatyökykyisyyden vuoksi, siihen tulee lisätä mahdollisuuksia.

Esteet tällaisten muutosten saamiseen tuntuvat tietenkin suurilta, jopa ylitsepääsemättömiltä.

Entä kun työväenliike alkuaikoinaan asetti mittavia yhteiskunnallisia uudistustavoitteita? Ne suurelta osin toteutuivat, osa piankin, osa vasta pitkän ajan kuluessa. Tarvittiin työtä ja toimintaa, erittäin pahojenkin vuosiakin kestäneiden vastoinkäymisten voittamista, ja taas työtä ja toimintaa. Niin on nytkin. Eivät tällaiset asiat toteudu kerralla eivätkä ilman toimintaa. Kyse on suunnasta, johon haluamme kulkea. Se tartuttaa meihin kaikkiin optimismia että eteenpäin edetään.

Tässä on eräitä ajatuksia vaihtoehdon rakentamiseen. Jokaisella on varmasti mielessään asioita, joita pitäisi olla mukana. Niitä on tärkeä koota että saadaan aikaan eri elämänalueet kattava vaihtoehtoisen talous- ja yhteiskuntapolitiikan ohjelma.

Samalla kun vappu on työväen ja nuorten tapahtuma ja mielenosoitus päivä, vapun monet muut tilaisuudet, kuten ylioppilaiden, uskonnolliset ja eri puolueiden kokoavat ihmisiä.

On hienoa, jos kaikissa tapahtumissa nostetaan tärkeäksi viestiksi että saadaan sodat loppumaan maailmasta, asevarustelukierre pysäytettyä ja käännettyä aseista riisunnaksi niin kuin saimme aikaan 1980-luvulla kauan jatkuneen rauhan työn tuloksena. Käytän sanaa me, koska tarkoitan, että rauhan liike nousi ihmisistä Suomessa ja läpi maailman. Niin on tarve nytkin.

Vappu on tärkeä kokoontumisen ja mielenosoituspäivä, ja siksi olemme liikkeellä rauhan, demokratian ja perusoikeuksien puolesta.