Kohti demokraattista kansanrintamaa

Nämä vappuna nuorten ja opiskelijoiden vappumarssilla ja kansalaistorilla näyttämät tunnukset toteutuvat hyvin kansanrintama-ajatuksen suuntaan. On kuitenkin huomattava, että käytännössä uusliberalismi, eli nykyinen yhteiskuntapolitiikka, on lähes synonyymi fasismille, vaikka se ei toimikaan ulkoisilta muodoiltaan, kuten hitleriläinen fasismi. Demokraattinen kansanrintama on silloin, kun se toimii uusliberalistisen yhteiskuntapolitiikan kumoamiseksi pitkällä tähtäyksellä.

Kansan ääni 23.12.2024, KÄ/toimitus

Helsingissä Hermannin kerholla järjestettiin 2.11.2024 keskustelutilaisuus: ”Työkansan yhteistyöllä irti uusliberalismista ja sotapolitiikasta.” Paikalle oli saapunut runsaat 20 ihmistä. Tilaisuuden koollekutsujina toimivat Kansan ääni -lehden järjestöt sekä DSL:n opintokeskus. Tilaisuuden koollekutsumisen tarve johtui järjestäjien mukaan maamme poliittisesta nykytilasta: ”Olemme keskustelleet useilla eri foorumeilla välttämättömyydestä luoda maahamme laaja kansalaisliike, jonka tavoitteena on demokraattisen järjestyksen palauttaminen maahamme sekä vaihtoehdon rakentaminen nykyiselle kovalle markkinakeskeiselle- ja militaristiselle yhteiskuntapolitiikalle.”

Tilaisuuden avasi Kalevi Wahrman todeten, että Suomessa nykyisin kaikki ratkaisut sisä- ja ulkopolitiikassa tulevat samasta sylttytehtaasta. Näin ei voi jatkua pitkään. Kansan on herättävä jossain vaiheessa. Tämän jälkeen kuultiin kolme lyhyttä valmisteltua puheenvuoroa, minkä jälkeen käytiin yleiskeskustelu ja päätettiin jatkotoimenpiteistä. Tilaisuus oli erittäin onnistunut.

Jussi Särkelä (kaupunginvaltuutettu)

Olen otettu saatuani kutsun vasemmalta laidalta puhumaan tilaisuuteenne. Olen työskennellyt vuosi kymmeniä sosiaali- ja terveyspolitiikan parissa. Toimin Vantaan valtuustossa SDP:n ryhmässä. Mielestäni nykytilanne on huonompi kuin 1920–30-luvuilla Suomessa. Vastustajia on niin vähän, ettei ketään tarvitse vangita. Militarismi jakaa kaikki eduskuntapuolueet kahtia – sodan puolesta ja sotaa vastaan. Diplomatiaan ei suoda saumaa. Rauha on ehdoton edellytys hyvinvointivaltion olemassaololle. Suomi kustantaa Nato-tukikohdat ja Yhdysvallat niiden läheisyydessä toimivat bordellit.

Tällaiselle militaristiselle politiikalle pitäisi luoda vastavoima. Miten saisimme järjestettyä 30 000 ihmisen mielenosoituksen? On rakennettava kansanvallan puolesta kamppaileva yhteisrintama. On palattava 1970–80-lukujen demokratiaan, hyvinvointivaltioon ja rauhan politiikkaan. Oikeiston hegemonia (johtava asema) on niin vahva, että heikoimmat liukuvat militaristien puolelle. Kaikissa puolueissa on kuitenkin ihmisiä, jotka vastustavat hallituksen militarismia ja sen nykyistä sisä- ja talouspolitiikkaa.

Espanjassa ja Saksassa on esiintynyt pahoja tulvia, jotka oli ennakoitu tuleviksi jo 20 vuotta sitten. Vastavoiman on saatettava ympäristötuhoista vastuussa olevat tahot vastuuseen.

Jos tässä tilaisuudessa syntyisi ryhmä, joka alkaisi suunnitella ja organisoida suurmielenosoitusta, se olisi hyvä alku toiminnalle. Tunteet sivuun ja järki tilalle. Miten puhkaisemme median sensuurin? Hyvät toverit lukekaa vastarintaliikkeen kokemuksista. Ihmiset on saatava suuttumaan, jotta he lähtevät liikkeelle. Vaikenemisen kulttuuri oikeudenmukaisuuden loukkaamisen suhteen on suuri.

Kalevi Hölttä (oikeustieteen tohtori)

Suomen perustuslaista on löydettävissä laajat yhteiset tavoitteet kansanrintamaan. Perustuslain mukaan: Suomi on täysivaltainen tasavalta. Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeuden mukaisuutta yhteiskunnassa. Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi (PL 1§).

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. (Pl 2§)

Nato, DCA ja EU:n rikkovat Suomen olemista täysivaltaisena tasavaltana. Yhdenvertaisuus on perustuslakimme tärkein ja olennaisin ihmis- ja perusoikeus. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä (PL 6§). Suomessa yhdenvertaisuus on typistetty julkisoikeudellisiin suhteisiin, mutta työssä ja toiminnassa määräävänä onkin omistajan oikeus. Kun valtio ei ole turvaamassa yksityistä omistusta, yhdenvertaisuus ulottuu paljon laajemmalle, oikeastaan kaikkialle. Suomi ei ole sodassa, vaikka osallistuu aktiivisesti Ukrainan sotaan (1§).

Suomessa harjoitetaan virkakieltoa. Supo antaa vuosittain 100 000 turvallisuuslausuntoa työnhakijoista työnantajille. Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton (PL 10§). Vuonna 2018 säädettiin rajoitus yksityiselämän suojaa koskevaan perustuslain pykälään. Sen nojalla säädettiin tiedustelulait, joilla suojelupoliisi ja Puolustusvoimien tiedusteluosasto saivat rajattoman valvontaoikeuden kaikkeen viestintään.

Uusi rajalaki rajoittaa kansalaisten liikkumista. Mitä riskiä aiheutuu suomalaisen matkustaessa Venäjälle? Suomesta luovutetaan nykyisin henkilöitä ulkomaille. DCA rajoittaa liikkumista maamme ilmatilassa ja maa-alueilla. (PL 9§) Kokoontumis- ja yhdistymisvapautta (PL 13§) on rajoitettu. Lakko-oikeutta on typistetty. Ilmoitusvelvollisuutta on aiennettu. Jokaisella on perustuslain mukaan oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielen osoituksia sekä osallistua niihin. Oikeus sosiaaliturvaan (PL19 §) Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen oma toimista järjestämistä. Näissä asioissa on vaadittava, että perustuslakia noudatetaan. Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen (PL 6§-22§) sekä myös mahdollistettava niiden toteutuminen.

Kansanrintamaa varten on perustettava oma organisaatio. Sen yhteydessä voi olla erilaisia yhdistyksiä ja kerhoja. Perustuslaki tukee kansanrintaman toimintaa. Sitä pitää hyödyntää toiminnassa.

Heikki Männikkö (Kansan ääni)

Mitä tässä tilanteessa on tehtävä? Uusliberalismille ei juuri nyt löydy vastavoimaa. Ihmiset pelkäävät asemansa puolesta. Kansanrintaman tarkoituksena voi olla vain toiminta pitkällä tähtäimellä uusliberalismia vastaan yhteiskunnan demokratisoimiseksi. Mukaan on siksi saatava ihmisiä ja järjestöjä, joilla ei ole menetettävää.

Tulee rakentaa uudentyyppinen ohjelma. Tavoitteiksi voisi ottaa mm. sote-uudistuksen peruuttaminen, julkisen terveydenhuollon ensisijainen kehittäminen, kansanpankin perustaminen, energian tuottamisen ja myynnin ottaminen yhteiskunnan haltuun sekä Naton ja DCA:n jäsenyydestä eroaminen. Tavoitteissa on huomioitava myös luonnon monimuotoisuuden katoaminen, ilmastonmuutos ja pandemiat.

Kansanrintaman tulee koostua voimista, jotka tekevät pitkäjänteistä työtä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Eräs keskeinen ongelma tänään on, että koko ”vasemmistolainen työväenliike” tukee Nato myönteistä suuren pääoman ulkopolitiikkaa. Tämä rajoittaa etutaistelua, josta syystä myös ay-liike taipui paineen edessä. Työväenliike ei voi istua kahdella tuolilla Tuppuraisen, Marinin ja Anderssonin tapaan. Myös rauhanjärjestöt ovat muuttuneet Nato-myönteisiksi, vaikka valtioiden välisiä kansainvälisiä rauhansopimuksia on jo pitkään rikottu.

Tavoitteiden arviointia

Tilaisuuden keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa hallitsi militarisoinnin vastustaminen ja huoli rauhasta. Kriisi syntyi, kun Nato-voimat eskaloivat Proxy-sodan Ukrainaan. Siinä Venäjä taistelee olemassaolostaan. Tämä oli ennakkoon suunniteltu tavoite Venäjän haltuun ottamiseksi. Tästä Suomen johto oli myös tietoinen.

Toivoa on vielä olemassa. Eri aatteellisista suuntauksista löytyy yhä ihmisiä, jotka vastustavat nykyistä militarismia, vaikka iso osa ”vasemmistoa” ei uskalla vielä vastustaa nykyistä uusliberalismia. EU:n asetukset kävelevät nyt Suomen ylitse. Muutoksen siemen on jo itänyt ja lähtee kasvamaan.

Porvarillinenkin demokratia on taistelemalla saavutettu tila, joka kaventuu, jos sen puolesta ei kamppailla. Yhteisen päämäärän ympärille rakentuvaa kansanrintamaa on mahdoton rakentaa ilman demokratiaa.

Meillä toimii ja kehittyy lukuisa määrä edistyksellisiä järjestöjä ja yhteisöjä. Kaikkien näiden keskinäistä yhteistyötä ja tapaamisia nyt tulee lisätä ja laajentaa uusliberalismin vastaisen yhteistyön rakentamiseksi.