Lisäarvopohjainen realismi

Maailman suurimmat yritykset kuten Apple kykenevät järjestämään asiansa niin, että ne maksavat veroa usein vain pari prosenttia. Maailman vauraus on kapitalismin vallitessa keskittynyt järkyttävällä tavalla minimaalisen vähemmistön käsiin, kun samaan aikaan maailman enemmistö kamppailee päivittäisen selviytymisensä puolesta. Kuvassa Applen pääkonttori Apple Parkissa, Kaliforniassa (kuva: Wikimedia Commons).

Matti Laitinen
vanhukainen ja rauhaveteraani
16.9.2026

Kansainväliset yhtiöt (monikansalliset yritykset) ovat yrityksiä, jotka harjoittavat liiketoimintaa samanaikaisesti useissa eri valtioissa. Ne pesiytyvät mielellään sinne, missä työvoima, raaka-aineet ja energia ovat halpoja. Tuovatko ulkomaisten omistajien pyörittämät energiasyöpöt datakeskukset verotuloja maahamme ja riittääkö sähköä vielä kuluttajille ja vihreään siirtymään? Tuskinpa.

Monikansalliset yhtiöt viihtyvät valtioissa, joissa yhtiöverotus on mahdollisimman pieni ja joissa röyhkeään verosuunnitteluun ei puututa. Nämä suuryhtiöt arvostavat myös valtioita, joissa julkiset sote-palvelut on yksityistetty tai ulkoistettu. Tällöin kansainvälisten palveluntuottajien kuten Attendo ja Mehiläinen ei tarvitse kilpailla sote-alalla valtiollisten toimijoiden kanssa. Niille kelpaa myös kernaasti kohdemaan hyvä infrastruktuuri, koska se jeesaa kummasti tavaroiden, palveluiden ja pääomien liikkumisessa maasta ja mantereelta toiselle.

Äveriäs prosenttiliike

Sveitsiläisen Credit Suisse –pankin tutkimuksen mukaan rikkain 1 % maailman kansalaisista omisti v. 2019 jo 48 % maailman varallisuudesta. Vastaavasti puolet ihmiskunnasta omisti vain 1 % maailman vaurauksista. Maailman mammonasta keskittyi 34,7 % Pohjois-Amerikkaan ja 32, 3 % Eurooppaan. Loput siitä jakautui pääosin Aasiaan. Maailman 100 suurimmasta taloudesta 51 on yrityksiä ja vain 49 valtioita. Maailman 200 suurinta yritystä tuottaa yhteensä suuremman liikevaihdon kuin maailman kaikkien maiden bruttokansantuote on pois lukien 10 suurinta maata. Monikansallisten suuryritysten taloudellinen etu ajaa kansallisvaltioiden etujen ylitse. BKT mittaa tietyn valtion kokonaistuotantoa, johon lasketaan mukaan kaikki tiettynä aikana tuotetut tavarat ja palvelut.  BKT/asukas ei kerro kuitenkaan, kuinka työllä tuotettu arvo on jaettu.

Niihin törmää kaikkialla

Kierrellessä kauppakeskuksia ympäri Eurooppaa havaitsee niiden olevan arkkitehtuuriltaan melko samanlaisia. Kaikissa niissä myydään samoja kansainvälisiä merkkituotteita. Näyteikkunoissa, skriineillä ja hyllyissä kohtaa samoja suuryhtiöiden tuottamia elintarvikkeita, juomia, lääkkeitä, urheiluvälineitä, vaatteita, kenkiä, hajusteita, viihde-elektroniikkaa, kodinkoneita, tietokoneita ja älypuhelimia. Samat myymälä-, kahvila-, pikaruoka- ja ravintolaketjut löytyvät lähes jokaisen kauppakeskuksen käytäviltä olit sitten Stadin Triplassa, Berliinissä tai Malagassa. Nouset kauppakeskuksissa samojen lafkojen hisseillä ja sähköportailla kerroksesta toiseen. Vapaa markkinatalous ja kilpailu hehkuvat poissaolollaan.

Katuja täyttävät autot on valmistettu pääosin samoissa tehtaissa. Ne käyttävät energialähteinään samojen öljyfirmojen litkuja tai samojen akkufirmojen litium/koboltti/nikkeliakkuja. Menestyneimmät autotehtaat edustavat 15 yritystä 50 maailman suurimman yhtiön joukossa. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto on 2,22 biljoonaa dollaria, mikä on 37 % 50 suurimman yrityksen kokonaisliikevaihdosta. Näitä ovat perinteiset autovalmistajat (Volkswagen, Toyota, GM, Ford) sekä sähköajoneuvojen puolella (Tesla) ja kiinalainen  monikansallinen BYD. Maailman nykyisellä automäärällä lienee osuutensa ilmaston lämpenemiseen.

Monikansalliset yhtiöt toimivat käytännössä tytäryhtiöidensä, alihankkijoidensa ja jälleenmyyjiensä kautta kaikissa maailman valtioissa.  Maailmanlaajuisesti niitä on eniten Etelä-Koreassa, Iso-Britanniassa, Hollannissa, Turkissa ja Espanjassa. Kansalaisjärjestö Oxfamin v. 2019 raportin mukaan miljardöörien määrä maailmassa tuplaantui v. 2009-2019. Tuolloin tuotetusta vauraudesta 82 % valui maailman rikkaimman prosentin taskuihin. He omistivat pääosin monikansalliset suuryhtiöt. Samaan aikaan köyhemmän puolikkaan varallisuus ei ollut kasvanut lainkaan.

10 suurinta yritystä maailmassa (2025)

Maailman 50 suurinta teollisuustuotteita valmistavaa yritystä ylsivät yhteensä yli 6 000 miljardin dollarin liikevaihtoon v. 2024. Nämä toimivat seuraavilla aloilla: autoteollisuus 15, elektroniikka 7, elintarvikkeet ja juomat 5, ilmailu- ja sotateollisuus 5, lääketeollisuus 5, puolijohteet 3, kemikaalit 3, teollisuuslaitteet 3, metallit 2, Infrastruktuuri 1 ja kulutustavaratuotteet 1. Yrityksistä 17 oli yhdysvaltalaisia ja 13 kiinalaisia.

1. Apple Inc. USA, elektroniikka, liikevaihto: 391 miljardia USD, työntekijät: 164 000.
2. Volkswagen Group, Saksa, autoteollisuus, liikevaihto: 337,3 miljardia USD, työntekijät: 682 724.
3. Toyota Motor Corp, Japani, autoteollisuus, liikevaihto: 286,6 miljardia dollaria,työntekijät: 375 235.
4. Hon Hai Precision Industry (Foxconn), Taiwan, elektroniikan sopimusvalmistaja, liikevaihto: 209,4 miljardia dollaria, työntekijät: 634 077.
5. Samsung Electronics, Etelä-Korea, elektroniikka, liikevaihto: 203,5 miljardia dollaria, työntekijät: 270 372.
6. General Motors, USA, autoteollisuus, liikevaihto: 187,4 miljardia dollaria, työntekijät: 162 000.
7. Ford Motor Company, USA, autoteollisuus, liikevaihto: 185,0 miljardia dollaria, työntekijät: 171 000.
8. Stellantis N.V., Hollanti, autoteollisuus, liikevaihto: 163,0 miljardia dollaria, työntekijät: 248 243.
9. China Railway No. 5 Engineering Group, Kiina, infrastruktuuri, liikevaihto: 159,0 miljardia dollaria, työntekijät: 297 359.
10. Cargill, Inc. USA, elintarvikkeet ja juomat, liikevaihto: 154,0 miljardia dollaria, työntekijät: 155 000.

Listaa on täydennettävä vielä maailman merkittävimmillä ohjelmistojäteillä: Microsoft (Windows, Office, tekoäly), Alphabet (Google, Android ja tekoäly ), Meta (FB, Instagram, WhatsApp, Messenger), Salesforce (maailman johtava asiakkuudenhallinnan (CRM) ohjelmistoalusta), Oracle (tietokannat) ja SAP (Euroopan suurin ohjelmistovalmistaja) sekä kiinalainen somepalvelu ByteDance (TikTok). Maailmaa hallitaan tietoverkkojen kautta maalla, merellä ja avaruudessa.

Maailman todelliset omistajat

Näiden monikansallisten suuryhtiöiden omistajat hallitsevat ja ohjaavat toimillaan maailmaa. Heidän käsissään on taloudellinen ja poliittinen valta. Tähän kun lisätään media, viihdeteollisuus ja some ja verkkokauppa, paketti on kasassa. Trumpin Donald-setä tuntee hyvin nämä piirit, joihin hän itsekin kuuluu.

Kansalaisjärjestö Tax Justice Network (TJN) arvion mukaan maailman rikkaimmilla ihmisillä on varallisuutta veroparatiiseissa eri arvioiden mukaan 11 000 miljardia euroa. Veroparatiisit aiheuttavat vuosittain maailmanlaajuisesti satojen miljardien verotustappiot. Ne on tapana kompensoida sosiaaliturvan ja terveydenhuollon leikkauksilla.

Aseteollisuus ja siviiliteollisuus syleilevät toisiaan

Maailman sotilasmenot olivat v. 2024 yhteensä 2 718 miljardia dollaria. Maailmantalous, kauppa, infrastruktuuri, tuotantoprosessit ja sotiminen eivät suju ilman tieto- ja viestintätekniikkaa, puolijohteita, tietojenkäsittelyä ja logistiikkaa. Näitä tarpeita tyydyttävät kansainväliset suuryhtiöt. Maailman ylivoimaisesti suurin asevalmistaja on yhdysvaltalainen Lockheed Martin, jonka liikevaihto pelkästään asekaupasta on noin 64,7 miljardia dollaria. Jos sodan tarjontaa lisätään, aseiden kysyntä ja hinta kohoavat. Puolijohteet, mikroprosessorit, akut, räjähteet, paikantimet, ajoneuvot ja droonit käyvät hyvin kaupaksi.

Maailman 10 suurinta asetehdasta v. 2024 olivat: Locheed Martin Corp. (USA),  RTX (USA), Northrop Grumman Corp. (USA), BAE Systems (UK), General Dynamics Corp. (USA), Boeing (USA), Rosctec (Venäjä), AVIC (Kiina), CETC (Kiina) ja L3Harris Technologies (USA). Asevarusteluun satsaavalla Nato-Suomella on piikki auki yhdysvaltalaisiin ja israelilaisiin kuolemantehtaisiin.

Kaikki taloudellinen ja yhteiskunnallinen valta keskittyy yhä harvempien käsiin. Jos nämä eivät saa haluamaansa, he ovat valmiita aloittamaan sodan, käynnistämään kansainvälisen konfliktin tai asettamaan hanttiin panijoille taloudellisia pakotteita. Työkaluina toimivat mm. Nato ja Euroopan unioni.

Lähteet: https://www.cargoson.com/fi/blog/maailman-50-suurinta-valmistusyritysta-liikevaihdon-mukaan,
https://www.sipri.org/visualizations/2026/sipri-top-100-ranking-2024