Keskustelua: Arviomme KDKT:lle aikamme yhteiskunnallisesta tilanteesta

Korean Työväenpuolueen perustamisen 80-vuotisjuhlapäivänä 10.10.2025 järjestettiin erilaisten tapahtumien ohella maan asevoimien katselmus. Kuvassa paraatijoukkojen mukana kansalaisjärjestöt valmistautuvat ohimarssiin. Juhlallisuuksien yhteydessä myös Kommunistien liiton kirje luovutettiin Korean Työväenpuolueelle

Kommunistien Liitto 3.10.2025; Kansan ääni 3.11.2025, 5/2025

Rakkaat toverit Korean demokraattisessa kansantasavallassa
Tässä kirjeessä haluamme ilmaista Korean tovereillemme näkemyksemme aikamme yhteiskunnallisen tilanteen ja kehityksen ominaispiirteistä.

Me elämme edelleen maailmassa, jossa suurten pääomien omistajat blokkiutuvat ja pyrkivät kynsin hampain pitämään valtaa käsissään. Aikakautenamme näiden pääomapiirien kilpailu maailman taloudellisista resursseista johti kahteen maailmansotaan. Neuvostoliiton ja edistyksellisten voimain voitto toisessa maailmansodassa takasi sen jälkeen pitkäaikaisen rauhan ja liennytyksen kauden. Kehitettiin yhdistyneitä kansakuntia, sosialismia kehittävät valtiot kehittivät yhteistyötään, tehtiin ETYJ sopimus. Kuitenkin monopolikapitalismia edustavat valtiot (voimat) sopeutuivat tähän tilanteeseen vain pakon edessä. Kapitalismin talouden sisäiset lainalaisuudet pakottavat kapitalistisen suuren pääoman hakemaan ylivaltaa maailman taloudessa.

Selkeimmin tämä alkoi ilmetä 1980-luvulla, jolloin maailman suurpääoma Reaganin ja Thatcherin toimesta kykeni 1970 luvun talouskriisistä lähtien kehittämään ns. monetaristista yhteiskuntapolitiikkaa, joka myöhemmin sai nykyisen uusliberalismin muodon. Globalisaation, logistiikan, tuotantovoimien ym. kehitys mahdollisti viime vuosituhannen loppupuolelta lähtien läntisten pääomien sijoittamisen kolmansiin maihin mm. Kiinaan, joista voitiin kerätä voittoja. Tämä globalisaatio antoi lännen pääomalle vähän lisäaikaa. Toiveita ja hieman lisäaikaa suurille pääoman blokeille antoi Gorbatshovin, Gaidarin ja Jeltsinin suunnitelma Neuvostoliiton siirtämiseksi osaksi uusliberalistista läntistä markkinataloutta. Silloin todellinen vaara uhkasi Neuvostoliittoa/Venäjää.

Venäjän valloittaminen markkinoiden avulla ei onnistunut

Lännen pääomapiirit näkivät tulevaisuuden mahdollisuutensa siinä, että Neuvostoliitto/Venäjä siirtyy puhtaaseen markkinamekanismiin, jolloin kapitalistinen pääoma kykenee ottamaan koko Neuvostoliiton/Venäjän taloudelliset resurssit haltuunsa ostamalla Venäjän uusilta oligarkeilta haltuunsa Venäjän kaivokset, metsät, pellot, sopivat lomakohteet, kala-ja riista-alueet. Omistuksen kautta läntinen pääoma olisi kyennyt ottamaan haltuunsa myös poliittisen päätöksenteon ja yhteiskuntaelämän Venäjän alueella.

Hyvin nopeasti Gorbatšovin, Jeltsinin ja Gaidarin vehkeilyn jälkeen Venäjällä kyettiin kuitenkin tekemään johtopäätös, että uusliberalististen markkinoiden vapautuminen johtaa Venäjän osalta itsemääräämisoikeuden menetykseen ja lopullisesti globaalin kapitalismin palautumiseen. Selkeästi tässä auttoi Korean demokraattisen kansantasavallan linja, jonka mukaan kapitalistisen pääoman yhteys yhteiskunnan rakenteeseen johtaa taloudellisen päätäntävallan ja itsenäisyyden menetykseen. Nähtiin, että siinä yhteiskunnallisessa tilanteessa Venäjän itsenäinen talous ei kestä läntisten uusliberalististen markkinoiden painetta.

Venäjä teki päätöksen pyörtää Gorbatšovin, Jeltsinin ja Gaidarin politiikka heti 2000-luvun alkuvuosina, kun Vladimir Putin nimitettiin väliaikaiseksi presidentiksi. Alettiin uudelleen korostaa valtion asemaa sekä heikentämään aluejohtajien valtaa ja itsenäisyyttä. Otettiin käyttöön periaate, jonka mukaisesti oligarkkien tuli toimia yhteistyössä valtion kanssa. Samalla alettiin vahvistaa valtionyhtiöiden asemaa. Varmistettiin, että valtion talouden ja toiminnan kannalta merkittävät alat, kuten energia, luonnonvarat, maatalousmaat ja media pysyvät suoraan yhteiskunnan kontrollissa. Tämän suunnanmuutoksen voidaan katsoa johtuneen maan sosialistisen vaiheen jättämästä jäljestä poliittiseen tietoisuuteen.

Luotiin yritys valloittaa Venäjä sotilaallisesti

Vuosituhannen alkuvuosiin saakka (2007–2008) läntiset imperialistivallat, jotka olivat rakentaneet tulevaisuuden laskelmansa ja toimintataktiikkansa sille perustalle, että Venäjä sallii alueellaan uusliberalistiset maailmanmarkkinat, joutuivat pettymään ja olivat pakotettuja muuttamaan taktiikkaansa. Heille ei löytynyt enää uusia ryöstettäväksi soveltuvia vapaita alueita. Uuden taktiikkansa mukaisesti ne suuntautuivat Venäjän poliittiseen muutokseen värivallankumousten ja sotilaallisen painostuksen voimalla. He järjestivät Ukrainaan ns. Naton eskalaatiosodan (proxy sodan), jonka tavoitteeksi asetettiin Venäjän voittaminen ja pakottaminen poliittiseen muutokseen. Tätä tavoitetta heijastaa se, että tänäänkin (2025) koko EU:n ja myös Suomen valtiojohdon piirissä toistetaan fraasia, että Venäjä on pakotettava rauhaan. Rauhalla he tarkoittavat sitä, että syntyy koko Eurooppaan ja Venäjän alueelle täysin uusliberalistisen kapitalismin hallinnoima valtiovalta. He puhuvat demokratian voitosta, jolla tarkoitetaan ainoastaan sitä, että kaiken tulee olla vapaasti myytävänä ja ostettavana. Tällaisen demokratian puitteissa suuret pääomapiirit kykenevät keskittämään kaiken vallan käsiinsä.

Ukrainan kriisin syyt ja tausta

Ajallemme antaa ominaispiirteen Ukrainan kriisi. Hyväuskoisuudessaan Neuvostoliiton johto (Gorbatshov, Jeltsin, Gaidar) suostui lopettamaan Varsovan liiton ja vetäytymään Euroopasta. Tämä oli virhe siksikin, että siinä Neuvostoliiton johto rikkoi yksipuolisesti toisen maailmansodan lopputuloksen. He myös uskoivat sokeasti, kun lännen johto lupasi, että Nato ei laajene enempää itään (31.1.1990 ja 9.2.1990). Neuvostoliiton johdon olisi tullut ymmärtää, että taloudellinen laajentuminen kuuluu markkinakapitalismin lakeihin, eikä se voi toimia muulla tavalla. Länsi rikkoi myös kaikki ETYJ-sopimukset. Jo v. 2007 Putin muistutti Münchenissä länsivaltoja näiden sopimusten rikkomisesta.

Lännen uuteen taktiikkaan kuului Venäjän voimavarojen kaappaaminen. Tässä mielessä organisoitiin läntisellä rahalla Maidanin värivallankumous, jossa sotilasvallankumouksella siirrettiin Ukrainassa valta hitleriläiselle Banderaliikkeelle. Pyrkimys oli myös ottaa Krim ja Sevastopol Naton hallintaan, josta käsin Nato kykenisi valvomaan koko Itäisen Välimeren, Lähi-idän ja Etelä-Venäjän aluetta. Silloin Krim kolmannen kerran järjesti kansanäänestyksen itsenäisyydestään, jonka tuloksena Krimin parlamentti päätti liittymisestä autonomisena alueena Venäjään. Banderalainen johto organisoi Itä-Ukrainassa sisällissodan 2014-2015. Tämän lopettamiseksi Venäjä hyväksyi länsivaltojen kanssa sovitut Minskin sopimukset (1 ja 2), joiden piti johtaa sisällissodan päättymiseen ja itäisten maakuntien liittymiseen autonomisina alueina Ukrainaan. Ukraina ei toteuttanut päivääkään tehtyjä sopimuksia. Saksan liittokansleri Angela Merkell myönsikin, että Minskin sopimukset solmittiin ainoastaan siksi, että saatiin aikaa varustaa Ukraina Venäjän vastaiseen sotaan.

Ennen erikoisoperaatiota Venäjä haki neuvotteluratkaisua

Vuoden 2021 loppupuolella 15.12.2021 ennen kriisin lopullista eskaloitumista Venäjä lähestyi Yhdysvaltoja, sotilasliitto Natoa sekä Etyj-sopimusvaltioita esityksillä, joilla varmennetaan turvallisuus USA:n, Naton, EU:n sekä Venäjän välillä.

ETYJ:n piirissä sovitut periaatteet (mm. Istanbul v. 1999, ETYJhuippukokous 2004 Sofia, Astana 2010) lähtevät siitä, että jokaisella valtiolla on oikeus järjestää turvallisuutensa haluamallaan tavalla, mutta kuitenkin sillä edellytyksellä, että se ei samalla heikennä toisen ETYJ-valtion turvallisuutta. Näin on kuitenkin käynyt, kun Nato 30 vuoden ajan vastoin kaikkia sopimuksia on laajentunut kiinni Venäjän rajoihin, ja siirtänyt sinne sotilaallista infraansa.

Yhdysvallat vastasi 26.1.2022 muodollisesti Venäjän esittämiin esityksiin ja kysymyksiin ja totesi, että Venäjän kanssa ei neuvotella Naton laajentumista koskevissa kysymyksissä. USA väitti, että Naton laajeneminen Ukrainaan ei ole Venäjän asia. Tästä herää heti kysymys, että asian näin ollessa, voiko silloin yleensä sopia enää kansainvälisiä sopimuksia.

Venäjän turvallisuusneuvoston kokouksessa 21.2.2022 Lavrov kertoi USA:n kielteisestä suhtautumisesta neuvotteluihin. Sergei Lavrov totesi, että Yhdysvallat tekee kaikkensa välttääkseen turvallisuuden jakamattomuuden periaatteen, jota me pidämme perustavanlaatuisena ja johon olemme viitanneet paljon. 

Kun neuvottelujen tie oli käyty loppuun, ainoaksi mahdollisuudeksi oman turvallisuutensa takaamiseksi Venäjälle jäi panna toimeen sotilaallinen erikoisoperaatio, jossa tavoitteena on poistaa ns. juurisyyt (kriisiin johtaneet syyt). Kun Lavrovilta myöhemmin kysyttiin, että ”miksi aloititte tämän erikoisoperaation?”, Lavrov vastasi, että ”te ette antaneet muuta mahdollisuutta”.

Maailman tilanne Alaskan jälkeen

Ihmiset ja jopa valtioiden päättäjät ovat tällä hetkellä hämmästyneitä, koska eivät kykene ymmärtämään Trumpin (USA:n) jopa näennäisesti positiivista suhtautumista Venäjään. Siinä kyse on uudesta maailmanpoliittisesta tilanteesta. Aikaisemmin USA ja Eurooppa toteuttivat geopoliittisesti yhteistä Neuvostoliiton/ Venäjän vastaista taktiikkaa, koska ne katsoivat Neuvostoliiton/Venäjän yhteiseksi vihollisekseen. Samoin ne noudattivat yhteistä taktiikkaa pyrkimyksenään toteuttaa Venäjän mantereen luonnonvarojen riisto.

Tilanne kuitenkin muuttui pian USA:n presidentinvaalien jälkeen, kun Trump astui Bidenin tilalle. USA:n Pääomapiirit joutuivat tekemään johtopäätöksen, että Venäjää (Kiinaa, KDKT:tä ym.) ei voida voittaa taistelukentällä. Siksi USA:n pääomapiirit muuttivat taktiikkaansa taistelussa maailman johtajuudesta. Ne katsoivat, että taistelu Venäjän pakottamisesta polvilleen ei onnistu ja on liian kallista. Siksi USA pyrkii nyt kohdistamaan huomionsa Latinalaiseen Amerikkaan, Kanadaan ja Grönlantiin. Samalla USA havittelee jopa itselleen tuottavaa yhteistyötä Venäjän kanssa. Se jättää Euroopan (EU:n) yksin taistelemaan Venäjää vastaan ja hyötyy tilanteesta myymällä tarvittavan aseistuksen Euroopalle. Tästä syystä Trump hoiti asian niin, että Nato maat maksavat 5 % kansantuotteestaan Natolle. Tämän rahan ajatellaan pian siirtyvän kokonaan USA:n aseteollisuudelle.

On uusi geopoliittinen tilanne

Imperialistisen kapitalismin maailma on nyt hajonnut kahteen leiriin, USA ja Eurooppa (EU), jotka käyvät kamppailua taloudellisesta ja poliittisesta vallasta. Varsinkin Euroopalle (EU) tämä on vaikea tilanne, koska sille ainoa mahdollisuus näyttää olevan jatkaa yritystä Venäjän voimavarojen kaappaamiseksi, joka tavoite karkaa entistä etäämmälle.

Meidän taktiikkamme

Maailmassa jotkut työkansaa edustavat voimat tukeutuvat käsitykseen, että Venäjä ja USA ovat yhteismitallisesti imperialistisia voimia, jotka kamppailevat maailman jaosta. Toisaalta monet näennäisen vasemmistolaiset voimat (sosialidemokraatit ym.) asettuvat vielä Nato-voimain taakse, eivätkä kykene näkemään kuluneen 50 vuoden aikaisen kehitysprosessin lainomaista luonnetta ja uutta geopoliittista tilannetta. Me (Kommunistien liitto, Kansan ääni -lehti) katsomme, että erillisissä valtioissa työkansan tulee kehittää laajaa uusliberalistisen kapitalismin vastaista yhteisrintamaa, joka kotimaassaan ensi vaiheessa pyrkii luomaan uusliberalistiselle politiikalle vaihtoehdon sekä siirtämään kehityksen sosialistiselle kehitysuralle. Samalla tuemme maailmassa BRICS-yhteistyötä ja niitä valtioita, jotka ottavat vastuuta taistelussa demokraattisen maailman puolesta.

Kiitämme Korean demokraattista kansantasavaltaa sen suuresta panoksesta taistelussa demokraattisen ja sosialistisen maailman puolesta. [Lisäaineistot hakusanalla: Ukrainan päiväkirjat]