Jaakko Laakso paljastaa: Suomi vaikutti Venäjän vaaleihin vuonna 1996
Toimittaja Pekka Ervastin haastattelema Jaakko Laakso kertoi rennosti täyden salin edessä kirjansa teemoista.
Teksti ja kuvat: Leena Hietanen
Jaakko Laakson elämäkerran Punainen takapiru -julkistamistilaisuudessa Otstrobotnialla paljastettiin salaisuuksia, joita kirjassa ei kerrota. Laakso kertoi, miten suomalaiset lehtitalot vaikuttivat Boris Jeltsinin valintaan Venäjän presidentiksi vuonna 1996. Vaaleissa oli menossa voittoon kommunistien Gennadi Zjuganov. Jaakko Laakso olisi toivonut hänestä Venäjän presidenttiä, mutta ääntenlaskenta tuottikin yllättäen vaalivoittajaksi Jeltsinin.
Laakso kertoo, miten Turun Sanomien kustantaja Mikko Ketonen oli kehuskellut, kuinka kolmen suomalaisen lehtikonsernin, TS-Yhtymän, Helsingin Sanomien ja Aamulehden painotalot painoivat Boris Jeltsinin mainosjulisteet, jotka maksettiin dollareilla, kun Yhdysvallat asettui Jeltsinin tueksi Venäjän presidentinvaaleissa. Julisteet toimitettiin Suomesta Venäjälle tukemaan Jeltsinin vaalikampanjaa ja lehtitalot olivat onnellisia saamistaan dollareista.
Jaakko Laakso kertoi toimittaja Pekka Ervastin haastattelussa, että Laakson traumaattinen suhde Paavo Lipposeen juontui osittain myös Jeltsiniin. Lipponen halusi Suomen lähentyvän USA:ta ja NATO:a ja toivoi Jeltsinistä Venäjän presidenttiä. Laakson ratkaisu ei ole koskaan ollut Suomen liittoutuminen puolustusliitto NATO:oon.
Lähetystön vieraat nyt
Tilaisuudessa paljastettiin myös toinen salaisuus, kun Jaakko Laakso kertoi suhteestaan Venäjän lähetystöön. Hän muisteli, miten kaikki poliitikot vierailivat aikanaan Venäjän lähetystössä. Nyt Helsingin Sanomat oli soittanut Jaakko Laaksolle viime toukokuun Voiton päivän juhliin liittyen ja udellut, montako poliitikkoa oli paikalla? Laakso ei ollut paljastanut Hesarille ketään.
Julkistamistilaisuudessa Ostrobotnialla läsnäollut demarien entinen kansanedustaja Ilkka Taipale itse kertoi, että hän oli ollut Voiton päivän juhlissa. Jaakko Laakso kiitti Ilkka Taipaletta rohkeudesta, että hän itse paljasti kahden poliitikon vieläkin uskaltautuvan Venäjän lähetystöön vierailulle. Taipale vakuutti, että hän menee tarvittaessa kaikkien hylkiövaltioiden kuten Kiinan, Iranin tai Pohjois-Korean vastaanotolle, jos kutsu tulee. Hän piti tärkeänä yhteydenpitoa kaikkien eri maiden edustajien kanssa.
Neuvostoliiton hajoaminen
Jaakko Laakso muisteli liikuttuneena edesmennyttä hyvää ystäväänsä, kokoomuksen kansanedustaja Ilkka Kanervaa. Ystävyys Kanervan kanssa kesti 55 vuotta aina Kanervan kuolemaan saakka. Laakson kansanedustajatoverit paheksuivat hänen suhdettaan Kanervaan ja vastaavasti kokoomuksessa ei pidetty Kanervan kaveerauksesta Laakson kanssa. Muistelmissa on paljon aineistoa Kanervasta. Sen sijaan Suomen kommunistisen puolueen historiaan Laakso ei ole syventynyt.
Jaakko Laakso ei ole enää SKP:n jäsen ja hän on eronnut myös Vasemmistoliitosta. Hän perustelee ratkaisuaan sillä, että hän ei voinut tukea enää vasemmistoliittoa, kun puolue lähti tukemaan NATO:a ja hyväksyi DCA-sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa.
Laakso kertoo saaneensa paniikkihäiriön, kun Neuvostoliitto hajosi. Asia oli hänelle niin suuri henkinen järkytys, että hän joutui turvautumaan lääkärin apuun. Laakso miettii mahdollisuutta, että hän jatkaisi muisteluitaan vielä toisen kirjan verran. Kirja keskittyisi Neuvostoliiton hajoamiseen ja sen merkitykseen Suomelle.
Jaakko Laakson elämäkerran Punainen takapiru- kirjan arvio ilmestyy Kansan Äänessä myöhemmin. Kirjan on kustantanut Docendo. Jaakko Laakso esittelee kirjaa Pekka Ervastin kanssa myös Helsingin kirjamessuilla 23.-26.10.2025.
